Soimaako pettävillä ihmisillä omatunto koskaan ja tuleeko heille mieleen omat tekonsa kun ovat puolisonsa kanssa?
Mulla itsellä on seksisuhde varatun miehen kanssa ja mietin, että soimaako miehellä ikinä omatunto ja tuleeko hänellä koskaan mieleen omat pahat tekonsa oman puolison kanssa. En voi tällaisia häneltä kysellä koska meillä tosiaan vain seksiä eikä me tuollaisista puhuta. Ei puhuta koskaan miehen parisuhteesta tai hänen puolisostaan. Muista asioista voidaan kyllä jutella.
Toki tämä on varmasti ihmiskohtaista. Ja ehkä asia helpottaa jos suhde kestää kauemmin, niin ei asiaa enää ajattele sillä tavalla.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitkässä avioliitossa oleva nainen, ja mulla on niin, että tarvitsen aina jonkun sivusuhteen rinnalle, en pysty olemaan ilman. Suhde aviomieheni kanssa ei vastaa kaikkiin tarpeisiin joita minulla on ja toisaalta en tahdo rikkoa lasteni kotia. Tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin. On paljon eronneita miehiä, jotka janoavat seuraani. Kun yksi suhde päättyy, valitsen seuraavan jonosta.
Onko tämä ok myös puolisollesi vai oletko päättänyt hänen puolesta, että tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin?
No ainakin hän vaikuttaa onnelliselta ja sanoo rakastavansa. Tekee kotityöt, yms.
Eli ei tiedä. Olisi erilainen, jos tietäisi.
Pettäjät on itsekeskeisiä hedonisteja, ei tietenkään omatunto kolkuttele kun on omat asiat menee kaiken muun edelle. Ei näytä kolkuttavan kolmannen osapuolen päässäkään mitään kun haluavat ylläpitää suhdetta ihmiseen jonka tietää kykenevän valehteluun ja salailuun ihmistä kohtaan jota kotona väittävät rakastavansa.
Ei tule edes mieleen verrata, huomattavasti heikompi läheisyyden taso kotona silloin harvoin kun jotain enää on. Muuten ihmisinä kumpikin yhtä ihania, älykkäitä, rakastavia ja arvostavia.
15v yhdessä miestä ei ole ikinä seksi kiinnostunut. Joten hyvällä omatunnolla kerran kolmeen vuoteen käynyt vieraissa. Miehen kanssa ei siis mitään läheisyyttä kohta 7 vuoteen. Vaihtaisin miehen jos ei olisi lapsia.
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Tai sitten pettäjä on hienotunteinen puolisoa ja lapsiaan kohtaan. Ei halua tehdä lapsistaan vuoroviikkoasujia, vaan haluaa, että heillä on yksi koti, vaikeuksista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on se ihmistyyppi jotka löytää aina syyn muista. Eli on puolison vika että joutuu pettämään. Jos puolison tekisi sitä tai tätä niin ei tarvitsisi pettää.
Aamen. Mun miehellä syy sattoi olla jopa se, että olin unohtanut tyhjän tölkin tiskipöydälle. Kaikki muut paikat olin siivonnut tiptop, mutta se prkleen tölkki pilasi miehen päivän ja piti purkaa paineita salarakkaan luona.
Muita syitä olivat mm. minun iltavuorot tai satunnaiset viikonloppuvuorot. Mies ite matkustelee silloin tällöin työkseen, joten voi olla viikon kaksikin yhtä soittoa pois kotoa. Ite sentään tulin aina pyhätöistä vuoroni jälkeen kotiin. Mutta olin kuulemma liikaa töissä.
Monimutkainen ongelma ihmissuhteissa.
Oma äitini haukkui isäni pataluhaksi säännöllisin ajoin pettämisestä (en tiedä, miten paljon oli keksittyä juttua, ainakin suurenteli) vaikka oli itse nakittanut hänet avioliittoon kun tuli raskaaksi eräälle Sepolle, väitti aina kivenkovaan että veljeni on samaa isää kuin me muut, vaikka ero oli valtava.
Äiti paheksui aina suureen ääneen pettäjiä (ja vähän kaikkia muitakin).
Isän kuoltua hän sitten kuitenkin itse rupesi toiseksi naiseksi! Ei yhtään vaikuttanut siltä, että olisi potenut huonoa omaatuntoa OMASTA teostaan.
Sellaista teeskentelyä koko elämä.
Minä olen kyllä sitä mieltä, että jos ei avioliitto suju vaan haluaa hypätä aidan yli, niin ensin pitää erota ja vasta sitten ruveta rakentamaan uutta suhdetta. Silloin ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa tai mitään muutakaan kielteistä.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti tosi masentavaa elää tuollaista kaksoiselämää jossa toista petetään ja laitetaan maski päälle.
Itsellä on omatunto soimannut jo siitä kun kerran nuorena tyttönä nukuin varatun miehen sängyssä. Ei edes tapahtunut seksiä ja silti soimaan itseäni siitä, koska se oli paskasti minultakin tehty 😐 en enää noin tekisi.
Mä en myöskään saa naisena mielestäni sitä petetyn naisen tuskaa. Vielä jos on lapsia, niin mietin, miten vanhemmat itkevät ja tappelevat kotona.
Pelkään, että joku varattu mies yrittää minua ja menen halpaan, jolloin joutuisin tuohon asemaan. Vaikka ei olisi edes oma syy, niin silti tuntuu pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Niinkö?
Mun puolisolta ei puutu mitään. On rakastava pyoliso joka kaikin tavoin tahtoo ja tekee hyvää joka päivä. Huolehtii kodin, lapset (nyt jo omillaan), ruuat, herkut, perheen raha-asiat, muistaa vuosipäivät ja synttärit, huolehtii puolison vanhemmista jne. Aina ollut aktiivisempi makuuhuoneessa, ikinä en ole kieltäytynyt. En ole klassinen kaunotar isoine rintoineen mutta aina huolehtinut ulkonäöstäni ja painostani myös puolison iloksi. Rakastan miestäni aidosti
Tiedän olevani helv. hyvä kumppani.
Mutta läheisyys puuttuu. Nyt kun puoliso ei enää kykene rakastelemaan ei hänen omasta mielestään tarvitse huolehtia minunkaan läheisyydentarpeestani. Aina ollut huono halaaja vaikka ennen olikin teknisesti hyvä rakastaja.
Eli eiköhän tässäkin ole enemmän hän hän hän kuin minä minä minä
Lähinnä pelottaa paljastuminen ja siitä seuraavat tunnekuhut naisilla
Siinä vaiheessa kun mieheni sanoi, ettei rakasta minua eikä halua olla enää kanssani, muttei kuitenkaan saanut aikaseksi lähteä, olin sitä mieltä, että minulla saa olla sitten hupini liiton ulkopuolella. En tuntenut katumusta. Sitä ennen olin ollut täysin uskollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen varmasti tavallaan myös turtuu. Ei enää tunnukaan niin pahalta kun pettää riittävästi.
No näin mäkin ajattelen, että ehkä siihen turtuu. Ja kun ei jää kiinni, niin homma tuntuu koko ajan helpommalta.
Ap
Mutta sitten kun käry käy, ollaan kuin puulla päähän lyötyjä, että miten tästä näin iso katastrofi tulikin. Parisuhde ei koskaan enää ole entisensä tai sitten se loppuu siihen. Ihminen ei enää joka tapauksessa ole entisensä, ei pettäjä eikä petetty. Jälki jää.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo antaa niin harvoin ettei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä pettämisestä.
Mäkin annoin vauva-aikana liian harvoin, kun pisin tauko oli 2 viikkoa. Eli kiristätte vaan vaatimuksia oikeuttaaksenne petoksenne.
Jos aluksi kerran viikossa oli riittävä määrä, ettei tarvitse pettää, niin jotta voi pettää, kiristätte, että se onkin tästedes kaksi kertaa viikossa. Sitten joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Tai sitten pettäjä on hienotunteinen puolisoa ja lapsiaan kohtaan. Ei halua tehdä lapsistaan vuoroviikkoasujia, vaan haluaa, että heillä on yksi koti, vaikeuksista huolimatta.
En pidä hienotunteisuutena huijaamista ja pettämistä. Sano yksikin hyvä syy, miksei pettäjä sitten sano kumppanilleen, että saat vapaasti käydä vieraissa, jos haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Tai sitten pettäjä on hienotunteinen puolisoa ja lapsiaan kohtaan. Ei halua tehdä lapsistaan vuoroviikkoasujia, vaan haluaa, että heillä on yksi koti, vaikeuksista huolimatta.
En pidä hienot
Tämä, ja usein syy on pettäjässä itsessään eli ei siinä mitään vaikeuksia ole. Tämä lähinnä taitaa olla sen toisen kuvitelma miksi pystyy olla mukana tuollaisessa petos tilanteessa. Ei normaali ihminen voi oikeuttaa itselleen tehdä päätöksiä toisen seläntakana mistä toinen ei ole tietoinen. Siinä on kyse jo paljon isommasta asiasta siinä ihmisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäjä keksii aina oikeutuksen teolleen, ettei tarvitse toimia rehellisesti ja vastuullisesti.
Aina on mahdollisuus antaa puolison tehdä valinta, haluaako hän jatkaa pettäjän kanssa vaiko omillaan.
Pettäjä on ahne ja pelkuri, koska ei anna puolison valita, mutta ei myöskään halua olla monogaminen.
Yleensä pettäjät ovat niin itsekeskeisiä, että eivät salli puolisolleen samaa kuin itselleen. Silloinhan sitä voisi sopia avoimesta suhteesta ja olla rehellisesti monisuhteinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä pettäjälle käy.
Minä, minä, minä ja minun tarpeet.
Niinkö?
Mun puolisolta ei puutu mitään. On rakastava pyoliso joka kaikin tavoin tahtoo ja tekee hyvää joka päivä. Huolehtii kodin, lapset (nyt jo omillaan), ruuat, herkut, perheen raha-asiat, muistaa vuosipäivät ja synttärit, huolehtii puolison va
Oikeutus.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä pelottaa paljastuminen ja siitä seuraavat tunnekuhut naisilla
Miehet pysyttelevät seesteisinä, jos nainen jää kiinni vieraan miehen kanssa perehtymisestä? Salli mun nauraa.
Varmasti tosi masentavaa elää tuollaista kaksoiselämää jossa toista petetään ja laitetaan maski päälle.
Itsellä on omatunto soimannut jo siitä kun kerran nuorena tyttönä nukuin varatun miehen sängyssä. Ei edes tapahtunut seksiä ja silti soimaan itseäni siitä, koska se oli paskasti minultakin tehty 😐 en enää noin tekisi.