Antakaa vinkkejä kamalan työpaikan sietämiseen?
Loparit ei ole vaihtoehto taloudellisesti . joka päivä on kauhua ja työkaverit ärsyttää. Töiden jälkeen ihan poikki.
Kommentit (40)
"Kännit"
Tämä. Mieluiten aamulla ennen töihin menoa. Sitten taksilla töihin. Ja ei tarvitse enää sietää kamalaa työpaikkaa...
Hommaa huono parisuhde, niin työkin tuntuu lomalta...
Vierailija kirjoitti:
Hommaa huono parisuhde, niin työkin tuntuu lomalta...
On jo
Etsi pieniä ilon hetkiä aamulla ja illalla.
Ala lusmuilla ja varastaa työpaikalta mitä irti lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Psyykenlääkkeet.
Minun mielestä tuossa ei ole kyse psyykeestä. Hel-vetin huono johto ja ammattietiikka ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ota se asenne, että olet vaan töissä siellä.
Riippuen alasta, ei vaan toimi. Itse en suostunut huonoihin työolosuhteisiin. Meillä piti taidottoman tai laiskan työt tehdä omien lisäksi. Irtisanouduin ja vain miehen palkka tällä hetkellä käytössä. Toki tulee täydet lomarahat lopputileineen lisien kans. On meillä säästöjä jonku verran.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siellä töissä ahdistaa? Onko liikaa kiirettä. Puhu esimiehelle?
Ja puhuminen auttaa 😂
En menisi USA omistamaan yritykseen töihin. Ne ovat orjapaikkoja
Rakenna oma kupla, joka on kuin puoliläpäisevä kalvo: mitään ei pääse sinuun päin, mutta jossa voit vapaasti elää ja hengittää. Mietit omia juttujasi, kun taustalta kuuluu tuskin huomattava jäkäjäkäjäkäblaablaablaa, jota et rekisteröi etkä hetken kuluttua edes muista. Viljele yleispäteviä vastauksia, kuten jaa, aha, en tiedä, ihan sama. Jos jostain pitää sopia, junailee asiasi niin, että kaikki käy, silloin vänkääjä ei saa sinusta otetta. Näillä menetelmellä säästä energiaa uuden työpaikan hakuun, josta et tietenkään kerro mitään. Ylipäätään et kerro mitään itseesi liittyvää tai näytä mitään tunnetta tai ole mitään mieltä. Sitten kun lähdet uuteen duuniin, se tulee yllätyksenä tyyliin heippa, tää olikin nyt sitten tässä. Tämän kerron kokemukssta ja voi sitä vtutusta, kun minusta ei saatu mitään irti vaikka hartiavoimin yrittivät.
Vierailija kirjoitti:
Ala lusmuilla ja varastaa työpaikalta mitä irti lähtee.
Mitä sinä olet varastanut?
Miksi sinun pitäisi olla jotenkin "sietävät" ja ilmeisesti hyväntuulinenkin, jota ei ärsytä? Työkaverit ovat usein perseestä ja heitä joutuu katselemaan koko päivän. Heitä näkee enemmän kuin omaa perhettä tai kavereita. Vähemmästäkin alkaa vituttaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi olla jotenkin "sietävät" ja ilmeisesti hyväntuulinenkin, jota ei ärsytä? Työkaverit ovat usein perseestä ja heitä joutuu katselemaan koko päivän. Heitä näkee enemmän kuin omaa perhettä tai kavereita. Vähemmästäkin alkaa vituttaa.
*Sietävä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala lusmuilla ja varastaa työpaikalta mitä irti lähtee.
Mitä sinä olet varastanut?
Tein uuden ketjun tälle aiheelle ja ketjussa paljastan vastauksen.
"Olin siis silmätikkuna siellä, kuten aika monessa muussakin työpaikassa....Tämä johtaa siihen, että suutun kyseiselle henkilölle salaa, en ota enää katsekontaktia, en hymyile, puhun vain pakolliset asiat."
Eli aiheutat itse ongelmia itsellesi. Opettele antamaan anteeksi. Ymmärrä, että kaikki ihmiset ovat keskeneräisiä.