Tylsä kotivappu. Kerrotaanko PARANORMAALEJA/PELOTTAVIA kokemuksia
Aloitan: Entisessä kodissani vaatehuoneesta kuului meteliä,jonka syyksi paljastui pudonnut pahvilaatikko täynnä kuusenkoristeita. Laatikko ei voinut pudota itsekseen,
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Joku kurkisti postiluukusta klo 1 yöllä.
Miksi olit yhdeltä yöllä seisomassa eteisessä?
katsoin joskus paranormal activity leffan, siinä oli tarpeeksi paranormaalia
Mun naapurissa asui vanha spurgu joka ei aina kännipäissään löytänyt omaa oveaan. Hiton pelottavaa herätä aamuyöllä siihen että ovea yritettiin räpeltää auki.
Poltergeist nosti astiakaapin ritilän kiinnikkeistään, niin että ovet avautuivat ja lautaset vyöryivät päälle.
No onhan noita. Ehkä epämiellyttävin oli kun jouduin yöpymään sukulaisen luona. Sain kokonaisen kerroksen omaan käyttööni mutta siellä oli jotenkin hillittömän ahdistava tunnelma. Kaapin päällä oli lamppu joka syttyi välillä, ja se häiritsi unensaantia. Kysyin aamulla josko sen voisi ottaa pois seuraavaksi yöksi mutta se oli kuulemma turhaa kun se on vanha irrotettu kattolamppu, joka ei saa mistään virtaa. Oli vaan heitetty kaapin päälle.
Viimeisin oli yhden tapailukumppanin mökkerössä. Yöllä janotti ja pissatti ihan vietävästi, arvoin ramppaanko vieruskaverin yli vai pääsenkö jalkopäästä asioilleni. Miehen vieressä seisoi joku pitkä musta hahmo. Ajattelin ensin että tyypin veli tai jotain, mutta hänellä oli muistini mukaan vain siskoja. Sitten mietin että sillä ramppaa kaverit lukitsemattomasta ovesta, mutta ei kai yöaikaan? Tuijotin sitä hahmoa ja yritin keksiä selityksiä. Se oli ihan liian pitkä, melkein katonrajaa hipova, ja mustempi kuin muu ympäröivä pimeys. Jäin sänkyyn siihen asti että aamun valo alkoi sarastaa, ennen kuin uskalsin mennä tyhjennykselle ja täydennykselle. Miehelle en koskaan sanonut mitään, ihan hyväkin sillä pitää mua hulluna muutenkin.
Penny Lame kirjoitti:
No onhan noita. Ehkä epämiellyttävin oli kun jouduin yöpymään sukulaisen luona. Sain kokonaisen kerroksen omaan käyttööni mutta siellä oli jotenkin hillittömän ahdistava tunnelma. Kaapin päällä oli lamppu joka syttyi välillä, ja se häiritsi unensaantia. Kysyin aamulla josko sen voisi ottaa pois seuraavaksi yöksi mutta se oli kuulemma turhaa kun se on vanha irrotettu kattolamppu, joka ei saa mistään virtaa. Oli vaan heitetty kaapin päälle.
Viimeisin oli yhden tapailukumppanin mökkerössä. Yöllä janotti ja pissatti ihan vietävästi, arvoin ramppaanko vieruskaverin yli vai pääsenkö jalkopäästä asioilleni. Miehen vieressä seisoi joku pitkä musta hahmo. Ajattelin ensin että tyypin veli tai jotain, mutta hänellä oli muistini mukaan vain siskoja. Sitten mietin että sillä ramppaa kaverit lukitsemattomasta ovesta, mutta ei kai yöaikaan? Tuijotin sitä hahmoa ja yritin keksiä selityksiä. Se oli ihan liian pitkä, melkein katonrajaa hipova,
Unihalvaus tuon mörön taustalla.
"Unihalvaus tuon mörön taustalla."
Hereillä kyllä olin, kroppa liikkui. Muutoin olin aivan kuolemanväsynyt, siis kunnon uupumuksessa ja olin aiemmin löytänyt punkin päästäni eli selityksiä löytyy jos haluaa. Mieskin paljastui huijariksi eli voi olla että alitajunta varoitteli. Kuka näistä tietää.
Vanhempieni talossa kuuluu seinän takaa miehen puhetta. Kyseessä omakotitalo ja seinän takana on vain siivouskomero ja siellä ei ole ketään. Tätä tapahtuu ajoittain.
Olin lenkillä, tästä on aikaa noin 20 -25 vuotta, kun yhtäkkiä sain ajatuksen, että nyt tapahtuu jotain kauheaa ja eksakti tieto mitä se kauhea oli. Kun tulin kotiin ja avasin telkun, niin oli tapahtunut juuri se asia mitä "tiesin" lenkillä. Oli kyllä pelottavaa. Mistä se tietoisuus tuli. En tuntenut osallisia mitenkään.
Penny Lame kirjoitti:
"Unihalvaus tuon mörön taustalla."
Hereillä kyllä olin, kroppa liikkui. Muutoin olin aivan kuolemanväsynyt, siis kunnon uupumuksessa ja olin aiemmin löytänyt punkin päästäni eli selityksiä löytyy jos haluaa. Mieskin paljastui huijariksi eli voi olla että alitajunta varoitteli. Kuka näistä tietää.
Sitten saattoi olla valveunta. Kerran erittäin stressaantuneena heräsin, nousin sängystä ja luulin näkeväni nurkassa muuratun takkauunin, mitä siellä ei ollut. Olin nähnyt samanlaisen oikeasti, ja puoliunessa olin varma, että näky pitää paikkansa.
Olen nähnyt hämärässä harhoja, kaapista ulos kävelevän miehen hahmon. A.W. Yrjänä kertoi lapsena pyörtynyneensä kauhusta, kun luuli että ovesta astuu silkkaa pahuutta huokuva mies. Näistä kummallakaan ei ollut selviä piirteitä. Minun kuvatukseni oli paperinukkemainen ja käveli jäykästi nykien. A. W:n hahmo oli kokomusta, ehkä ns. varjoihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempieni talossa kuuluu seinän takaa miehen puhetta. Kyseessä omakotitalo ja seinän takana on vain siivouskomero ja siellä ei ole ketään. Tätä tapahtuu ajoittain.
Erottuuko sanoja, vai onko se humisevaa, rupattelevaa? Vanhan talon putket, sähköt ym. voivat joskus aiheuttaa viimeksi mainittua ääntä. Olen todistanut sellaista itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Poltergeist nosti astiakaapin ritilän kiinnikkeistään, niin että ovet avautuivat ja lautaset vyöryivät päälle.
Asuin erittäin levottoman, epävakaan ihmisen kanssa. Hän oli vielä sairastumassa henkisesti. Ensimmäinen vakava jakso oli jo siltä syksyltä ohi.
Lautasten pirstoutuessa hän ei ollut milläänsäkään, vaan totesi tapahtuman olevan aivan tavanomaista. Hänen vanhassa kodissaankin perhe todisti outoja tapahtumia silloin tällöin.
Joillakin ihmisillä on jatkuvasti paranormaalia, jos on aisteja avattu. Riippuen mitä aisteja pidetään auki tai mihin pyritään. Tietysti turvallisuus ensin.
Taustaa: olen aikoinaan nähnyt paljon painajaisunia hisseistä.
Olin jättänyt autoni erään vanhemman liikerakennuksen parkkihalliin ja kun palasin asioita takaisin, niin ensimmäinen hissi oli valmiina odottamassa ovet auki, menin sisään ja valitsin kerroksen - ovet sulkeutuivat, vähään aikaan ei mitään tapahtunut ja lopulta ovet avautuivat samassa kerroksessa pling-äänen kera. Menin sitten toiselle hissille, tilasin sen paikalle ja sen saavuttua astuin sisään valiten parkkikerroksen. Siinä vaiheessa kun tämä hissi lähtikin ylöspäin, niin meinasi tulla hätäkakka housuun - hissi nousi kaksi kerrosta ja avasi ovensa - siinä vaiheessa totesin, että on paras mennä portaita.
No, kyseessä oli varmaankin joku tekninen vika hissien sähköaivoissa, mutta tuolloin homma tuntui vähän paranormaalilta...
Olen muutamia päiviä aamuöisin ja kotiin saapuessani ollut kuulevinani kolinaa. Olenkin huhuillut, onko talossa vieraaita. Ei vastausta. Eilisaamulla asia selvisi. Katonrajassa tekstiilitapetissa oli orava. Avasin lähellä olevan ulko-oven. Otus osoittautui vähän väsyneeksi ja aikansa pitkin seiniä juostuaan tipahti lattialle, enkä enää löytänyt sitä. Kotvan päästä huomasin sen avoimen oven ulkopuolella ikäänkuin tullakseen uudelleen sisään. Vedin nopeaan oven kiinni. Jatkossa tuulettelen ikkunoiden kautta. Kiitollinen, ettei ollut rotta.
Vierailija kirjoitti:
Taustaa: olen aikoinaan nähnyt paljon painajaisunia hisseistä.
Olin jättänyt autoni erään vanhemman liikerakennuksen parkkihalliin ja kun palasin asioita takaisin, niin ensimmäinen hissi oli valmiina odottamassa ovet auki, menin sisään ja valitsin kerroksen - ovet sulkeutuivat, vähään aikaan ei mitään tapahtunut ja lopulta ovet avautuivat samassa kerroksessa pling-äänen kera. Menin sitten toiselle hissille, tilasin sen paikalle ja sen saavuttua astuin sisään valiten parkkikerroksen. Siinä vaiheessa kun tämä hissi lähtikin ylöspäin, niin meinasi tulla hätäkakka housuun - hissi nousi kaksi kerrosta ja avasi ovensa - siinä vaiheessa totesin, että on paras mennä portaita.
No, kyseessä oli varmaankin joku tekninen vika hissien sähköaivoissa, mutta tuolloin homma tuntui vähän paranormaalilta...
Hyi hitto! Muutenkin parkkihallit karmivia jotenkin.
Tämä oli itselle pelottava. Kirjoitan lyhyesti kun tähän ei mahdu kaikkea.
Tultiin sorsan iltapyynniltä kotia kohden kun nähtiin ufo takana metsän päällä mistä oltiin tultu pellolle. Ufo leijui äänettömästi ja näytti kiiltävältä ja siitä tuli valo maahan. Siitä irtautui myös pienempi leijuva ufo joka seurasi pellonreunaa mistä me oltiin tultu ja tuli meitä kohti. Kun se tuli lähelle, se pysähtyi ja sitten meni nopeammin takaisin isoon ufoon. Iso ufo oli ainakin yhtä leveä kuin mitä täysikasvuiset puut ovat pitkiä.
Sitten muistan kun katsoin kavereiden kasvoja, jotka katsoivat sitä ufoa ja kaikkien kasvot kuin hehkuivat valossa. Sitten muistan kun ajoimme hyvin hiljaa kotiin, ja siitä muistan sitten kun heräsin kotona. Kaverin kanssa siitä keskusteltiin ja yritettiin keskustella myös kolmannen kaverin kanssa, mutta häntä se ahdisti niin ettei siitä keskustelusta tullut mitään. Hän käänsi esimerkiksi lehdet joissa oli humanoidin kuva, aina väärinpäin, tai älähti aina jos joku yritti keskustella jostain scifileffasta tms.
Muutaman vuoden päästä sairastuin vakasti masennukseen niin että menetin työkykyni. Muistin aina nuo tapahtumat, mutta koskaan en siellä terapiassa tuonut niitä jostain syystä esiin. Ne tuntuivat ikäänkuin niin normaaleilta ettei tarvinnut niistä puhua.
Sitten muutama vuosi terapian jälkeen, yhtäkkiä muistin lisää, ikäänkuin välähdyksiä siitä mitä oli tapahtunut. Yritin silloin siitä kirjoittaa, mutta se ahdisti niin paljon etten muutaman rivin jälkeen pystynyt kirjoittamaan enempää. Noin viisitoista vuotta sen jälkeen, pystyin ensimmäisen kerran kirjoittamaan asiasta ja muistin miten olin ollut aluksessa ja noussut metalliselta pöydältä pois ja kun olin kävelemässä käytävälle, lyhyt humanoidi jolla oli selvästi avaruuspuku päällä, otti minua ranteesta ja heti kun hän otti minua ranteesta, pystyin kuulemaan hänet. Naapurihuoneesta kuului nuoren naisen kirkunaa ja humanoidi kertoi että hän on Ruotsista ja että olemme Ruotsin ja Norjan rajalla korkealla ilmassa. Muistan myös sen miltä alus näytti sisältä.
Joku kurkisti postiluukusta klo 1 yöllä.