Onko sinulla joskus kestänyt aikaa tajuta ihastuminen?

On siinä mennyt se 5 sekuntia.

Tarkoitatko tajuta oma Ihastuminen vai se että toinen on ihastunut sinuun?

Ei. Se iskee aina kuin vasara.

On. Oli lopulta syvä, monivuotinen nuoruuden rakkaus. Luulin etten pidä hänestä, koska aikoinaan näin olikin. Hän herätti ristiriitaisia tunteita myös, kun olin hulluna häneen. 

On kestänyt. Aluksi aattelin, että ihan kiva. Myöhemmin vasta ihastuin hulluna.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko tajuta oma Ihastuminen vai se että toinen on ihastunut sinuun?

Että itse tajuaa oman ihastumisen.

-ap

On kestänyt. Tyyppi jäi ensin pyörimään mieleen ja vaivaamaan. Kesti aika kauan tajuta. Sitten se olikin menoa, pahin rakastuminen ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

On kestänyt. Tyyppi jäi ensin pyörimään mieleen ja vaivaamaan. Kesti aika kauan tajuta. Sitten se olikin menoa, pahin rakastuminen ikinä. 

Omg, toi on siis mahdollista.

-ap

On. Ei ollut tarkoitus, mutta melko nopeasti huomasin näkeväni hänestä unia ja tuntevani oloni hyväksi hänen seurassa. Ajattelin häntä ja kaipasin nähdä hänen hymyilevän.

On kestänyt. Olen hetero nainen ja huomasin jatkuvasti ajattelevani erästä naista. Hain häntä aina katseellani ja ilahduin kun hän tuli töissä vastaan tai lähietäisyydelle. Tajusin että olen ihastunut kun tuota oli jatkunut ainakin kuukausi. Menin myös jotenkin lukkoon hänen lähellään kun yritin peitellä kiinnostustani. Sitäpaitsi olen mielestäni hetero. En koskaan kertonut tunteistani. En edes itse osannut niitä käsitellä. Mietin olenko edes oikeasti ihastunut. En edes tiedä mitä hänestä olisin halunnut. Jotain kontaktia, ehkä vain jutella. Hän oli ihan avoimesti lesbo. En tiedä huomasiko hän edes minua.

Aina. Ihan muuten vaan kaveruudesta kaikki mun parisuhteet on alkaneet, eli ei mitään ajatustakaan että tulisi muuta kuin vaikka työ- tai harrastuskaveri toisesta. Ei mitään vetoa ulkonäköön tms. ensin. Mutta sitten kun on hyvin tutustunut, niin on se ihastuminenkin vähitellen tullut. Aviopuolisoni kanssa kesti 2 vuotta, että pääsin siihen ihastumisvaiheeseen, sitä ennen oli vaan työkaveri jonka kanssa en ajatellut mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

On kestänyt. Olen hetero nainen ja huomasin jatkuvasti ajattelevani erästä naista. Hain häntä aina katseellani ja ilahduin kun hän tuli töissä vastaan tai lähietäisyydelle. Tajusin että olen ihastunut kun tuota oli jatkunut ainakin kuukausi. Menin myös jotenkin lukkoon hänen lähellään kun yritin peitellä kiinnostustani. Sitäpaitsi olen mielestäni hetero. En koskaan kertonut tunteistani. En edes itse osannut niitä käsitellä. Mietin olenko edes oikeasti ihastunut. En edes tiedä mitä hänestä olisin halunnut. Jotain kontaktia, ehkä vain jutella. Hän oli ihan avoimesti lesbo. En tiedä huomasiko hän edes minua.

Tästä tuli mieleen kun 26-vuotiaana ihastuin aivan korvia myöten 30+ mieheensä töissä. Töissä oli niiiiin kiva olla mutta kun kuulin ettei määräaikaisuuteni jatku niin menin vessaan itkemään. En sitä että työ päättyisi, vaikka sekin oli tietysti tosi iso harmitus, vaan siksi etten näkisi tätä miestä enää. Hän oli mielessäni tosi tosi piiiiitkäään tän työn loppumisen jälkeen :D Vieläkin muistelen lämmöllä ja oon 99,9% varma että hänkin oli sinkku. Mutta olin niin epävarma itsestäni silloin että en uskaltanut lähestyä. Olin kyllä viittä vaille vikana työpäivänä laittamassa kaiken all in ja lähettämässä hänelle s-postia 😂 En lopulta rohjennut.

-ap

No usein just näin keväällä huomaa epätoivotun ihastumisensa siitä, että yhtäkkiä tuntuu punastuttavan ja vatsassa liihottaa perhosia kun kaupassa näkee myyjän joka ei tasan varmasti ole antanut pienintäkään vihjettä kiinnostuksesta vaan on kohdellut just kuin kaikkia asiakkaita palvelee.

Jostain syystä se noinkin pieni ystävällisyys saa sopivalla hetkellä aikaan jonkun alitajuntaisen ja kuin refleksinomaisen ihastumisen josta ei muuten olisi hajuakaan, mutta sitten kun seuraavan kerran näkee kyseisen myyjän niin huomaakin olevansa ihan "löööv".

Todella ärsyttävää vaikka meneekin ohi ihan yhtä nopsaan.

Oletko se kommentoija, joka on ihastunut nyt luonnonlapseen? :3

Vierailija kirjoitti:

On. Ei ollut tarkoitus, mutta melko nopeasti huomasin näkeväni hänestä unia ja tuntevani oloni hyväksi hänen seurassa. Ajattelin häntä ja kaipasin nähdä hänen hymyilevän.

Hm... Mä nään useinkin yhdestä miehestä unia. Ja aina oon ihan paniikissa niissä jos se uni on sellainen et oon menettämässä hänet 🤔 En silti koe että olisin vielä ihastunut. Kiinnostusta on mutta ollaan mun mielestä liian erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Oletko se kommentoija, joka on ihastunut nyt luonnonlapseen? :3

Ja kuka sä olet?? :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ei ollut tarkoitus, mutta melko nopeasti huomasin näkeväni hänestä unia ja tuntevani oloni hyväksi hänen seurassa. Ajattelin häntä ja kaipasin nähdä hänen hymyilevän.

Hm... Mä nään useinkin yhdestä miehestä unia. Ja aina oon ihan paniikissa niissä jos se uni on sellainen et oon menettämässä hänet 🤔 En silti koe että olisin vielä ihastunut. Kiinnostusta on mutta ollaan mun mielestä liian erilaisia.

Ehkä teidän kannattaa tutustua. Jotain alitajuntasi yrittää hänestä sinulle kertoa. Oli se sitten ihastumista, kiintymystä tai huolta. Mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko se kommentoija, joka on ihastunut nyt luonnonlapseen? :3

Ja kuka sä olet?? :D 

:) pyritään pysymään anonyymeinä. :) 

Milloin tapasitte?

Kyllä!

Olin aivan mahdottoman ihastunut entiseen työkaveriini. Enkä tajunnut alkuksi ollenkaan.

Ajattelin vain, että vitsi miten mukava tyyppi ja ei siitä sen enempää. Sitten yhtäkkiä tajusin miten paljon aina odotin hänen näkemistään. Palavasti halusin aina olla samassa vuorossa. Ja sitten tajuamisen myötä tuli ne fyysiset oireet. Mukava lämmön tunne aina tuon kyseisen herran seurassa ja punastelin jatkuvasti. Hymy oli aina niin leveä että poskiin sattui. Voe niitä aikoja.

Niin, ja tosiaan on käynyt hyvin useasti niin, että en ole tajunnut että joku on ollut ihastunut minuun vasta kuin sitten myöhemmin tullut sellainen "Aa-elämys" :D 

Onhan noita ihastumisia ollut. Aluksi ajatellut, että ompa mukavan oloinen ihminen. Sitten alkanut pikkuhiljaa pyörimään mielessä enemmän ja enemmän. Sen jälkeen on alkanut syntymään lämpimämpiä ajatuksia, tunteita enemmän. Törmätessä huomaa, että ujostuttaa, jännittää ja tuntuu ettei pysty olemaan normaalisti. Sitten tajuaakin olevansa ihastunut.