Meneekö sinulla taloudellisesti hyvin vai huonosti?
Kommentit (57)
Hyvin on mennyt jo 37 vuotta. Pankkitilin saldo kasvaa joka kk.
No vähän sekä että. Ei rahaa tietenkään koskaan ole riittävästi siihen tietyllä tapaa itselle eniten omimpaan ja sopivimpaan elämäntapaan, mutta kyllä huonomminkin voisi mennä. Nyt kuitenkin pärjää kunhan ns. elää suu säkkiä myöten.
Ei kumpaankaan. Elän nuukasti, jää säästöön jotain mutta en ole vauras muuten kuin ehkä joskus perimällä.
En ole koskaan ymmärtänyt uuden kuluttamiselle rakennettua elämää, samalla olen ihan hyvä shoppaamaan omia käytettyjä suosikkejani. En tunne menettäväni. Rahan arvo on hyvin suhteellista, mutta vapauden arvo ei. Sen että voi valita olla kuulumatta joukkoon ilman rangaistusta.
Hyvin. En oo miljonääri, mutta ylimääräistä jää joka palkasta.
Jääkaapissa on ruokaa, laskut menevät ajallaan maksuun ja tilit kohtaavat ihan jokakerta. Jään henkiin.
Vierailija kirjoitti:
No vähän sekä että. Ei rahaa tietenkään koskaan ole riittävästi siihen tietyllä tapaa itselle eniten omimpaan ja sopivimpaan elämäntapaan, mutta kyllä huonomminkin voisi mennä. Nyt kuitenkin pärjää kunhan ns. elää suu säkkiä myöten.
Millainen tuo omin ja sopivin elämäntapa olisi?
Paremmin kuin koskaan. Voi johtua siitä että sain ensimmäisen vakituisen työpaikan puoli vuotta sitten.
Paljon paremmin kuin olin nuorena, vastavalmistuneena ja töihin päässeenä 30 vuotta sitten kuvitellut.
Minulla on noin 12 miljoonan euron omaisuus.
Hyvin, vaikka työ on vaatimatonta ja pienipalkkaista.
Omasta mielestä ei mahtavasti, mutta ns. irtorahaa tileillä yli 50 k.
Ihan ok. Mulla on sairaanhoitajana kuukausipalkka noussut viime vuosien aikana aika kivasti, kiitos Tehyn työtaisteluiden, palkkojen harmonisoinnin ja tva:n nousun. Velkaa ei ole kuin kesämökistä yhdessä mieheni kanssa alle 20ke. Lapset juuri aikuistuneet ja nuorinkin muuttanee kotoa pois parin vuoden sisällä armeijan jälkeen.
Olen tyytyväinen elämääni.
Hyvin huonosti. Jouduin juuri lainaamaan rahaa lapseltani.
Pärjään. Mutta en niin hyvin, että uskaltaisin aktiivisesti elätellä toivetta, että uskaltautuisin saamaan lapsia. - Tosin juuri nyt ei ole ketään, jonka kanssa voisin jakaa tämän haaveeni ja unelmani. - En silpputyöläisenä kaipaan ja haaveksin parisuhdekumppnin löytämisestä vaikka toisaalta aika usen huokailen itseksni, kuinka lienee kuitenkin juuri nyt onni, että elän -kuten olen elänyt jo useamman vuoden- sinkkuna. Vaikka esimerkiksi juuri nyt verraten vieraalla paikkakunnalla yksin työttömän arkea eläessä päiväni ovat välillä olleet vähän yksinäisiä. Tiedostan, että en mahdottomast tarvitse rahaa tarpeisiini -koputtaa puuta- mutta kyllä huominen ja tulevaisuus saa mietteliääksi.
Alkava kuukausi vielä menee, seuraava ei.
Hyvin, ajattelin ruveta enkelisijoittajaksi 😎