Elämä käy nopeasti ankeaksi, kun ei ole rahaa tehdä mitään eikä mennä mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Me puhumme kokemuksistamme, sinä puhut lukemistasi kirjoista.

Täh? Sinusta aikuisella, vuosia työssäkäyneellä ihmisellä, ei ole ollut enemmän mahdollisuuksia kerryttää mm. omaisuutta enemmän kuin syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella? Ja tuo jolle vastasin esitti kyllä ihan yleistyksiä, ei puhunut vain omasta kokemuksestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei käy. Voi tehdä vaikka mitä. Mennä samoilemaan metsiin ja nauttia luonnosta, mennä ilmaisiin tapahtumiin, mennä toreille yms silloin kun niissä on jotain meininkiä. Mennä uimaan luonnonvesiin. Mennä kirjastoon. Jne jne jne.

Terv: Elin köyhänä ja rahattomana vuosikausia ja aina löytyi jotakin tekemistä.

Lisäisin myös museoiden ilmaispäivät ja Kaiku-kortin sekä ilmaiset nettikurssit (kuten MOOC). 

Kaiku-kortti on vain harvassa kunnassa. Juurikaan täällä kalliilla pääkaupunkiseudulla sitä ei ole.

Ei ole Kaiku-korttia täällä Varsinais-Suomessakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhana, mitä kirjoitat. On niin valtavasti juttuja mitä voi tehdä vaikka ilman rahaa.

Etsi harrastuksia ja katso mikä sinulle parhaiten sopii.

Tai hanki rollaattori ja työntele sitä, että uskot, että myöhemmin korkeammassa iässä on kaikki hitaampaa.

Mitä juttuja ja kauanko ajattelit niiden jaksavan vielä ilahduttaa?

Ap

Me ollaan keskituloisia ja "harrastukset" on ilmaisia, ulkoilua ja lenkkeilyä. Mitä muuta pitäisi ? 

Ymmärrätkö mikä teillä on eri tavalla? Teillä on mahdollisuus tehdä paljon muutakin. Epäilen kyllä, että teette paljon muutakin, kuten ajatte autolla tai junalla tapaamaan sukulaisia, kestitsette heitä kotona, käytte kahvilassa silloin tällöin kahvill

Kateus tappaa ilon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Niistä verkostoista putoaa kun kunnolla putoaa sosioekonomisilla askelmilla.

Sehän on valinta, millaisia ihmisiä ottaa ympärilleen silloin kun menee hyvin. Nu

Oikeastiko? Oletko sinä elänyt niin, että valitset millaisia ihmisiä otat ympärillesi siitä näkökulmasta että osaat ennakoida, häviävätkö he elämästäsi jos sairastut ja joudut pois työelämästä ja iän takia et parannuttuasi pääse takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhana, mitä kirjoitat. On niin valtavasti juttuja mitä voi tehdä vaikka ilman rahaa.

Etsi harrastuksia ja katso mikä sinulle parhaiten sopii.

Tai hanki rollaattori ja työntele sitä, että uskot, että myöhemmin korkeammassa iässä on kaikki hitaampaa.

Miten hankitaan rollaattori ilman rahaa? Ja miten niihin ilmaisiin harrastuksiin kuljetaan jos ei ole varaa bussilippuun?

Apuvälinelainaamo. Jos tarvitset rollaa, saat todennäköisesti myös oikeuden taksimatkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhana, mitä kirjoitat. On niin valtavasti juttuja mitä voi tehdä vaikka ilman rahaa.

Etsi harrastuksia ja katso mikä sinulle parhaiten sopii.

Tai hanki rollaattori ja työntele sitä, että uskot, että myöhemmin korkeammassa iässä on kaikki hitaampaa.

Mitä juttuja ja kauanko ajattelit niiden jaksavan vielä ilahduttaa?

Ap

Me ollaan keskituloisia ja "harrastukset" on ilmaisia, ulkoilua ja lenkkeilyä. Mitä muuta pitäisi ? 

Ymmärrätkö mikä teillä on eri tavalla? Teillä on mahdollisuus tehdä paljon muutakin. Epäilen kyllä, että teette paljon muutakin, kuten ajatte autolla tai junalla tapaamaan sukulaisia, kestitsette heitä

Ei. Empatiakyvyttömyys ja ylimielisyys tappaa ilon. Muilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Niistä verkostoista putoaa kun kunnolla putoaa sosioekonomisilla askelmilla.

Sehän on valinta, millaisia ihm

 

Tottakai. Valitsen ympärilleni ihmisiä jotka eivät elä pelkästään rahalle ja jotka auttavat läheisiään. Sellaisia joiden kanssa on muitakin yhteisiä asioita kuin elämäntilanne ja kuluttaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhana, mitä kirjoitat. On niin valtavasti juttuja mitä voi tehdä vaikka ilman rahaa.

Etsi harrastuksia ja katso mikä sinulle parhaiten sopii.

Tai hanki rollaattori ja työntele sitä, että uskot, että myöhemmin korkeammassa iässä on kaikki hitaampaa.

Miten hankitaan rollaattori ilman rahaa? Ja miten niihin ilmaisiin harrastuksiin kuljetaan jos ei ole varaa bussilippuun?

Rollaattorin saa apuväline lainaamosta, täällä rollaattorilla pääsee bussiin ilmaiseksi klo 10-14 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei käy. Voi tehdä vaikka mitä. Mennä samoilemaan metsiin ja nauttia luonnosta, mennä ilmaisiin tapahtumiin, mennä toreille yms silloin kun niissä on jotain meininkiä. Mennä uimaan luonnonvesiin. Mennä kirjastoon. Jne jne jne.

Terv: Elin köyhänä ja rahattomana vuosikausia ja aina löytyi jotakin tekemistä.

Lisäisin myös museoiden ilmaispäivät ja Kaiku-kortin sekä ilmaiset nettikurssit (kuten MOOC). 

Kaiku-kortti on vain harvassa kunnassa. Juurikaan täällä kalliilla pääkaupunkiseudulla sitä ei ole.

 

Ei ole Kaiku-korttia täällä Varsinais-Suomessakaan.

Siinä listassa oli muitakin ehdotuksia, samoin edeltävässä kommentissa. Ei kannata siihen Kaiku-korttiin jumittua. 

"Kateus tappaa ilon."

Naista kateellisempaa olentoa ei olekkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei käy. Voi tehdä vaikka mitä. Mennä samoilemaan metsiin ja nauttia luonnosta, mennä ilmaisiin tapahtumiin, mennä toreille yms silloin kun niissä on jotain meininkiä. Mennä uimaan luonnonvesiin. Mennä kirjastoon. Jne jne jne.

Terv: Elin köyhänä ja rahattomana vuosikausia ja aina löytyi jotakin tekemistä.

Lisäisin myös museoiden ilmaispäivät ja Kaiku-kortin sekä ilmaiset nettikurssit (kuten MOOC). 

Kaiku-kortti on vain harvassa kunnassa. Juurikaan täällä kalliilla pääkaupunkiseudulla sitä ei ole.

 

Ei ole Kaiku-korttia täällä Varsinais-Suomessakaan.

Siinä listassa oli muitakin ehdotuksia, samoin edeltävässä kommentissa.

Kuinka usein museoissa on ilmaispäiviä? Ja MOOC:it eivät ole menemistä. 

Omalla tavallaan tosi köyhänä oli helpompi elää kuin silloin, kun sai ekan oman alan työpaikan ja sen mukana huonon palkan sekä työmatkakulut. Kun oli köyhä köyhä, sai alennuksia ja tukia, ihmiset auttoivat. Ns keskituloisena ei saa mitään. Eikä se mitään, niin sen kai kuuluukin olla ennen kun kokemusta karttuu. 

Totta se on. Kuitenkin muistan lämmöllä edesmennyttä äitiä, jolle säästäminen oli suurta seikkailua. Muuten hän oli yliherkkä ja paniikkihäiriöinen, mutta penninvenyttämiseen suhtautui luovasti ja vailla pelkoa. Hän asui eläkepäivinä maalla Virossa ja kävi hyvin harvoin kaupassa. Kaikki hyväpalkkaiset sukulaiset valittivat rahanpuutetta, mutta äidille 350 euroa kuukaudessa riitti hyvin ja siitä jäi ylikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Me puhumme kokemuksistamme, sinä puhut lukemistasi kirjoista.

Täh? Sinusta aikuisella, vuosia työssäkäyneellä ihmisellä, ei ole ollut enemmän mahdollisuuk

Ei ole mitään järkeä miettiä aina missä se on se kaikkein kärsinein. Varmasti asunnottomilla mielenterveysongelmaisilla naisilla on paljon vaikeampaa kuin monella tähän ketjuun kirjoittaneilla. Silti - ehkä - mekin saamme puhua keskenämme asioista, jotka tuntuvat meistä raskailta juuri nyt?

Nuorilla on vaikeaa. Mutta niin on myös esim. köyhillä monisairailla vanhuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Niistä verkostoista putoaa kun kunnolla putoaa sosioekonomisilla askelmilla.

Niin minäkin luulin. Todellisuus osoittautui lopulta toisenlaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Omalla tavallaan tosi köyhänä oli helpompi elää kuin silloin, kun sai ekan oman alan työpaikan ja sen mukana huonon palkan sekä työmatkakulut. Kun oli köyhä köyhä, sai alennuksia ja tukia, ihmiset auttoivat. Ns keskituloisena ei saa mitään. Eikä se mitään, niin sen kai kuuluukin olla ennen kun kokemusta karttuu. 

Kiva, että olet saanut. Itselleni ei ole vielä osunut kohdalle alennuksia tai ihmisten apua. Tukia toki saan, mutta ne on kyllä todella paljon vähemmän kuin palkka, juuri ja juuri pysyy hengissä.

Ap

Sitä se on ollut mun koko elämä. Siihen tavallaan tottuu. Töitä on kyllä tehty monet vuodet.

50+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena voi olla helpompaa elää köyhänä kun useampi on(väliaikaisesti) pienituloinen. 

Keski-ikäisenä jos putoaa työelämästä esim. pitkäaikaissairauden takia, voi olla tosi yksinäinen kun ihmiset ympärillä ei ymmärrä köyhän arkea. Voivat olla suorastaan törppöjä kun ei enää lähde kaikkeen mukaan (koskka ei voi).

Tämäkään väite ei oikein perustu mihinkään. Nuoruudessa koettu köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät usein koko elämänkaarella. Työelämässä olleella sen sijaan on ollut mahdollisuus hankkia säästöjä, vakuutuksia ja verkostoja. 

Me puhumme kokemuksistamme, sinä puhut lukemistasi kirjoista.

Täh? Sinusta aikuisella, vuosia työssäkäyne

 

Jaa, eli nyt kun minä argumentoin, ei ole järkevää vertailla? Mutta ilmeisesti toisinpäin saa kirjoitella mitä haluaa, nuoria saa patistaa ja syyllistää vaikka kuinka. Vai mikä muu syy sille voi olla, että juuri minulle rupeat tuolla tavalla saarnaamaan, etkä alkuperäiselle kommentoijalle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla tavallaan tosi köyhänä oli helpompi elää kuin silloin, kun sai ekan oman alan työpaikan ja sen mukana huonon palkan sekä työmatkakulut. Kun oli köyhä köyhä, sai alennuksia ja tukia, ihmiset auttoivat. Ns keskituloisena ei saa mitään. Eikä se mitään, niin sen kai kuuluukin olla ennen kun kokemusta karttuu. 

Kiva, että olet saanut. Itselleni ei ole vielä osunut kohdalle alennuksia tai ihmisten apua. Tukia toki saan, mutta ne on kyllä todella paljon vähemmän kuin palkka, juuri ja juuri pysyy hengissä.

Ap

Etkö saa asumislisää, toimeentulotukea tai työttömyysalennuksia mistään? No se on kyllä varmasti tosi ahdistava tilanne, mutta silloin luulisi että ykkösmurheena olisi ruoka ja asuminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla tavallaan tosi köyhänä oli helpompi elää kuin silloin, kun sai ekan oman alan työpaikan ja sen mukana huonon palkan sekä työmatkakulut. Kun oli köyhä köyhä, sai alennuksia ja tukia, ihmiset auttoivat. Ns keskituloisena ei saa mitään. Eikä se mitään, niin sen kai kuuluukin olla ennen kun kokemusta karttuu. 

Kiva, että olet saanut. Itselleni ei ole vielä osunut kohdalle alennuksia tai ihmisten apua. Tukia toki saan, mutta ne on kyllä todella paljon vähemmän kuin palkka, juuri ja juuri pysyy hengissä.

Ap

Etkö saa asumislisää, toimeentulotukea tai työttömyysalennuksia mistään? No se on kyllä varmasti tosi ahdistava tilanne, mutta silloin luulisi että ykkösmurheena olisi ruoka ja asuminen. 

Juurihan kirjoittaja sanoi saavansa tukia, mutta niillä pysyy vain juuri ja juuri hengissä.