Lue keskustelun säännöt.
Oletteko valinneet kumppanin sillä ajatuksella, että "tämä on ihan kiva, se riittää mulle"
28.04.2025 |
Oletteko sinkkuna ollessa tehneet parinvalintaa sillä ajatuksella, että "tämä henkilö, jota nyt olen tapaillut, ei täytä kaikkia kriteerejäni enkä tunne vahvaa kemiaa, mutta hän on ihan kiva, ja se riittää minulle" ?
Jos olette, niin oletteko olleet tyytyväisiä? Vai hiipiikö teidän mieleenne, että"pitäisikö mun kuitenkin jatkaa vielä deittailua, että jospa mä paremmankin löydän?"
Itse ainakin olen kerran deittaillut 3kk ajan miestä, joka oli "ihan kiva ", mutta en missään vaiheessa tuntenut ihastusta häntä kohtaan. Hän itsekään ei ollut ihastunut minuun, niin yhdessä päätettiin lopettaa tapailu. Kerran deittailun alussa hän sanoi minulle, että "mulla on huono itsetunto, kun mä en voi uskoa, että sun kaltainen nainen voisi olla kiinnostunut minusta".
Kommentit (87)
Eihän nyt kukaan ihan kaikkia kriteerejä täytä. Ihan älytöntä odottaa sellaista. Toki jonkun kohdalle sellainen voi joskus osua, mutta harvemmin. Pidän kuitenkin edes jonkinlaista vetovoimaa ehdottomana, jota ilman ei kannata yrittää rakentaa suhdetta. Mutta ei yksikään kumppanini ole milloinkaan täyttänyt kaikkia unelmiani ja tuskin minäkään heidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja parikin kertaa, ei erityisen komeana eikä rikkaana miehenä sitä ei voi olla liian nirso.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nyt kukaan ihan kaikkia kriteerejä täytä. Ihan älytöntä odottaa sellaista. Toki jonkun kohdalle sellainen voi joskus osua, mutta harvemmin. Pidän kuitenkin edes jonkinlaista vetovoimaa ehdottomana, jota ilman ei kannata yrittää rakentaa suhdetta. Mutta ei yksikään kumppanini ole milloinkaan täyttänyt kaikkia unelmiani ja tuskin minäkään heidän.
Itselläni oli aina vain yksi kriteeri. Halusin että mies herättää mun tunteet. Jollekin toiselle se ehkä olisi ollut helppo toteuttaa mutta mun piti elää melkein viiskymppiseksi että sellainen tuli vastaan. Onnekseni se oli molemminpuolista. En oikein tiedä mitä muuta olisin voinut halutakaan puolisolta.
Varakas mies otetaan ilman tunteita. Raha ratkaisee.
Menin aikoinaan naimisiin b vaihtoehdon kanssa ja vuosien aikana hänestä tuli minulle a vaihtoehto. Kaveri meni samalla lailla aikoinaan naimisiin b vaihtoehdon kanssa, joka pysyi loppuun asti b vaihtoehtona.
Molemmat olemme eronneet nyt. Minut minun mies jätti ja kaveri jätti miehensä, eli kaikkea sattuu, oli vaihtoehto sitten a tai b.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mä olin 34 vuotias, päätin tyytyä siihen mieheen joka oli minusta kiinnostunut, sen sijaan että olisin jatkanut sen miehen jahtaamista, johon olin oikeasti ihastunut.
Tein noin, koska halusin omia lapsia, ja aika alkoi loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä voisi olla sellaisen kanssa, ketäen oikeasti haluaisi. Ehdottomasti täytyy olla se tunne, että vaikka olisi kaikki maailman miehet saatavilla, niin silti ottaisin juuri tämän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei ole täydellistä pakettia olemassa. Jos on niin monesti paljastuu jälkeenpäin jotain kummallista. Jos on ns. "kemiaa" niin henkilössä on taatusti jotain piirteitä mistä ei pidä. Toista ei voi muuttaakaan. Parisuhde on kompromisseja täynnä. Pitää hyväksyä myös piirteitä mistä ei pidä. Olen ollut naimisissa jo 30 vuotta ja mitään hurmosta ei ole ollut. Mutta tiedän hänen olevan minulle just täydellinen vikoineen päivineen. Saan elää rauhaisaa elämää ilman suurta draamaa ja hermoilua. Voin olla oma itseni ja minut hyväksyntään sellaisena kuin olen. Hän kannustaa ja tukee minua ja toisin päin. Jos olisi halunnut täydellisen niin olisi taatusti mennyt metsään koko valinta.
Olen parikin kertaa alkanut suhteeseen ilman erikoisempia tunteen ilotulituksia, vaan tyypin kanssa, jonka seurassa viihtyy. Ero tuli molemmista. Niin kauan kuin oli mukavaa, oli, mutta kun arki tuli mukaan ja alkoi olla suhteen haasteita, ei ollut motivaatiota tehdä töitä suhteen eteen.
Nyt mietin lähdenkö tuohon enää, vai hyväksynkö etten edes osaa tuntea sellaisia suuria tunteita suhteessa ja pysyn yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varakas mies otetaan ilman tunteita. Raha ratkaisee.
Ei pitäisi reagoida tällaiseen provosointiin. Heitän kuitenkin vastakysymyksen, että eikö varakas mies voi olla sellainen johon joku aidosti rakastuu?
Vierailija kirjoitti:
En ikinä voisi olla sellaisen kanssa, ketäen oikeasti haluaisi. Ehdottomasti täytyy olla se tunne, että vaikka olisi kaikki maailman miehet saatavilla, niin silti ottaisin juuri tämän!
Minä valitsin toisin. Elämästä suurin osa on tavallisen tylsää arkea. Halusin miehen, jonka kanssa arki on mukavaa. Se ksiä on säännöllisesti, ei se paljoa vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykypäivänä kun ei ole paineita olla parisuhteessa (varsinkaan jos ei ole pakko saada lapsia), niin ei haluta tyytyä kenenkään vaan siksi siltä parisuhteelta odotetaan paljon ja sen parisuhteen pitäisi olla ihan älyttömän hyvä, jotta siihen ryhtyä mieluummin on sitten vaikka yksin.
Voi olla täysin tyytyväinen ja parisuhde voi olla hyvä, vaikka kumppani ei olisikaan täyttänyt niitä ihan kaikkia kriteerejä mitä on ajatellut.
Mulla on ollut muutama tuollainen lagom-suhde, ja kaikki ne on kaatuneet siihen, että rakastuin oikeasti johonkuhun toiseen. Tuollainen, missä ei ole suuret tunteet mukana, on mulle aika huteraa yhdessäoloa. Tosin voi olla ihan mukavaa välillä elää ilman sitä rakastumisen vuoristorataa.
(Mitä niille sitten kävi joihin rakastuin? Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon tilanteita ja erilaisia syitä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varakas mies otetaan ilman tunteita. Raha ratkaisee.
Ei pitäisi reagoida tällaiseen provosointiin. Heitän kuitenkin vastakysymyksen, että eikö varakas mies voi olla sellainen johon joku aidosti rakastuu?
Näissä ihmetyttää myös se, kun luulisi sillä varakkaalla miehellä olevan omakin tahto. Ei se ole kauan varakas, jos tossuna suostuu kaikkeen mitä joku ikinä keksii vaatia. Jos incelien kuvitelmat pitäisivät paikkaansa, niin sehän olisi helppoa laittaa vaikka joku Miss Universum vaatimaan, että kaikkien varakkaiden miesten on luovutettava omaisuutensa köyhille.
Aika moni myöntää kypsemmällä iällä että otti ensimmäisen kelvollisen. Lapsia piti päästä tekemään. Harva avioituu rakkaudesta. Se on kuin lottovoitto jos sellaisen löytää.
Aikanaan yksi ok suhde kaatui juuri siihen, ettei kumpikaan välittänyt tarpeeksi. Sellainen vene kosahtaa heti ensimmäiseen karikkoon, eikä kenelläkään ole halua pelastaa sitä näkemällä vaivaa tai tekemällä kompromisseja.
Ei ikinä enää. Vain sielunkumppani kelpaa ja se lottovoitto sattui onneksi kohdalle.