Miksi muualla pysytään kotona vielä aikuisena, mutta meillä Suomessa muutetaan pois kotoa jo nuorena jos kansantalodella menee huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on harvaan asuttu maa, joten matka lähimpään korkeakouluun on pitempi kuin monessa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa. Osa joutuu lähtemään jo amiksenkin perässä kotoa pois pitkän etäisyyden takia. Jos ei olla muutamassa isoimmassa kaupungissa, joutuu merkittävä osa ikäluokasta lähtemään alle 20v kotoa pois jo pelkästään sen takia, että paikkakunta vaihtuu. Kyllä se varmasti vaikuttaa kulttuuriinkin ja siihen, miten kotiin jäämiseen suhtauduttaisiin.

Todella harvat nuoret nykyään asuvat maaseudulla. Ongelma on tällä hetkellä, että ammattikorkeakouluja on entisten opistojen perintönä vielä pitkin poikin Suomea, vaikka väestö on hyvin keskittynyttä suurimpiin kaupunkeihin, ja suurin osa asuu Tampere-Turku-Pääkaupunkiseutu-kolmion sisällä. Läheskään niin moni ei joutuisi muuttamaan, jos ammattikorkeakouluja olisi sijoitettu kaupunkeihin samassa suhteessa

Meillä ei muuteta vain opintojen perässä, meillä kaupunkilainen nuori saa toimeentulotukea ja asumistukea ja Kelan kustantaman vuokravakuuden, joten ei ole tarpeen jäädä vanhempien luokse, kun 18v on täytetty. Esimerkiksi Helsingissä on lähes yhtä paljon kouluttamattomia yksinasuvia toimeentulotukinuoria kuin AMK-opiskelijoita.

Pakkohan se oli muuttaa kun halusi korkeakoulutuksen tietyltä alalta. Olisi kyllä aika painajaismaista asua parikymppisenä vanhemmilla.

No,muualla itsenäisyys ja pärjääminen eivät ole ykkösasioita vaan perhe ja se että perheenjäseniä tuetaan ja autetaan aina. Kyllä tämä näkyy myös varmaan myös suomalaisten mt ja masennusdiagnooseissa. Yksin on pärjättävä vaikka siinä pienessä kopperossa ilman rahaa.

Itselläni tälläinen tausta. Kotona puhuttiin jo 17 vuotiaana että pitää muuttaa kohta pois, ja se ahdisti, olin yksinäinen. Kaverit asuivat 20 v asti kodeissaan ok talossa,me vuokralla kerrostalossa. Olin työtön ja muutin yksin asumaan, ja aloin opiskella. Sain madennusdiagnoodin jo 20 v.

Tapasin espanjalaisen mieheni kun olin 23 v ja valmistumassa. Muutimme Espanjaan ja aluksi miehen lapsuudenkotiin 6 kuukaudeksi. Suurin osa miehen kavereista asui vielä kotona. Välittäminen ja huolenpidon määrä oli jotakin  mitä en ollut ikinä saanut lapsuudenkodissani eikä miehen lapsuudenkodissa asumisessa ollut mitään ongelmaa päinvastoin. Kaverinsa säästivät rahaa omistusasuntoon asumalla lapsuudenkodissa ja käymällä töissä samalla. Sitten ostuvat oman suoraan ja muuttivat siihen.

Suomessa laitetaan lapset systeemin orjiksi kun niin on tehty aina, vuokralle asumaan kalliisiin asuntoihin. Varallisuutta ei voi kerryttää niin ellei satu olemaan varakas jo valmiiksi. Itse toimin toisin omien lasten kohdalla kun se aika tulee.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vanhemmat heittivät kylmästi pihalle kun täytin 18. Sanoivat että olin tarpeeksi vanha asumaan omillani.

Tyttäret lähti au- pairiksi eivätkä sen jälkeen enää äitinsä luo palanneet. Se vaan on ollut perinteinen tapa että kotoa lähdettiin viimeistään parikymmpisenä. Töihin ja omaan kotiin. Oli maalaisserkut tosin kotonaan pitempään mutta elämäntyyli oli eri, kaikki auttoivat talon töissä.

Mun lapsi 20v saa asua kotona vielä. Haluan, että hän säästää rahaa ettei tarvitse maksaa vuoraa, jolloin ei säästöön tule jäämään mitään. Lisäksi  meiltä on lyhyt matka hänen yliopistolle. Miksi tekisin  karhunpalveluksen lapselleni, että muuta muualle ja maksa ruoka ja asumiskulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joku historiasta tai mistä lie tuleva kauhea yksin pärjäämisen eetos. Yksin on pärjättävä ja omillaan tultava toimeen. Se on kunnia-asia lähteä paskasta kylmästä kodista paskaan kylmään maailmaan ja pärjätä siellä. 

Jep. Joka kuntaan pitää perustaa yliopisto.

Muualla korkeakouluopiskeijat asuvat kampuksilla, asuntoloissa, joissa heillä on oma tai jaettu juone ja yhteiskeittiö ja jaettu kylpyhuone. Eivät he muuta opiskelemaan lähtiessä omiin yksiöihinsä kuten suomalaiset nuoret, vaan koti pysyy vanhempien luona valmistumiseen asti ja usein sen ylikin. 

Ranskalainen tuttu muutti jo 18-vuotiaana kotoaan opiskelukaupunkiin mutta asui näennäisesti vanhempien luona koska asuntola ei ole pysyvä virallinen osoit

Kyllä. Nuoruudessani moni kaveri muutti kaupunkiin alivuokralaisiksi, pimeästi, jottei tarvinnut kulkea pitkiä matkoja päivittäin tai kulkeminen oli mahdotonta. Virallisesti he asuivat kotona, ei kait se ketään kiinnostanut.

Mietin, missä vaiheessa tuo yksin pärjäämisen kulttuuri oikein on tullut? Onko asiaan vaikuttanut se, ettei 60- ja 70 -luvuilla kaikille aikuisiksi kasvaneille lapsille ollut enää lapsuudenkodeissaan maaseudulla tilaa eikä myöskään töitä? Oli lähdettävä kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin? Vanhemmatkaan eivät olleet niin varakkaita, että olisivat pystyneet elättämään isoa määrää aikuisia lapsiaan? Ja jollain tavalla tästä seurasi, että nuorena lapsuudenkodista pois muuttamista alettin pitää normaalina asiana?

Toinen mikä tuli mieleeni, on täysi-ikäisyyden laskeminen 18 vuoteen. Kun silloin saa täyden itsemääräämisoikeuden ja voi tehdä, mitä itse haluaa, lapsuudenkodissa tulee helposti vanhempien kanssa riitaa siitä, miten huushollissa eletään. Enää ei ole vanhemmilla huoltajan oikeutta asettaa esim kotiintuloaikoja tai päättää, mihin aikaan viikonloppuisin mennään nukkumaan ja herätään, niin nuoren aikuisen kanssa syntyy konflikteja. Konflikti ratkaistaan niin, että nuori muuttaa pois. Kuinka moni 45-50 v vanhempi ihan oikeasti haluaisikaan herätä viikonloppuisin aamuyöllä siihen, että nuori tulee baarista kotiin? Tai että aamulla herätessä keittiöstä löytyy aikuisen lapsen kavereita? Tietyllä tavalla siinä kyllä menee sekä vanhemmilta että aikuisilta lapsilta yksityisyys, jos molemmat elävät omaa aikuiselämäänsä saman katon alle ja kenties vielä ihan eri vuorokausirytmeissä. En tiedä, miten tämä homma otimii niissä maissa, joissa asutaan lapsuudenkodiss apaljon pidempään. Onko siellä aikuiset lapset "tottelevaisempia" vai heidän vanhempansa sopeutuvaisempia?

Mä muutin pois kotoa 16-vuotiaana. Olin varhaiskypsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joku historiasta tai mistä lie tuleva kauhea yksin pärjäämisen eetos. Yksin on pärjättävä ja omillaan tultava toimeen. Se on kunnia-asia lähteä paskasta kylmästä kodista paskaan kylmään maailmaan ja pärjätä siellä. 

Jep. Joka kuntaan pitää perustaa yliopisto.

Muualla korkeakouluopiskeijat asuvat kampuksilla, asuntoloissa, joissa heillä on oma tai jaettu juone ja yhteiskeittiö ja jaettu kylpyhuone. Eivät he muuta opiskelemaan lähtiessä omiin yksiöihinsä kuten suomalaiset nuoret, vaan koti pysyy vanhempien luona valmistumiseen asti ja usein sen ylikin. 

Suomessa siis vanhempien luota pois muuttaneet opiskelijat katsotaan kotoa pois muuttaneiksi, muualla maailmassa he asuvat vanhempiensa kanssa vaikka ovat muuttaneet pois kotoa. Kyseessä on siis kirjausvirhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on paljon sellaisia maita joissa opiskelijat ovat kirjoilla vanhempien luona, vaikka asuvat opiskelija-asuntolassa. Osin siis tilastointiharha.

Opiskelija-asuntolassa ei olla kirjoilla eikä se ole koti. Kaikilla ei välttämättä ole edes omaa huonetta, eikä ainakaan omaa keittiötä tai kylpyhuonetta. Sieltä lähdetään usein viikonlopuksi kotiin, ja ainakin kaikki lomat vietetään kotona, esimerkiksi joululoman aikana ei asuntoloissa ole yleensä edes lämmitys päällä. Asuntola on vain paikka, jossa yövytään ja ollaan vain opiskelujen vuoksi. Ei se ole sama kuin oma koti. Eikä tuo mikään tilastoharha ole, vaan kuvaa sitä tilannetta mikä on. 

Eli tismalleen sama asia kuin suomalainen opiskelija-asunto. Suomessa nyt on pakko olla lämmitys päällä sattuneesta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Italiassa äidit huolehtivat pojista niin pitkään että pojat pääsevät vanhainkotiin hoitoon ja turvaan sitten äidit voivat keskittyä omaan elämäänsä.

Muutama vuosi sitten uutisoitiin italialaisäidistä, joka haastoi yli kolmekymppiset poikansa oikeuteen häätöä varten. Mamma halusi poikien muuttavan pois kotoa, mutta pojat halusivat asua mamman hoiteissa ilmeisesti koko loppuelämän. Mikäs siinä elellessä täysihoidossa mamman maksaessa kaiken.

Jokaisella normaalisti kehittyneellä nuorella aikuisella herää sisäinen itsenäistymisen tarve parikymppisenä. Muistan omasta ajastani, miten hermoillekäypää oli sietää omia vanhempia, vaikka ei niissä mitään vikaa ollut, ja vaikka miten oli oma huone.

Kompensaationa toimii nää maaseudun kotivävyt ja peräkammaripojat, joilla ei vissiin sitten herää missään iässä yhtään mikään? Vai onko se sitten se järjetön raivon ja kiukun purkaminen eläimiin? Kuljetaan metsissä ja ammutaan kaikkea mitä nähdään?

Oman poikani lukioluokalla oli m-muuttajataustainen tyttö. Jostain kumman syystä hän asui jo lukioikäisenä omassa asunnossa. Se tuntui minusta oudolta, koska kyseessä on pikkukaupunki, jossa koulu on hyvin lähellä. Ehkä syynä oli tarve erillisiin wc- ja pesutiloihin perheenjäsenten kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kotona ei rahat riitä, on pakko muuttaa töihin jonnekin kauemmas. Aluksi lähdetään opiskelujen vuoksi ja sitten työpaikan. Maaseudulla ei löydy kaikille töitä.

Tuo onkin ymmärrettävää, että maalta pitää lähteä opiskelemaan, mutta suurin osa suomalaisista asuu kuitenkin kaupungeissa. Eikä kaupungeissakaan jäädä vanhempien luo asumaan. 

Suurimmassa osassa Suomen kaupungeista ei ole yliopistoa tai amk:ta. 

Vanhempien luona asuvilta puolitetaan työttömyystuki. Näin oli ainakin jokunen vuosi sitten. Pajatoiminnalla tai muuttamalla pois kotoa sai täyden tuen. Tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi muutto omilleen houkuttelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joku historiasta tai mistä lie tuleva kauhea yksin pärjäämisen eetos. Yksin on pärjättävä ja omillaan tultava toimeen. Se on kunnia-asia lähteä paskasta kylmästä kodista paskaan kylmään maailmaan ja pärjätä siellä. 

Jep. Joka kuntaan pitää perustaa yliopisto.

Muualla korkeakouluopiskeijat asuvat kampuksilla, asuntoloissa, joissa heillä on oma tai jaettu juone ja yhteiskeittiö ja jaettu kylpyhuone. Eivät he muuta opiskelemaan lähtiessä omiin yksiöihinsä kuten suomalaiset nuoret, vaan koti pysyy vanhempien luona valmistumiseen asti ja usein sen ylikin. 

Ja korkeakoulussa opiskelu maksaa kymmeniätuhansia per vuosi. Pitäisikö sekin ottaa täällä käyttöön, koska on muuallakin?

Vierailija kirjoitti:

Omat lapset muutti opiskelujen perässä niin kuin monen muunkin lapset.

Juu, itse muutin kotoa opiskelemaan ja opintojen jälkeen muutin vielä työnperässä. Kotoa olisi mennyt koulumatkaan 3-4 tuntia päivässä ja työmatkaan 10-11 tuntia / päivä.

No kyllä mä pidän sitä aika outona, että joku 25+ ikäinen ihminen kolmekymppisestä puhumattakaan asuu vanhempiensa luona. Tavallaan ajatuksena ihan kiva, koska yleensä aikuisten välinen dynamiikka kuitenkin on erilaista kuin lasten ja vanhempien, mutta olis kieltämättä kummallista mennä jonkun ystävän luo niin että sillä on se oma huone ja muu asunto "on vanhempien" vähän kuten lapsuudessa :D

Puhumattakaan eteläisempien maiden ihmisistä, varsinkin miehistä. Väkisin tulee mieleen semmonen mammaliinin hoteissa asusteleva pojunpallero, vaikka kyseessä olisikin aikuinen mies. Toisaalta tuon järjestelyn ymmärrän samalla paljon paremmin; perhepiiri kun on se sosiaaliturva ja tuki, ja järjestely on luultavasti luontaisempaa siellä koska useat muutkin toimii samalla tavalla, sekä kulttuuri on ulospäinsuuntautuneempaa, kai.

Paljon halvemmaksi yhteiskunnalle tulisi jos se työtön nuori aikuinen jäisi asumaan "äidin helmoihin" kuin että hänelle maksettaisiin omaan asuntoonsa tukia. Ei se lapsuuskodin oma huone mihinkään katoa täysi-ikäisyyden myötä. Nykyinen tukijärjestelmä kannustaa siihen että pois muutto paras vaihtoehto taloudellisesti. Sitten ihmetellään syrjäytyneitä nuoria jotka käyttävät vain päihteitä ja on mielenterveysongelmia. 

Mitä taas vaikka opiskelijoihin tulee niin heidän kohdallaan jos muutettava pois kotoa niin tukien pitäisi olla riittävät. Mennään väärään suuntaan siinä että työtön nuori saa huomattavasti enemmän rahaa kuin se opiskeleva kun molemmat asuvat omillaan.