Pelkääkö lapsesi verikokeita?
Kommentit (26)
Kyllä, pitää yleensä antaa rauhoittavia. Aistiyliherkkä adhd, jolla piikkikammo.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pitää yleensä antaa rauhoittavia. Aistiyliherkkä adhd, jolla piikkikammo.
Meillä verikokeisiin ei ole saanut rauhoittavia. Hammashoito sen sijaan pitää tehdä pienemmät jutut Dormicumin avulla ja paikkaukset ym nukutuksessa. En suostu ottamaan huonon vanhemman leimaa jota asiasta tietämättömät helposti tarjoavat. Miten sinun lapseesi suhtaudutaan hoitohenkilökunnan taholta? Suurin osa ymmärtää lastani kunhan asiasta kerron, mutta on sitten niitäkin jotka rallattavat miten tuon ja tuon ikäisen pitäisi jo sitä ja tätä. Sekin on jännä kun huonon äidin leimaa tarjotaan ottamatta huomioon sitä, että perheen muilla lapsilla ei ole ollut vastaavaa.
Pelkää. On kamalaa miten lasta ja vanhempaakin syyllistetään asiasta. En ole mikään herkkä tapaus ja asiallisesti kerron mistä kyse. Hoitohenkilökunnan, muiden kuin labratätien pitäisi päivittää osaamistaan nepsyistä ja muista ja heillä pitäisi olla sen verran älliä että tajuaisivat että harva lapsi "tahallaan kiukuttelee" tai että vanhempi oikein usuttamalla usuttaa lasta ennakkoon olemaan mahdollisimman hankala. Työskentelen itsekin sote-alalla ja pakko sanoa että välillä hävettää kollegoiden huonot ihmissuhdetaidot.
Jaa. Meillä puolestaan laitetaan pihalle aina äidit ja isät (yleensä äidit) koska he eivät omalla toiminnallaan ainakaan rauhoita lasta vaan saavat lapsen hysteeriseen tilaan ennen kun verikoetta on alettu edes ottaa. Sitten yksi meistä menee näytteenottotuoliin istumaan ja sitoo jalat omilla jaloillaan sekä (yleensä oikean) käden oikealla kädellään samalla pitäen näytteenottokohteesta vasemmasta kädestä kiinni. Vasemmalla kädellään taas puolestaan vasemmasta kädestä kohteesta ranteesta kiinni ettei neula katkea suoneen. Siitä sitten näytettä ottamaan. Luulette että nautimme näytteenotosta? Emme todellakaan sillä sen jälkeen ainakin allaolijasta tuntuu siltä että olisi ottanut matsia kehässä. 4 - 6 vuotiaat ovat niitä pahimpia. Heillä on voimaa kun pienessä kylässä. Rauhoittavia saa mikäli ne eivät sotke jotakin koetta mikä heille on määrätty. Itku ja rimpuilu yleensä loppuu heti kun neula lähtee.
Pelkää. Hän on 30v. Mies. Ja aikuisenakin pyötynyt kerran tuossa tilanteessa. En käsitä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pitää yleensä antaa rauhoittavia. Aistiyliherkkä adhd, jolla piikkikammo.
Meillä verikokeisiin ei ole saanut rauhoittavia. Hammashoito sen sijaan pitää tehdä pienemmät jutut Dormicumin avulla ja paikkaukset ym nukutuksessa. En suostu ottamaan huonon vanhemman leimaa jota asiasta tietämättömät helposti tarjoavat. Miten sinun lapseesi suhtaudutaan hoitohenkilökunnan taholta? Suurin osa ymmärtää lastani kunhan asiasta kerron, mutta on sitten niitäkin jotka rallattavat miten tuon ja tuon ikäisen pitäisi jo sitä ja tätä. Sekin on jännä kun huonon äidin leimaa tarjotaan ottamatta huomioon sitä, että perheen muilla lapsilla ei ole ollut vastaavaa.
Harjaa niitä lapsen hampaita. Meillä ei ole yhdelläkään kolmesta lapsesta ikinä paikattu hampaita, vanhin 18v.
Ei meillä ole otettu verikokeita kun pari kertaa lapsilta. Toinen pelkkää, toinen ei. Tää joka pelkkää on ollut sylissä tiukassa otteessa, hoitaja apuna. Verikoe on saatu otettua näin. Rauhoittavaa nyt ei varmasti pitäisi antaa ennen näytettä, eiköhän se voi vaikuttaa tuloksiin...
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Meillä puolestaan laitetaan pihalle aina äidit ja isät (yleensä äidit) koska he eivät omalla toiminnallaan ainakaan rauhoita lasta vaan saavat lapsen hysteeriseen tilaan ennen kun verikoetta on alettu edes ottaa. Sitten yksi meistä menee näytteenottotuoliin istumaan ja sitoo jalat omilla jaloillaan sekä (yleensä oikean) käden oikealla kädellään samalla pitäen näytteenottokohteesta vasemmasta kädestä kiinni. Vasemmalla kädellään taas puolestaan vasemmasta kädestä kohteesta ranteesta kiinni ettei neula katkea suoneen. Siitä sitten näytettä ottamaan. Luulette että nautimme näytteenotosta? Emme todellakaan sillä sen jälkeen ainakin allaolijasta tuntuu siltä että olisi ottanut matsia kehässä. 4 - 6 vuotiaat ovat niitä pahimpia. Heillä on voimaa kun pienessä kylässä. Rauhoittavia saa mikäli ne eivät sotke jotakin koetta mikä heille on määrätty. Itku ja rimpuilu yleensä loppuu heti kun neula lähtee.
Kuulostaa pelkäävän lapsen kidutukselta. Onko mukava ajatella että lasta pyörryttää ja oksettaa. Minä en hievahtaisikaan jos minua pyydettäisiin lähtemään. Kuten pyydettiinkin kun lapselleni alle kouluiässä laitettiin osastolla kanyylia käteen. Olin puuduttanut alueen kunnolla Emlalla etukäteen ja ihan itse pidin lasta sylissä pistämisen ajan. En tiedä mitä tarkoitat sillä että vanhemmat aiheuttavat tilanteen. Itse olen tilanteissa täysin rauhallinen, mutta silti yksi perheemme lapsista pelkää pistämisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pitää yleensä antaa rauhoittavia. Aistiyliherkkä adhd, jolla piikkikammo.
Meillä verikokeisiin ei ole saanut rauhoittavia. Hammashoito sen sijaan pitää tehdä pienemmät jutut Dormicumin avulla ja paikkaukset ym nukutuksessa. En suostu ottamaan huonon vanhemman leimaa jota asiasta tietämättömät helposti tarjoavat. Miten sinun lapseesi suhtaudutaan hoitohenkilökunnan taholta? Suurin osa ymmärtää lastani kunhan asiasta kerron, mutta on sitten niitäkin jotka rallattavat miten tuon ja tuon ikäisen pitäisi jo sitä ja tätä. Sekin on jännä kun huonon äidin leimaa tarjotaan ottamatta huomioon sitä, että perheen muilla lapsilla ei ole ollut vastaavaa.
Harjaa niitä lapsen hampaita. Meillä ei ole yhdelläkään kolmesta lapsesta ikinä paikattu hampaita, vanhin 18v.
Mikä rätti on paras sädekehän puhdistamiseen. Juuri tuollaisia jeesustelijoita tapaa välillä. Mikä saa sinut päättelemään ettei hampaita harjata? Onko tuo hampaiden reiättömyys suurin saavutuksesi elämässä.
Verikoe on monesti kiireellinen tutkimus, vaikka päivystyksessä otettava, jolloin ei yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin pitää lasta kiinni, eikä siinä ole mitään väärää, lapsen etu se on että tutkitaan.
V.ttuuko sillä on merkitystä.
Jos on tosi kyseessä, näytteet otetaan vaikka kaivamalla.
Ajattele omalle kohdallesi, mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän ymmärtää miksi satutetaan.
Minut kasvatettiin väkivallalla joten hammaslääkärit, näytteenotot ja rokotukset tuntui vaan hyttysen pistolta, ei tullut tarvetta rimpuilla tai itkeä. Kai siitä sitten jotain hyötyä oli vaikka mielenterveysongelmat vei mennessään.
Meidän 3-vuotias oli täysin tyyni verikoetta otettaessa. Hän istui hiljaa ja katsoi tarkkaavaisena, mitä tapahtui. Itse yritin hengitellä syvään ja katsella ihan muualle, minä kun tulen huonovointiseksi, jos näen verta. Ei ole lapsi tullut ainakaan äitiinsä tuossa asiassa, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Minut kasvatettiin väkivallalla joten hammaslääkärit, näytteenotot ja rokotukset tuntui vaan hyttysen pistolta, ei tullut tarvetta rimpuilla tai itkeä. Kai siitä sitten jotain hyötyä oli vaikka mielenterveysongelmat vei mennessään.
Mulla sama. Olen jopa nukahtanut hammaslääkärin tuoliin sekä lapsena että aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Meillä puolestaan laitetaan pihalle aina äidit ja isät (yleensä äidit) koska he eivät omalla toiminnallaan ainakaan rauhoita lasta vaan saavat lapsen hysteeriseen tilaan ennen kun verikoetta on alettu edes ottaa. Sitten yksi meistä menee näytteenottotuoliin istumaan ja sitoo jalat omilla jaloillaan sekä (yleensä oikean) käden oikealla kädellään samalla pitäen näytteenottokohteesta vasemmasta kädestä kiinni. Vasemmalla kädellään taas puolestaan vasemmasta kädestä kohteesta ranteesta kiinni ettei neula katkea suoneen. Siitä sitten näytettä ottamaan. Luulette että nautimme näytteenotosta? Emme todellakaan sillä sen jälkeen ainakin allaolijasta tuntuu siltä että olisi ottanut matsia kehässä. 4 - 6 vuotiaat ovat niitä pahimpia. Heillä on voimaa kun pienessä kylässä. Rauhoittavia saa mikäli ne eivät sotke jotakin koetta mikä heille on määrätty. Itku ja rimpuilu yleensä loppuu heti kun neula lähtee.
Eikö tämä ole pahoinpitely oikeastaan, eli kehut oikein miten pahoinpitelette lapsen? Tämän kommentin jälkeen en ihmettele miksi on pelkotilöoja, tälläiset ihmiset pitäisi potkaista pihalle alalta.
Vierailija kirjoitti:
Verikoe on monesti kiireellinen tutkimus, vaikka päivystyksessä otettava, jolloin ei yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin pitää lasta kiinni, eikä siinä ole mitään väärää, lapsen etu se on että tutkitaan.
Voi olla että tämä lapsi ei koskaan uskalla lääkäriin aikuisena tämän kohtelun jälkeen, tulee todella kalliiksi yteiskunnalle. Ehkä näihin toimenpiteisiin löytyisi jotain täysjärkisiä sairaanhoitajaia eikä näitä jotka tykkäävät kiduttaa potilaitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pitää yleensä antaa rauhoittavia. Aistiyliherkkä adhd, jolla piikkikammo.
Meillä verikokeisiin ei ole saanut rauhoittavia. Hammashoito sen sijaan pitää tehdä pienemmät jutut Dormicumin avulla ja paikkaukset ym nukutuksessa. En suostu ottamaan huonon vanhemman leimaa jota asiasta tietämättömät helposti tarjoavat. Miten sinun lapseesi suhtaudutaan hoitohenkilökunnan taholta? Suurin osa ymmärtää lastani kunhan asiasta kerron, mutta on sitten niitäkin jotka rallattavat miten tuon ja tuon ikäisen pitäisi jo sitä ja tätä. Sekin on jännä kun huonon äidin leimaa tarjotaan ottamatta huomioon sitä, että perheen muilla lapsilla ei ole ollut vastaavaa.
Minun lapseeni? Häneen suhtaudutaan lämpimästi, toki näytteenottajan persoonan huomioon ottaen. Jotkut juttelevat paljon, jotkut vähemmän. Lapsi yleensä katsoo, kun näytettä otetaan. Hiha ylös ja hommiin. Lopuksi tarra. Ei ongelmaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pelkää. Hän on 30v. Mies. Ja aikuisenakin pyötynyt kerran tuossa tilanteessa. En käsitä sitä.
Olen 50v mies ja pyörtyminen on aina hyvin todennäköistä, eli makuultaan, varoitan jo etukäteen niin on pidempi aika varattuna, nykyisin kun varoittaa kokenut näytteenottaja joka ymmärtää asian jne. Ja pitää olla jäkiseurantaa tuon jälkenekin koska heikotus iskee yleensä jälkeen, ei kiva jos kaatuu lattialle tms. Tämä ei ole edes harvinaista populaatiossa vaikka yleisintä 30-40v ikäisillä, eikä edes liity lapsuuden kokemuksiin onneksi.
Alle kouluikäisenä pelkäsi ja jos epäili että mennään verikokeeseen alkoi hirveä huuto. Loppui vasta kun verikoe saatiin otettua.