Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun menee paniikkiin yksinäisyydestä?
19.04.2025 |
Olen kolmekymppinen nainen. Olen tosi yksinäinen. Ei et minussa ois vikaa mutta kun kaikki asuvat eri paikkakunnilla, ei oo puolisoa löytynyt eikä ole lapsia. Minulla ei ole edes sopivaa seuraa kenen kanssa tehdä yhtään mitään.
Mun ystävä ja perhe piiri on pieni ja etäinen, jotkut hyvin ongelmaisia luonteeltaan. Kaikki tykkää vaa olla omissa oloissaan.
Olen jo useita vuosia syönyt rauhoittava lääke tähän yksinäisyyteen. Siis että elämän tarkoitus puuttuu, ei ole menoja sellaisen ihmisten kanssa jolla on oikeasti yhteyttä. Ei ole mitään suunnitelmia. Kaikki pyhät oon aina yksin kotona.
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene ulos kävelemään ja nauttimaan kaikesta kauniista. Ymmärrän yksinäisyytesi . Surullista.
Ja te jotka olette vaan ilkeitä ,lopettakaa.Tämä on tämän ajan suuri vitsaus.
Taidan olla yksin näiden ajatuksien kanssa?
Huomaan että kun tämä on ollut hyvin pysyvä tilanne jo viimeiset 15 vuotta. Käyn hyvin aktiivisesti tapahtumissa ja seurakunnissa mut tuntuu ettei siellä oo ikinä tutustunut, ihmiset tulevat sinne omien kavereiden kanssa.
Tulee vaa yksinäisempi olo.
Mikset mene jonkun kiltin ja kunnollisen miehen kanssa treffeille. Kiltit miehet ovat usein yksinäisiä joten saisitte toisistanne seuraa ja voisitte vaikka harrastaa jotain kuntossalilla käymistä.
No et taatusti ole ainoa. Meitä yksinäisiä on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mitä tehdä. Olen yli 95% ajastani yksin. Olen alkanut nauttia tästä. Tosin soittelen päivittäin kaverin kanssa, ja toisen kanssa käyn lenkillä kerta viikkoon. m48
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene jonkun kiltin ja kunnollisen miehen kanssa treffeille. Kiltit miehet ovat usein yksinäisiä joten saisitte toisistanne seuraa ja voisitte vaikka harrastaa jotain kuntossalilla käymistä.
Kiltit miehet on sarjamurhaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat hyvin paljon minulta :( itse olen 28v nainen
Olen huomannut, että jos etsii seuraa lähtökohtanaan se yksinäisyyden epätoivoisuus, niin lopputulos on huono. Yritän vapautua näistä kahleista sillä, että hyväksyn tämän: Olen tällä hetkellä yksin ja se on perseestä, mutta tiedän että olen hyvä tyyppi ja tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen jo useita vuosia syönyt rauhoittava lääke tähän yksinäisyyteen"
Missä lääkäri määrää rauhoittavia yksinäisyyteen? Ei niitä saa edes sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Vierailija kirjoitti:
"Olen jo useita vuosia syönyt rauhoittava lääke tähän yksinäisyyteen"
Missä lääkäri määrää rauhoittavia yksinäisyyteen? Ei niitä saa edes sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Kyllä opamoxia vielä määrätään jos on ollut/on hoitokontakti psykiatrisella puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestäkää pikadeittejä ihan ystävyyden merkeissä.
Eräs nainen ilmoitti että hjakee kävelyseuraa ja 9 henkeä tapasivat toisensa ja jatkavat yhdessäolemista käymällä eri paikoissa, risteilyllä jne.
Mitä jos yrittäisit hankkia ystäviä tai jos et niitä saa niin muuttaisit itseäsi että saisit niitä. Tuo ei vain toimi että valitat kuinka sinun pitää saada mitä haluat ilman panostamista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kyynel 😢
Sinulle suosittelisin avun hakemista tuohon pahaan oloon. Kiusaat täällä ihmisiä jotka jakavat tuskallisia asioita elämästään 🤨
Juttele chatgpt:lle kun ahdistaa. Se on yllättävän hyvä. voit jutella sille kuin ystävälle.
Tinderi vaan laulamaan, ja seuraa saat vaikka joka päivälle
Vierailija kirjoitti:
Mene ulos kävelemään ja nauttimaan kaikesta kauniista. Ymmärrän yksinäisyytesi . Surullista.
Ja te jotka olette vaan ilkeitä ,lopettakaa.Tämä on tämän ajan suuri vitsaus.
Yksinäisyys on laiskuutta lähteä asunnostaan ulos. Kukaan ei tule sieltä hakemaan.
Hanki harrastus, jossa tapaat ihmisiä. Netistä löytyy vaikka mitä hakusanalla vapaaehtoistyö.
SPR, VaPePa, aikuispartio, seurakunnat.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tehdä. Olen yli 95% ajastani yksin. Olen alkanut nauttia tästä. Tosin soittelen päivittäin kaverin kanssa, ja toisen kanssa käyn lenkillä kerta viikkoon. m48
No et ole yksinäinen todellakaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tehdä. Olen yli 95% ajastani yksin. Olen alkanut nauttia tästä. Tosin soittelen päivittäin kaverin kanssa, ja toisen kanssa käyn lenkillä kerta viikkoon. m48
No et ole yksinäinen todellakaan!
Niin se ehkä on. Jos tuo soittokaveri jäisi pois, niin sitten ehkä olisin. Toinen ystävä kuoli talvella, jonka kanssa soiteltiin ja nähtiin. Jännä homma kuitenkin, kun joskus, kun oli paljon enemmän sosiaalista elämää, tunsin enemmän yksinäisyyttä.
Muuten, äsken kun tulin kotiin, huikkasin ovelta "Moi! Mä tulin." vaikkei täällä ole muita ihmisiä eikä eläimiä. Tuntui, että olen tervetullut ja mua odotettiin. m48
Täällä olis kohtalontoveri. Ota rohkeasti kontaktia ihmisiin. Lähde ihmisten ilmoille ja tapaa uusia tuttavuuksia.