Haaveiletko sellaisesta elämästä joka oli kasarilla ja ysärillä tavallisten suomalaisperheiden elämää?

Mikä tuossa sitten on niin erikoista? Eikö nykyäänkin moni eli vastaavalla tavalla, siitä vaan ei pidetä somessa meteliä. Meilläkin on ihan tavallista "tylsää" elämää, en tosin olen postipankissa töissä. 

Up 

Siis alkoholismia, itsemurhia ja tupakointia sisällä? Ei kiitos. 

Itse elin lähes tuollaista elämää. Tiilitalo puuttuu. Mutta en todellakaan kaipaa jotain illuusiota onnellisesta elämästä, mikä näkyy tänä päivänä joka puolella. En väitä ettei sellaista voisi olla, mutta kaiken sen ulkoisen alla voi olla todella vakavia ongelmia. Sellaisia juttuja, mistä tänä päivänä puhutaan enemmän, silloin ne olivat maan tapa. Kuten naisiin kohdistuva ahdistelu ja väkivalta miesten puolelta. Muistan aina miten halveksuvasti isäni puhui naisista ja naisille. Se oli niin normaalia puhettä, mitä hän puhui äidilleni ja siskoillensa, mutta ei koskaan miespuolisille perheenjäsenille. En itsekään tajunnut sitä ennenkuin olin yli 20-vuotias. Ja tämä puhetapa on nyt taas yleistynyt miesten keskuudessa.

Mä olen näin jälkikäteen miettinyt, että oikeastiko ihmiset olivat tyytyväisiä siihen kaikkeen? vanhempani kävivät duunaritöissä, äiti toimistotöissä ja isä oli autokorjaamolla. Kummallakaan ei mitään ammatillisia haaveita tai pyrkimyksiä eteenpäin, koulut oli käyty silloin 70-luvulla ja se riitti. Töissä käytiin päivästä toiseen, kesälomaa neljä viikkoa juhannuksesta. Ei mitään harrastuksia, joskus jotain lenkkeilyä ja kesällä pyöräilyä ihan tavispyörällä, ei todellakaan ollut mitään sen kummempia pyöriä harrastamiseen. Jotenkin tosi ankeaa.