Lue keskustelun säännöt.
Pensasmustikoita ei kannata kakkosdiabeetikon liikaa syödä
27.04.2025 |
Tuli opittua tuo nyt kantapään kautta. Oli tarjouksessa niin ajattelin että nyt saa hyvän terveyspommin. Luulin ettei nosta verensokeria liikaa mutta näköjään nostaa kun tarpeeksi syö.
Kommentit (41)
1 lasillinen maitoa sisältää 10 hiilihydraattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Riippuu kai onko lääke tai insuliini. Jos on insuliinia voi varmaankin syödä. Ellei ole joku epätasapainotila. Kaikilla ihmisillä nousee makeasta sokeri, mutta sen pitäisi laskea tietylle tasolle.
Taitaa olla vielä hakusessa normaalit tuoka-annokset.
Vaikka kuinka olisi terveellistä sapuskaa, niin liika on liikaa-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi jos syöt 1dl mustikoita ,pääset samaan hiilihydraattimäärään jos syöt l vadelmia.
Jos syöt l vadelmia ! korjaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Oletko siis sitä mieltä, että diabeetikon (tai esidiabeetikon) on hyvä pyrkiä mahdollisimman nopeaan ja korkeaan verensokerin nousuun? Viestistäsi voi nimittäin saada sen kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi jos syöt 1dl mustikoita ,pääset samaan hiilihydraattimäärään jos syöt l vadelmia.
Jos syöt l vadelmia ! korjaus
Putoaa koko ajan puoli litraa vadelmia pois
puolilitraa vadelmia ja 1dl mustikoita on sama hiilihydraattimäärä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kai onko lääke tai insuliini. Jos on insuliinia voi varmaankin syödä. Ellei ole joku epätasapainotila. Kaikilla ihmisillä nousee makeasta sokeri, mutta sen pitäisi laskea tietylle tasolle.
Ozempic ja Rybelsus ovat korvanneet insuliinin. Ne parantavat aterian jälkeistä insuliinin eritystä, joka muuten puuttuu kakkostyypin diabeetikoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Onko tästä enemmän infoa jossain?
Itse kommentoisin tuota aiempaa väitettä, että verensokeripiikistä ei tarvitse välittää. Ja että sen jälkeisen laskun nopeus kertoo hyvästä haiman toiminnasta. Kuitenkin pitäisi olla niinkin, että haima puskee kyllä insuliinia runsaammin kuin taviksilla. Verensokeri nousee siksi, että sokeria ei oteta soluihin, koska solut lakkaavat kuuntelemasta liian suurta insuliinipitoisuutta. Ja nimenomaan tämä resistenssi haittaa sokeriaineenvaihduntaa ja kaikkea muutakin. Tätä vasten on omituista, että kakkostyypin diabetesta hoidetaan sekä lisäinsuliinilla että valmiiksi ylirasitettua haimaa entisestään piiskaavilla lääkkeillä. Kun pitäisi tehdä kaikkensa insuliinitasojen normalisoimiseksi. Eli vähennettävä sen ylimäärää veressä.
Saahan se syömisen jälkeen 9 olla kun sitten laskee. Kai tiedät että pitkäaikainen sokeri kertoo tilanteesi, ei tilapäinen liuska-arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä jos aterian jälkeen verensokori ei nouse 10.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Oletko siis sitä mieltä, että diabeetikon (tai esidiabeetikon) on hyvä pyrkiä mahdollisimma
Se on hifistelyä tarkkailla hiilihydraatteja. Pääasia on se, ettei liho ja ettei maksa rasvoitu sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella nousee aterioidessa verensokeri.
Aloittaja kai se jolla ei mitään diabetestä mutta tarkkailun vuoksi käsivarressa se mittari. Oikee kakkosdianeetikko tietää että 9 aterian jälkeen on vielä ok, jos se palautuu parin tunnin päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Onko tästä enemmän infoa jossain?
Itse kommentoisin tuota aiempaa väitettä, että
Haima tuottaa esidiabetesvaiheessa liikaa insuliinia, mutta ajan kuluessa haiman insuliinin tuotanto alkaa hiipua ja vasta silloin verensokerit alkaa nousta ja ihminen sairastuu diabetekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua verensokerin noususta aterian jälkeen. Se on normaali ilmiö. Sen sijaan kannattaa tarkkailla kuin nopeasti verensokeri normalisoituu aterian jälkeen. Vain sillä on merkitystä. Se kertoo kuinka hyvin haima toimii.
No itse asiassa kannattaa kyllä pyrkiä siihen, ettei sokeri kovin korkeaksi nousisi. Mitä tasaisempana sen saa pidettyä, sitä tasaisempaa ja maltillisempaa on myös insuliinin tuotanto. Samalla pysyy parempana solujen insuliiniherkkyys.
Maksa alkaa tehdä hallitsemattomasti glukoosia, jos haimasta ei tule tarpeeksi porttilaskimon kautta insuliinia maksaan. Se on se mikä nostaa diabeetikoilla verensokerin korkealle.
Onko tästä enemmän infoa jossain?
Haima tuottaa esidiabetesvaiheessa liikaa insuliinia, mutta ajan kuluessa haiman insuliinin tuotanto alkaa hiipua ja vasta silloin verensokerit alkaa nousta ja ihminen sairastuu diabetekseen.
Näinhän meille on sanottu, mutta Bikman tähdensi jossain, että nimenomaan vasteen heikkeneminen nostaa sokeritasot, ja insuliinia on silloinkin paljon enemmän kuin terveellä. Oletan hänen tietävän, mistä puhuu.
Ja toisaalta on puhuttu kuitenkin sitäkin, että haima rasvoittuu siinä missä maksakin, ja siksi sen toiminta kärsisi. Eli sekäettä vallitsee?
Mutta oli eri mekanismien painoarvo mikä hyvänsä, liikunta on kuulemma helpoista paras lääke. Lihassoluihin pääsee sokeria silloin muutenkin kuin insuliinin viemänä, ja ruuan jälkeen kannattaa lähteä vartin kävelylle tai touhuta vähän. Sekä korkea verensokeri että korkea insuliini aiheuttavat vahinkoa, ja molemmista syistä on erittäin järkevää maltillistaa verensokeripiikkejä. Terveellä kun ilmeisesti ei samankokoinen annos nosta sokeria alun perin niin korkealle. Paasto voi silti olla ainoa kunnon konsti insuliiniresistenssin korjaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ja toisaalta on puhuttu kuitenkin sitäkin, että haima rasvoittuu siinä missä maksakin, ja siksi sen toiminta kärsisi. Eli sekäettä vallitsee?
Mutta oli eri mekanismien painoarvo mikä hyvänsä, liikunta on kuulemma helpoista paras lääke. Lihassoluihin pääsee sokeria silloin muutenkin kuin insuliinin viemänä, ja ruuan jälkeen kannattaa lähteä vartin kävelylle tai touhuta vähän. Sekä korkea verensokeri että korkea insuliini aiheuttavat vahinkoa, ja molemmista syistä on erittäin järkevää maltillistaa verensokeripiikkejä. Terveellä kun ilmeisesti ei samankokoinen annos nosta sokeria alun perin niin korkealle. Paasto voi silti olla ainoa kunnon konsti insuliiniresistenssin korjaamiseen.
Pitkälle edenneessä kakkostyypin diabeteksessa on vajausta insuliinista ja silloin kannattaa yrittää maksimoida oma insuliinin tuotanto. Se vähentää maksan glukoosin tuontantoa, jolloin verensokerit pysyvät helpommin normaalina. Esidiabeteksessa ja metabolisessa oireyhtymä-vaiheessa insuliinia sen sijaan erittyy liikaa kun haima yrittää kompensoida lisääntyneen insuliinin tarpeen.
Hyviä vinkkejä aiheesta vastaisuuden varalle, kiitos.