Mies, oletko törmännyt naiseen, joka on yrittänyt saada sinut oman elämänsä taakanjakajaksi?

"Vai monestiko olette kuulleet tarinan menevän niin että kiltin ja hyvän miehen kanssa on perustettu perhe ja sitten se kilttis on jätetty ja vaihdettu jännikseen? Aivan, ei koskaan mene niin päin."

Eikö muka? Aika moni turvallisesta tasaisesta parisuhteesta eroava nainen elää "villejä sinkkuaikoja" eron jälkeen todeten sitten että ne vaihtuvat erilaiset jännittävät miehet eivät sitten olleetkaan enää hetken päästä niin hienoja.

Sen sijaan en muuten tunne yhtään naista joka olisi ensin tehnyt lapset jännämiehen kanssa ja sitten vaihtanut killttin elättäjään. En sano etteikö sellaisi voisi jossain ollakin mutta omassa elinpiirissäni ei ole ensimmäistäkään. Kyllä ne lapset on aina tehty sen ihan tavallisen miehen kanssa.

"Heistähän tulee tuollaisia juuri siitä syystä, että he kokevat heitä käytettävän hyödyksi. "

Ihan sama mistä se johtuu ja onko siinä mitään perää tai kenen syy se on. Jos olet syvällä sisimmässäsi katkera naisvihaaja niin sinusta ei tulee hyvää kumppania kellekään.

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen juttu. Tasaiset kiltit miehet ei kelpaa kun hormonihurmassa jännämiehen kutsu vetää puoleensa. Sitten jännis siittää mahtimelallaan, mutta hänestä ei vähemmän yllättäen ole turvalliseen perhe-elämään, niin sitten haetaan sitä vakaata kilttimiestä.

Vai monestiko olette kuulleet tarinan menevän niin että kiltin ja hyvän miehen kanssa on perustettu perhe ja sitten se kilttis on jätetty ja vaihdettu jännikseen? Aivan, ei koskaan mene niin päin.

Mulla meni niin päin. Jätin sen kiltin miehen aikanaan kontrolloinnin ja henkisen väkivallan vuoksi. Jänniksen kanssa ollaan tehty viimeisten 20 vuoden aikana runsaasti sellaisia epäsovinnaisua ratkaisuja, joiden vuoksi ollaan jo kauan oltu velattomia ja hypätään tien päälle taas kesäksi. Kilttiksen kanssa ollaan satunnaisesti yhteyksissä aikuisen lapsen takia. Alko maistuu ja keskiluokkainen perhe-elämä. Ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Olen aina yksin kotona enkä halua tutustua uusiin ihmisiin. Se on piinallista minulle.

Hakkaat tattiin ja pelaat tietsikkaa?

Onko sulla ongelmaa sen kanssa? Sitäpaitsi se on sata kertaa parempi tapa kun sietää skitson muijan sekoiluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kun olin toisella kierroksella niin ihmettelin miten eri lailla miehet suhtautui kuin ekalla kierroksella. Aikuiset miehet ajattelee, että yh-äitien kanssa voi vain deittailla ja paneskella ja pitää hauskaa, mutta mitään yhteistä ei rakenneta. En tajua mitä järkeä sellaisessa suhteessa on, se on niin pinnallinen. Paras suhde on sellainen, että puolin ja toisin otetaan toisen arki ja taakat ja jaetaan ne. Mies se siinä hyötyy, se poikamies rilluttelu on aika karua kun tulee ikää mittariin, siinä olisi miehelle eduksi jos olisi perheen onnistunut järjestämään, vaikka uusperheenkin.

 

Miten se on miehelle eduksi että perustaa uusperheen?

Oletko tullut ajatelleeksi, että uusperhe ei ole naisellekaan eduksi, siis missä miehellä on ennestään lapsia. Naiset eivät pidä miesten ex-lapsista kotonaan.

Sellaisia lapsiperheestä eronneita miehiä on ihan yhtä paljon kuin naisiakin. Kirjoituksestasi tulee outo kåsitys, että ajattelisit, että eron jälkeen mies olisi lapseton sinkku ja nainen olisi yh. Todellisuudessa kummallakin on sen jälkeen osa-aikaisesti lapsia.

Meinasitko itse lopettaa elämisen sellaisen eron jälkeen? Että kukaan lapsiperheestä eronnut mies ei enää koskaan lähesty naista sen enempää deittiappissa kuin livenä? Ja jos lähestyy, niin kaikilla on mielessä vain hyötyminen? Nämä vastaukset kertovat paljon sinun asenteistasi ja mahdollisesta naisvihastasi, kannattaa pysähtyä miettimään hetkeksi.

Onhan jokaisella oikeus hakea itselleen uutta puolisoa, oli sitten pieniä lapsia, asukoon vuokralla saati omista autoa. Ei aina tarkoita että hakisi taloudellista hyötyä, vaan yksinkertaisesti haluaa vierelleen ihmisen joka tuntuu hyvältä.

Itse olen käynyt tuon läpi, olin reipas parikymppinen, kun tapasin mukavan naisen. Hänellä oli ihan pieni tyttö edellisestä suhteesta, yh, asui vuokralla, eikä omistanut autoa. Tytöllä ei ollut minkäänlaista suhdetta isäänsä, vaan minusta tuli se isähahmo hänelle. Oma sinkkumiehen auto vaihtui perheelle sopivaksi. Myöhemmin perheemme kasvoi, menimme naimisiin. En koskaan sanonut, että vaimoni tytär, tai tytärpuoli, vaan tytär. Sitähän hän minulle on. 

Myöhemmin erosin lasten äidistä erinäisten syiden vuoksi, mutta suhde "tytärpuoleeni" säilyi ja edelleenkin minua isäksi kutsuu

Vierailija kirjoitti:

Jokainen parisuhde perustuu sille ajatukselle, että saa siitä jotakin. Jos ei saa, niin miksei vaan jatka yksinelämistä?

Miksi sen pitäis taloudelliselle hyötymiselle perustua?

Ap kirjoitti jotenkin halveksivasti vuokrakämpästä. Se on ihan ok asumismuoto. Jos tapaisin ap:n, en hänen asuntoaan havittelisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen parisuhde perustuu sille ajatukselle, että saa siitä jotakin. Jos ei saa, niin miksei vaan jatka yksinelämistä?

Ehkä naisilla noin. Miehenä ajattelen vain että rakastan.

Näin sen pitäis mennä. Nuo samaiset naiset haukkuvat ulkomaalaisia naisia vaikka ovat itse pahempia hyötyjiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen parisuhde perustuu sille ajatukselle, että saa siitä jotakin. Jos ei saa, niin miksei vaan jatka yksinelämistä?

Ehkä naisilla noin. Miehenä ajattelen vain että rakastan.

Silloin saat rakkautta.

Saa rakkautta maksamalla naiselle etuja?! Hyi helkatti. 

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen parisuhde perustuu sille ajatukselle, että saa siitä jotakin. Jos ei saa, niin miksei vaan jatka yksinelämistä?

Ehkä naisilla noin. Miehenä ajattelen vain että rakastan.

Silloin saat rakkautta.

Saa rakkautta maksamalla naiselle etuja?! Hyi helkatti. 

N50

Rakkauttahan sekin on. Jos et toiselle halua mitää omistasi antaa, kuka hyödyntää ja ketä? Se mies saa kuitenkin naiselta niitä etuja, miksei hän saisi haluta siis myös mieheltä niitä? 

Mielestäsi siis rakkaus rajaa tietyt asiat ulkopuolelle? Rakkaus on kaiken jakamista toisen kanssa.

 

Vierailija kirjoitti:

Onhan jokaisella oikeus hakea itselleen uutta puolisoa, oli sitten pieniä lapsia, asukoon vuokralla saati omista autoa. Ei aina tarkoita että hakisi taloudellista hyötyä, vaan yksinkertaisesti haluaa vierelleen ihmisen joka tuntuu hyvältä.

Itse olen käynyt tuon läpi, olin reipas parikymppinen, kun tapasin mukavan naisen. Hänellä oli ihan pieni tyttö edellisestä suhteesta, yh, asui vuokralla, eikä omistanut autoa. Tytöllä ei ollut minkäänlaista suhdetta isäänsä, vaan minusta tuli se isähahmo hänelle. Oma sinkkumiehen auto vaihtui perheelle sopivaksi. Myöhemmin perheemme kasvoi, menimme naimisiin. En koskaan sanonut, että vaimoni tytär, tai tytärpuoli, vaan tytär. Sitähän hän minulle on. 

Myöhemmin erosin lasten äidistä erinäisten syiden vuoksi, mutta suhde "tytärpuoleeni" säilyi ja edelleenkin minua isäksi kutsuu

Olet luuseri ja osa ongelmaa.

Miksi kaikki aina luulee et heidän omaisuuttaan havitellaan. Se on vähän skitsofreenista harhaluuloa.

Ei kukaan saa omaisuuttasi seurustelemalla kanssasi. Jos nyt edes asunnosta ja autonrutkusta voi omaisuutena puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan jokaisella oikeus hakea itselleen uutta puolisoa, oli sitten pieniä lapsia, asukoon vuokralla saati omista autoa. Ei aina tarkoita että hakisi taloudellista hyötyä, vaan yksinkertaisesti haluaa vierelleen ihmisen joka tuntuu hyvältä.

Itse olen käynyt tuon läpi, olin reipas parikymppinen, kun tapasin mukavan naisen. Hänellä oli ihan pieni tyttö edellisestä suhteesta, yh, asui vuokralla, eikä omistanut autoa. Tytöllä ei ollut minkäänlaista suhdetta isäänsä, vaan minusta tuli se isähahmo hänelle. Oma sinkkumiehen auto vaihtui perheelle sopivaksi. Myöhemmin perheemme kasvoi, menimme naimisiin. En koskaan sanonut, että vaimoni tytär, tai tytärpuoli, vaan tytär. Sitähän hän minulle on. 

Myöhemmin erosin lasten äidistä erinäisten syiden vuoksi, mutta suhde "tytärpuoleeni" säilyi ja edelleenkin minua isäksi kutsuu

Olet luuseri ja osa ongelmaa.

Miten tuosta tekee luuserin, tai osan ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kun olin toisella kierroksella niin ihmettelin miten eri lailla miehet suhtautui kuin ekalla kierroksella. Aikuiset miehet ajattelee, että yh-äitien kanssa voi vain deittailla ja paneskella ja pitää hauskaa, mutta mitään yhteistä ei rakenneta. En tajua mitä järkeä sellaisessa suhteessa on, se on niin pinnallinen. Paras suhde on sellainen, että puolin ja toisin otetaan toisen arki ja taakat ja jaetaan ne. Mies se siinä hyötyy, se poikamies rilluttelu on aika karua kun tulee ikää mittariin, siinä olisi miehelle eduksi jos olisi perheen onnistunut järjestämään, vaikka uusperheenkin.

 

Miten se on miehelle eduksi että perustaa uusperheen?

Oletko tullut ajatelleeksi, että uusperhe ei ole naisellekaan eduksi, siis missä miehellä on ennestään lapsia. Naiset eivät pidä miesten ex-lapsista kot

No jos se ei ole kummallekaan sukupuolelle eduksi niin miksi keskustella asiasta?

Sitä paitsi minä vastasin vain hänen tekemään väittämään, koska se koski miehiä ja olen itse mies joten haluaisin kuulla ne perustelut minkä takia se olisi hyödyksi, koska itse en näe mitään hyötyjä.

^ihan hyvin voit tuon kappaleen sukupuolet kääntää ympäri ja se koskisi näin naista. Turha alkaa kehitellä mitään omia päätelmiä mistään naisvihasta jotka ihan itse keksit. Älä laita sanoja suuhuni.

Vierailija kirjoitti:

"Vai monestiko olette kuulleet tarinan menevän niin että kiltin ja hyvän miehen kanssa on perustettu perhe ja sitten se kilttis on jätetty ja vaihdettu jännikseen? Aivan, ei koskaan mene niin päin."

Eikö muka? Aika moni turvallisesta tasaisesta parisuhteesta eroava nainen elää "villejä sinkkuaikoja" eron jälkeen todeten sitten että ne vaihtuvat erilaiset jännittävät miehet eivät sitten olleetkaan enää hetken päästä niin hienoja.

Sen sijaan en muuten tunne yhtään naista joka olisi ensin tehnyt lapset jännämiehen kanssa ja sitten vaihtanut killttin elättäjään. En sano etteikö sellaisi voisi jossain ollakin mutta omassa elinpiirissäni ei ole ensimmäistäkään. Kyllä ne lapset on aina tehty sen ihan tavallisen miehen kanssa.

Minä tiedän muutamankin. Siinä on käynyt niin, että totuus olikin toinen kuin odotukset. Mies on livistänyt vastuusta. Vaikea siinä on kuitenkin uutta suhdetta viritellä. Jotkut onnistuu siinä. Yleensä uusi mies toivoo lisää lapsia, sen takia sietää tilannetta. 

Näillä naisilla on myös kyky antaa parisuhteelle paljon. Tai sitten lapset jää vähemmälle valitettavasti.

En ole koskaan tavannut kahden lapsen yh-äitiä, jonka kanssa alkaisin suhteeseen. Tietysti jos lapset olisivat täysi-ikäisiä ja vieläpä kauniita nuoria naisia, niin ehkä sitten, mutta silloin äitikään ei olisi enää huoltaja.

Vierailija kirjoitti:

"Heistähän tulee tuollaisia juuri siitä syystä, että he kokevat heitä käytettävän hyödyksi. "

Ihan sama mistä se johtuu ja onko siinä mitään perää tai kenen syy se on. Jos olet syvällä sisimmässäsi katkera naisvihaaja niin sinusta ei tulee hyvää kumppania kellekään.

Tämä. Nuo kelvottomat miehet luulevat että naiset alkavat kilpaa hoivata katkeria miehiä terveeksi. Todellisuudessa naiset eivät voi sietää tuollaista asennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen juttu. Tasaiset kiltit miehet ei kelpaa kun hormonihurmassa jännämiehen kutsu vetää puoleensa. Sitten jännis siittää mahtimelallaan, mutta hänestä ei vähemmän yllättäen ole turvalliseen perhe-elämään, niin sitten haetaan sitä vakaata kilttimiestä.

Vai monestiko olette kuulleet tarinan menevän niin että kiltin ja hyvän miehen kanssa on perustettu perhe ja sitten se kilttis on jätetty ja vaihdettu jännikseen? Aivan, ei koskaan mene niin päin.

Ongelmahan on siinä että "kilttikset" eivät oikeasti ole kilttejä, vaan kaunaisia, katkeria, passiivisaggressiivisia naisvihaajia. Ennemmin minäkin ottaisin "jänniksen" jos olisi pakko valita, kuin "kilttiksen" joka pohjimmiltaan vihaa ja halveksii koko naissukupuolta. Oikeasti kiltti mies olisi toki paras vaihtoehto, mutta ei niitä kaikille naisille riitä.

Kuka pakottaa kilttiksen ottamaan eronneen perheellisen naisen? Kilttiskö ottaa sellaisen vain naista vihatakseen ja "kostaakseen vääryyden", jota ei ole edes tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Newsflash! Miehillä on tunteet siinä missä naisillakin.

Niin. Miesten tunteet tosin ovat viha, katkeruus ja kateus. Mies ei kykene tuntemaan mitään positiivista, siksi miehet pyrkivät loisimaan naisen seuraan. Nauttimaan naisen luomasta positiivisesta tunneympäristöstä.

Tämä on tietenkin höpönpöppöä, mutta naurattaa silti.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin äiti-tuttujeni uuden miesystävät ovat olleet eräänlaisia mieslapsia. Lapsiin ei haluta tutustua ja kiintyä. Nimenomaan haetaan sitä hurvittelua ja seksiä. Annetaan ymmärtää, että joku mökkireissu lasten kanssa on ollut raskas. No onhan se hyvänen aika aivan eri juttu, kuin kahden nuoren aikuisen romanttinen kahdenkeskinen mökkireissu. Ei noilla äiti-hahmoilla ole ollut henkisessä kasvussa vikaa, vaan niillä miehillä. Näillä naisilla on tosin ollut oma työpaikka ja kunnolliset tulot, eli mikään elättäjäkuvio ei ole ollut kysessä. Ei omien lasten rinnalle voi ottaa mieslasta.

Mitä sinkku saa uusperheestä? Paljon paremmin kaksi lapsellista sopii yhteen. Sinkut voi tehdä keskenään romanttisia mökkireissuja.