Olisi niin kiva löytää naisihminen, joka tykkää myös liikunnasta ja kuntoilusta

Kohtapuoliin lähden parin-kolmen tunnin hölkkälenkille. Sen jälkeen voikin syventyä kannustamaan Immua antamaan Stagalalle pataan, taisi olla illan viimeinen ottelu.

M41

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Aika monella on ihme asennevamma nimenomaan salitreeniä kohtaan, vaikka se on tosiasiassa yksi tehokkaimmista ja nopeiten toteutettavista kunnon kohotuksista. Salille voi mennä joustavasti muiden menojen mukaan. Paljon raskaampia ovat joukkueurheilijat, kun joukkuelajit sitovat aivan valtavasti toisen aikaa.

Tarkoitatko nyt asennevammalla sitä, jos ei itseä kiinnosta kuntosaliharrastus vai jos ei kiinnostu suhdemielessä ihmisestä, jolle se kuntosali on ykkösharrastus? Miksi oikeastaan näistä kumpikaan edes olisi asennevamma?

Tarkoitan asennevammalla sitä ihmeellistä kuvitelmaa, ettei elämässä olisi muuta sisältöä ja että salilla käyminen vie kaiken ajan. Sali on varmaan kaikista vähiten aikaa kuluttava liikuntaharrastus. Pahimmillaan asennevamma on se, että salilla käyvät ihmiset ovat jotenkin älyllisesti muita alempana ja kasvattamassa salilla vain lihasmassaa. Ei toisen tarvitse salista kiinnosta, ei missään nimessä, mutta ei tarvitsisi myöskään olettaa toisen asuvan salilla. 

Vierailija kirjoitti:

Mites on, voiko tästä siis päätellä, että käytät elämässäsi aivan mielettömän määrän aikaa paikalla olemiseen? Töiden jälkeen ei sitten muuta ehdikään, kuin katsoa sen yhden elokuvan. Eli mistä se asenne tulee, että liikunta veisi kaiken ajan ja huomion, mutta mikään muu ajanviete ei ole ongelmallinen aikasyöppö?

En ole nyt varma, keneltä kysyit, mutta mikäli minulta, niin varmasti enemmän mitä sporttiset ihmiset. Jos on tilanne, että illalla on vain muutama tunti aikaa, niin mieluummin katson elokuvan ja/tai luen kirjaa kuin lähden harrastamaan liikuntaa. Rakastan varsinkin kirjallisuutta enkä missään tapauksessa vaihtaisi esimerkiksi lukemiseen käytettyä aikaa liikuntaan. Kyllä sille liikunnallekin riittää elämässä aikaa - mutta suhteessa vähemmän. Sanoinhan olevani kulttuuri- ja taidepainotteinen ihminen. (Toisaalta sitten en aja yksityisautolla, eli monia matkoja tulee käveltyä tai ajettua pyörällä, moni muu ajaisi niitäkin ehkä autolla.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Aika monella on ihme asennevamma nimenomaan salitreeniä kohtaan, vaikka se on tosiasiassa yksi tehokkaimmista ja nopeiten toteutettavista kunnon kohotuksista. Salille voi mennä joustavasti muiden menojen mukaan. Paljon raskaampia ovat joukkueurheilijat, kun joukkuelajit sitovat aivan valtavasti toisen aikaa.

Tarkoitatko nyt asennevammalla sitä, jos ei itseä kiinnosta kuntosaliharrastus vai jos ei kiinnostu suhdemielessä ihmisestä, jolle se kuntosali on ykkösharrastus? Miksi oikeastaan näistä kumpikaan edes olisi asennevamma?

Tarkoitan asennevammalla sitä ihmeellistä kuvitelmaa, ettei elämässä olisi muuta sisältöä ja että salilla käyminen vie kaiken ajan. Sali on varmaan kaikista vähiten aikaa kuluttava liikuntaharrastus. Pahimmillaan asennevamma on se, että salilla käyvät ihmiset ovat j

En oikeastaan ajattele noin. Mutta esim. Tinderissä jos henkilö esittelee pelkkää saliharrastusta, ei hän kerro mitään sellaista, mistä saisin viitteitä, että voisimme olla samanhenkisiä. Pelkkä saliharrastus ei omaa mielenkiintoani herätä ja tulkitsen, että olemme vain hyvin erilaisia ihmisiä. En minä ainakaan mitään oletuksia tee kenestäkään minkään salilla käymisen perusteella. Kuten mainitsin, käyn itsekin salilla (joskaan en kovin usein), mutta ei se minulle tärkeä asia olisi. Jos joutuisin vaikka sairastumisen vuoksi olemaan kuukauden harrastamatta liikuntaa, tulisin asian kanssa toimeen, mutta jos joutuisin olemaan kuukauden lukematta kirjoja, katsomatta elokuvia, kuuntelematta musiikkia, harrastamatta mitään muutakaan kulttuuria, tulisi henkisesti todella tylsistynyt olo ja oikeasti kärsisin tilanteesta.

Monet naiset haluaisivat löytää miehen esim. partneriksi tanssikurssille. Miksi naisen pitäisi harrastaa just sun lajeja? Liikuntaharrastus on musta sitä omaa aikaa, jonka jokainen valitsee omien mieltymystensä mukaan. Jos yksi yhteinen laji löytyy, se on musta ihan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset ihmiset ovat tosi raskaita, joiden on pakko tehdä jotain tiettyä asiaa joka Jumalan päivä tai muuten eivät kestä elämää. Joillekin se asia on liikunta, joillekin uhkapelaaminen tai pelaaminen, joillekin tupakanpoltto, joillekin instagram tilien seuraaminen jne. Eihän siinä edes jää aikaa uuden ihmisen tapaamiselle, jos työpäivän jälkeen laittaa ruoan ja syö ja sitten urheilee ja käy suihkussa. Kello on siinä vaiheessa 20 ja tunnin kuluttua on aika valmistautua nukkumaanmenoon. Kukaan ei halua kumppania, jolla on aikaa vain tunti päivässä yhdessäololle.

Sohvaperunat voivat seurustella keskenään, mikä ihmeen ongelma tämä on? Kyllä tavallisten liikuntaharrastuksien ohella jää paljon aikaa kaikkeen muuhunkin ja liikkuvat ihmiset ovat virkeämpiä muutenkin, ihan petipuuhia ja työelämää myöten.

Jos nainen ei pidä erityisesti liikunnasta, tuo on hänelle liikaa. Jos taas pitää, jäljellä on jo ne omat lajit ja harrastukset, eikä ala niitä sun takia muuttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei pidä erityisesti liikunnasta, tuo on hänelle liikaa. Jos taas pitää, jäljellä on jo ne omat lajit ja harrastukset, eikä ala niitä sun takia muuttamaan. 

Jäljellä= hänellä, auto correct taas 

Iske nainen sieltä salilta, kun itsekin salitreenistä tykkäät ja siellä käyt. Vai eikö sittenkään salimimmi kelpaa? 

Miksi et mene etsimään sellaista. Tänään on lauantai, luulis olevan nuoria naisia liikuntapaikoilla vaikka kuinka. Et sinä sellaista keskustelupalstoilla roikkumalla löydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset ihmiset ovat tosi raskaita, joiden on pakko tehdä jotain tiettyä asiaa joka Jumalan päivä tai muuten eivät kestä elämää. Joillekin se asia on liikunta, joillekin uhkapelaaminen tai pelaaminen, joillekin tupakanpoltto, joillekin instagram tilien seuraaminen jne. Eihän siinä edes jää aikaa uuden ihmisen tapaamiselle, jos työpäivän jälkeen laittaa ruoan ja syö ja sitten urheilee ja käy suihkussa. Kello on siinä vaiheessa 20 ja tunnin kuluttua on aika valmistautua nukkumaanmenoon. Kukaan ei halua kumppania, jolla on aikaa vain tunti päivässä yhdessäololle.

Sohvaperunat voivat seurustella keskenään, mikä ihmeen ongelma tämä on? Kyllä tavallisten liikuntaharrastuksien ohella jää paljon aikaa kaikkeen muuhunkin ja liikkuvat ihmiset ovat virkeämpiä muutenkin, ihan petipuuhia ja työelämää myöten.

No eikös tässä just sitä ole sanottu, että eri ihmiset haluavat eri asioita - niin suhteelta kuin kumppanilta. Mutta se on kyllä harhaluulo, ett himourheilijat jaksaisivat seksiä eniten. Just oli vähän aikaa sitten juttua Hesarissa, että liian kova treenaaminen on libidolle huonoksi. Toki sohvaperunoilla varmaan sama ongelma, mutta noiden väliinhän jää aika paljon kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Aika monella on ihme asennevamma nimenomaan salitreeniä kohtaan, vaikka se on tosiasiassa yksi tehokkaimmista ja nopeiten toteutettavista kunnon kohotuksista. Salille voi mennä joustavasti muiden menojen mukaan. Paljon raskaampia ovat joukkueurheilijat, kun joukkuelajit sitovat aivan valtavasti toisen aikaa.

Tarkoitatko nyt asennevammalla sitä, jos ei itseä kiinnosta kuntosaliharrastus vai jos ei kiinnostu suhdemielessä ihmisestä, jolle se kuntosali on ykkösharrastus? Miksi oikeastaan näistä kumpikaan edes olisi asennevamma?

Tarkoitan asennevammalla sitä ihmeellistä kuvitelmaa, ettei elämässä olisi muuta sisältöä ja että salilla käyminen vie kaiken ajan. Sali on varmaan kaikista vähiten aikaa kuluttava liikuntaharrastus. Pahimmillaan asen

Niin. Koska liikuntaa harrastavathan eivät vahingossakaan voi kiinnostua lukemisesta, musiikista ja elokuvista sen liikunnan ohella, vaikka eivät sitä erikseen viitsi mainita? Mua ainakin hämmästyttäisi tarve mainita lukeminen tai elokuvat erillisenä harrastuksena, koska se kuulostaa siltä että sohvalla makoilua on paljon tai ettei tähdellisempiä harrastuksia ole. Tai joku ruoan laitto tai leipominen, ellei oikeasti ole ihan pro siinä hommassa. Musiikin soittaminen on mainitsemisen arvoinen harrastus, tietty, siinä on sentään jotain selkeää tavoitetta ja herättää kyllä mielenkiintoa. Ehkä meillä on vain ihan eri käsitys, mitä voi pitää harrastuksena. 

Liikuntaa yltiöpäisesti harrastavat miehet eivät pärjää sängyssä. Koettu on.

N48 

Vierailija kirjoitti:

Niin. Koska liikuntaa harrastavathan eivät vahingossakaan voi kiinnostua lukemisesta, musiikista ja elokuvista sen liikunnan ohella, vaikka eivät sitä erikseen viitsi mainita? Mua ainakin hämmästyttäisi tarve mainita lukeminen tai elokuvat erillisenä harrastuksena, koska se kuulostaa siltä että sohvalla makoilua on paljon tai ettei tähdellisempiä harrastuksia ole. Tai joku ruoan laitto tai leipominen, ellei oikeasti ole ihan pro siinä hommassa. Musiikin soittaminen on mainitsemisen arvoinen harrastus, tietty, siinä on sentään jotain selkeää tavoitetta ja herättää kyllä mielenkiintoa. Ehkä meillä on vain ihan eri käsitys, mitä voi pitää harrastuksena. 

Tässä tuleekin ajattelutapojen ero. Minulle nimenomaan kirjallisuus on mainitsemisen arvoinen asia, joku salilla käyminen ei. Kertoo ehkä myös siitä, mikä oikeasti on eniten sydäntä lähellä. Minulle nimenomaan kirjallisuus ON tähdellinen harrastus - se on suurimpia intohimojani. Miksi en mainitsisi sitä? Miksi en etsisi toista samankaltaista? Se, että joku kutsuu lukemista sohvalla makoiluksi, kertoo jo siitä, että emme olisi samanhenkisiä. Ja samalla lailla, jos joku kokee, ettei lukeminen ole mainitsemisen arvoinen asia, silloin hän ei olisi minulle sopiva match. Siksi en lähde selvittelemään, mitä pelkkien sporttiprofiilien takana on.

Me olemme alusta lähtien liikkuneet paljon yhdessä. Ennen lapsia juostiin pitkiä, monen tunnin lenkkejä. Pikkulapsivaiheessa piti vuorotella. Nyt taas voimme pyöräillä, juosta ja käydä salilla yhdessä. Ainoa, mitä itse en harrasta, on uinti. Kesäisin menen joskus mukaan rannalle ja voin vähän pulahtaa ja lukea kirjaa, kun mies tekee pitkän treenin. Triathlonistit treenaavat paljon, olisin aika yksin, jos en menisi koskaan mukaan. Ulkomaanmatkoihin yhdistetään aina jotain urheilua.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme alusta lähtien liikkuneet paljon yhdessä. Ennen lapsia juostiin pitkiä, monen tunnin lenkkejä. Pikkulapsivaiheessa piti vuorotella. Nyt taas voimme pyöräillä, juosta ja käydä salilla yhdessä. Ainoa, mitä itse en harrasta, on uinti. Kesäisin menen joskus mukaan rannalle ja voin vähän pulahtaa ja lukea kirjaa, kun mies tekee pitkän treenin. Triathlonistit treenaavat paljon, olisin aika yksin, jos en menisi koskaan mukaan. Ulkomaanmatkoihin yhdistetään aina jotain urheilua.

Tämmöistä juuri ihailen. Työpaikalla on eräs perhe, jossa kaikki liikkuu. Lapsilla on omat urheilulajit: yksi pelaa jalkapalloa, toinen lätkää ja kolmas sählyä sarjatasolla. 

Nainen kisaillut wellnes fitnessissä aikaisemmin ja mieskin sarjatasolla harrastanut liikuntaa. Kotoahan tuo asenne lähtee.

Ootko mitään muuta kuin yksipuolisen "liikunta, urheilu ja sali"? Näistä tulee lähinnä yksiulotteinen viba ihmisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä liikun paljon ja käyn 3-4 kertaa viikossa salilla, mutta painoindeksi on silti luokkaa 30 joten ei Ap minua hae. Nämä "urheilullista" etsivät ottavat ennemmin laihan siideriä litkivän sohvaperunan kuin aktiivisen sporttinaisen joka syö liikaa pizzaa.

Totta. Täysin totta.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme alusta lähtien liikkuneet paljon yhdessä. Ennen lapsia juostiin pitkiä, monen tunnin lenkkejä. Pikkulapsivaiheessa piti vuorotella. Nyt taas voimme pyöräillä, juosta ja käydä salilla yhdessä. Ainoa, mitä itse en harrasta, on uinti. Kesäisin menen joskus mukaan rannalle ja voin vähän pulahtaa ja lukea kirjaa, kun mies tekee pitkän treenin. Triathlonistit treenaavat paljon, olisin aika yksin, jos en menisi koskaan mukaan. Ulkomaanmatkoihin yhdistetään aina jotain urheilua.

Just tämä sopii niille, jotka haluavat, että elämässä liikunta on ykkösjuttu. Jollekin muulle se ykkösjuttu on joku muu. Esim. tuossa sinun esimerkissäsi se lukeminen on vain urheilun lomassa tehtävä asia, jolle ilmeisesti annetaan vähemmän aikaa - itselläni taas olisi toisin päin. Tätä just tarkoitin aiemmin kun sanoin, että etsin suhteeseen samanhenkistä ihmistä. Minä en haluaisi kumppania, jonka vapaa-ajasta 80% on urheilua. Jollekin muulle se taas sopii, joka haluaa samaa.Jotkut eivät oikein tuntuneet ymmärtävän, miksi laitan Tinderissä vasemmalle ne, joiden profiili on pelkköö urheilua, mutta just tämän takia.

Haaveilen sellaisesta parisuhteesta, jossa voisi urheilla yhdessä. Nykyinen mies käy omassa harrastuksessaan pari kertaa viikossa, mutta muun ajan makaa sohvalla tai istuu koneella. Käyn yksin koiran kanssa lenkillä, käyn yksin kuntosalilla ja luonnossa vaeltamassa. Tuntuu ettei meillä ole enää muuta yhteistä kuin lapset.

N45