Minkä ihmeen takia tuntemattomia vastaantulijoita pitäisi katsoa silmiin?
Puhumattakaan sitten moikkaamisesta. Viimeaikoina tuntunut olevan paljon keskustelua, kun ihmiset eivät nykyään katso silmiin vastaantullessa tai tervehdi lenkkipolulla. Siis mitä helv? Minä en halua tuijottaa muita ihmisiä julkisilla paikoilla, enkä koe tarpeelliseksi tervehtiä missään ulkoilureiteillä. Eri asia olisi ehkä jossain parinkymmenen asukkaan pikkukylillä, jossa vastaantulijan kohtaaminen olisi harvinaisuus, mutta että ihan kaupungeissakin? Ei kiitos tänne mitään Amerikan how-are-u? -kulttuuria.
Kommentit (104)
Lenkkipolulla joskus tervehdin ja tietysti tuttuja. Joskus katson jos joku näyttää tutulta, mutta ei ketään ohikulkioita tarvitse katsoa silmiin jos ei halua.
Joitakin hulluja voi olla jopa vaarallisa katsoa silmiin
Ennen katsoin, sillä silmällä kai, sattuuko vastaantulija olemaan tuttu.
Kerran sitten joku tuntematon mies kirjaimellisesti huusi minulle, kun katsahdin häneen: "älä näytä noin nyrpeältä!"
Tämän jälkeen olen katsonut vain maahan.
Mä katson hajamielisesti jonnekin, niin kukaan ei oleta, että väistän. Kävelen siis kävelytien oikeaa reunaa enkä tosiaan väistä, jos joku tulee samaa linjaa vastaan. Mies sanoo, että katsoo aina vastaantulijaa silmiin, niin ne väistää. Mutta vähän eri asia jollekin 185 senttiselle leveäharteiselle miehelle, jota väistää kaikki. Jos mä katson silmiin, niin annan sen vaikutelman, että olen huomannut vastaantulijan ja silloin minua ei takuulla väistetä.
Tottakai täytyy sen verran vilkaista, jos vaikka sattuu olemaan tuttu. Mä ainakin tunnen Tampereella niin paljon porukkaa että melkein kerran viikossa tallustelee vastaan joku tuttu. Tämä toki outoa monelle, jonka sosiaaliset piirit hyvin pienet.
No ei kai jokaista satunnaista vastaantulijaa katsota silmiin. Toiselle puhuessa on kohteliasta katsoa silmiin, eikä pälyillä johonkin sivulle, mutta jos ohitat toisen vaikka kadulla, niin eihän siinä silmiin tuijotella.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy sen verran vilkaista, jos vaikka sattuu olemaan tuttu. Mä ainakin tunnen Tampereella niin paljon porukkaa että melkein kerran viikossa tallustelee vastaan joku tuttu. Tämä toki outoa monelle, jonka sosiaaliset piirit hyvin pienet.
Ei siinä kuitenkaan silmiin tarvitse tuijotella, että tutut huomaa.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä katso vastaantulevia miehiä silmiin. Syyt:
1) eivät herätä minkäänlaista kiinnostusta
2) jo hyvin nuorena huomasin, että jos katsoo, alkavat vähintään tuijottaa ja pahimmillaan seurata, vainota yms.
Siksi miehiä ei katsota.
Ei tarvitsekaan mitään kiinnostusta herättää, ei suurin osa naisistakaan herätä minussa. Se on vaan hyvä ja kohtelias tapa noteerata toinen ainakin täällä Itä-Suomessa päin, olen kyllä kuullut et pk-seudulla ollaan sosiaalisesti v a m m a isia jos näin voi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä katso vastaantulevia miehiä silmiin. Syyt:
1) eivät herätä minkäänlaista kiinnostusta
2) jo hyvin nuorena huomasin, että jos katsoo, alkavat vähintään tuijottaa ja pahimmillaan seurata, vainota yms.
Siksi miehiä ei katsota.
Ei tarvitsekaan mitään kiinnostusta herättää, ei suurin osa naisistakaan herätä minussa. Se on vaan hyvä ja kohtelias tapa noteerata toinen ainakin täällä Itä-Suomessa päin, olen kyllä kuullut et pk-seudulla ollaan sosiaalisesti v a m m a isia jos näin voi sanoa.
Jätit sitten lukematta kohdan 2) jo hyvin nuorena huomasin, että jos katsoo, alkavat vähintään tuijottaa ja pahimmillaan seurata, vainota yms.
Kaupungin lenkkipoluilla ja pururadoilla en katso vastaantulijoita silmiin, mutta pidemmillä luontopoluilla olisi omituista olla katsomatta ja tervehtimättä. Varsinkin ulkomaalaiset tykkäävät usein muutaman sanan vaihtaakin, samoin enemmän luonnossa liikkuvat. Ei haittaa näin ujonakaan siinä ohimennen yhdessä todeta, että onpas kiva päivä ja hillaakin näköjään tulossa ja jatkaa matkaa. Rohkeimmat jäävät kuulemma laavuillekin yhtäaikaa istumaan. Minä en ole sentään niin reipas, vaan evästelen yksin.
Hyvin harva kulkee ohi edes katsomatta päin, ja kyllä siitä tulee vähän omituinen fiilis. Kun kuitenkin keskenään siinä ollaan ja hihaa hipoen toisemme ohitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole saari, ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen kaipaa toisen ihmisen viereen.
Pururadalla ei tosiaan kaipaa
Enpä ole huomannut, että moni siitä tuijottelusta nauttisi, päin vastoin. Heti alkavat sijaistoiminnot käynnistyä.
Vierailija kirjoitti:
Mä katson hajamielisesti jonnekin, niin kukaan ei oleta, että väistän. Kävelen siis kävelytien oikeaa reunaa enkä tosiaan väistä, jos joku tulee samaa linjaa vastaan. Mies sanoo, että katsoo aina vastaantulijaa silmiin, niin ne väistää. Mutta vähän eri asia jollekin 185 senttiselle leveäharteiselle miehelle, jota väistää kaikki. Jos mä katson silmiin, niin annan sen vaikutelman, että olen huomannut vastaantulijan ja silloin minua ei takuulla väistetä.
Miksi sun mies ei väistä koskaan? Taitaa aika mulkku olla
Ei kai tarvitse tarkoituksella katsoa jokaista ihmisvilinässä silmiin ja moikkailla kaikkia, mutta ei minusta ole syytä myöskään vältellä katseita. Jos katseet sattuvat kohtaamaan, voi vaikka hymyillä. Sen sijaan paikassa missä harvoin kohtaa ihmisiä, vaikka vaelluksella, olisi tosi omituista näytellä ettei muka huomaa toista. Silloin kyllä katson ihan tarkoituksella silmiin ja tervehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä katson hajamielisesti jonnekin, niin kukaan ei oleta, että väistän. Kävelen siis kävelytien oikeaa reunaa enkä tosiaan väistä, jos joku tulee samaa linjaa vastaan. Mies sanoo, että katsoo aina vastaantulijaa silmiin, niin ne väistää. Mutta vähän eri asia jollekin 185 senttiselle leveäharteiselle miehelle, jota väistää kaikki. Jos mä katson silmiin, niin annan sen vaikutelman, että olen huomannut vastaantulijan ja silloin minua ei takuulla väistetä.
Miksi sun mies ei väistä koskaan? Taitaa aika mulkku olla
Kuulostaa muutenkin hyvin erikoiselta valtapeliltä. Ihan normaalilla kävelytiellä, mikä on kaikkia varten. Minulla ei onneksi ole mitään ongelmaa väistää ihmisiä, jos se minulta tilanteessa sujuvammin käy. Ja hävettäisi, jos miehelläni olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy sen verran vilkaista, jos vaikka sattuu olemaan tuttu. Mä ainakin tunnen Tampereella niin paljon porukkaa että melkein kerran viikossa tallustelee vastaan joku tuttu. Tämä toki outoa monelle, jonka sosiaaliset piirit hyvin pienet.
Ei siinä kuitenkaan silmiin tarvitse tuijotella, että tutut huomaa.
Ymmärrätkö mikä ero on tuijottamisella ja vilkaisulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä katso vastaantulevia miehiä silmiin. Syyt:
1) eivät herätä minkäänlaista kiinnostusta
2) jo hyvin nuorena huomasin, että jos katsoo, alkavat vähintään tuijottaa ja pahimmillaan seurata, vainota yms.
Siksi miehiä ei katsota.
Ei tarvitsekaan mitään kiinnostusta herättää, ei suurin osa naisistakaan herätä minussa. Se on vaan hyvä ja kohtelias tapa noteerata toinen ainakin täällä Itä-Suomessa päin, olen kyllä kuullut et pk-seudulla ollaan sosiaalisesti v a m m a isia jos näin voi sanoa.
Jätit sitten lukematta kohdan 2) jo hyvin nuorena huomasin, että jos katsoo, alkavat vähintään tuijottaa ja pahimmillaan seurata, vainota yms.
No ei sinun ole pakko edes vilkaista jos siltä tuntuu. Jos tuolla katsomatta jättämisellä vältät ne epätoivotut seuraajat ja tuijottelijat niin syystäkin kannattaa jatkaa samalla tavalla. Enkä alunperin edes tarkoittanut että kaupungilla pitää silmiin vilkasta, vaan jos esim. koirapuistossa tai pienellä polulla tulee vastaan niin hyvä tapa noteerata on tervehtiä ja vilkasta silmiin.
Eikös takavuosina puhuttu, että silmiin katsominen tarkoittaa joillekin ulkomaan miehille avointa seksiin kutsua. Siitäkös niitten tekemiä rai.skauk.sia niin paljon tapahtuu, että tuijottelette silmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä katson hajamielisesti jonnekin, niin kukaan ei oleta, että väistän. Kävelen siis kävelytien oikeaa reunaa enkä tosiaan väistä, jos joku tulee samaa linjaa vastaan. Mies sanoo, että katsoo aina vastaantulijaa silmiin, niin ne väistää. Mutta vähän eri asia jollekin 185 senttiselle leveäharteiselle miehelle, jota väistää kaikki. Jos mä katson silmiin, niin annan sen vaikutelman, että olen huomannut vastaantulijan ja silloin minua ei takuulla väistetä.
Miksi sun mies ei väistä koskaan? Taitaa aika mulkku olla
Kuulostaa muutenkin hyvin erikoiselta valtapeliltä. Ihan normaalilla kävelytiellä, mikä on kaikkia varten. Minulla ei onneksi ole mitään ongelmaa väistää ihmisiä, jos se minulta tilanteessa sujuvammin käy. Ja hävettäisi, jos miehelläni olisi.
Miehenäpä minä tuon laitoinkin. Ja olen itsekin kookas mies eikä ole koskaan käynyt mielessä että jotkut pitävät sitä jonain valtapelinä, omituinen ajattelutapa. Väistän mielellään jos ei toinen kerkiä väistää sitä ennen.
MINUT pitää huomata, koska MINÄ tulen nyt!