Soimaako pettävillä ihmisillä omatunto koskaan ja tuleeko heille mieleen omat tekonsa kun ovat puolisonsa kanssa?
Mulla itsellä on seksisuhde varatun miehen kanssa ja mietin, että soimaako miehellä ikinä omatunto ja tuleeko hänellä koskaan mieleen omat pahat tekonsa oman puolison kanssa. En voi tällaisia häneltä kysellä koska meillä tosiaan vain seksiä eikä me tuollaisista puhuta. Ei puhuta koskaan miehen parisuhteesta tai hänen puolisostaan. Muista asioista voidaan kyllä jutella.
Toki tämä on varmasti ihmiskohtaista. Ja ehkä asia helpottaa jos suhde kestää kauemmin, niin ei asiaa enää ajattele sillä tavalla.
Kommentit (44)
Kyllä soimaa ainakin jollain tasolla ellei ole täysi sosiopaattl. Tiedän erään joka pettää ja ostelee jatkuvasti lahjoja vaimolleen.
Siihen varmasti tavallaan myös turtuu. Ei enää tunnukaan niin pahalta kun pettää riittävästi.
Miksi soimaisi? Eihän se soimaa sinuakaan :D
Vierailija kirjoitti:
Jos oma puoliso on paska, niin ei soimaa omatunto.
N38
Tämä.
Ei soimaa, jos mies on väkivaltainen ja haukkuu päälle.
Ei myöskään soimaa, jos mies on suoraan sanonut, ettei edes halua vaimoaan.
Silloin mun mielestä voi pettää niin ettei tule huonoa omaa tuntoa.
Tämä on se ihmistyyppi jotka löytää aina syyn muista. Eli on puolison vika että joutuu pettämään. Jos puolison tekisi sitä tai tätä niin ei tarvitsisi pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma puoliso on paska, niin ei soimaa omatunto.
N38
Tämä.
Ei soimaa, jos mies on väkivaltainen ja haukkuu päälle.
Ei myöskään soimaa, jos mies on suoraan sanonut, ettei edes halua vaimoaan.
Silloin mun mielestä voi pettää niin ettei tule huonoa omaa tuntoa.
Silloin pitää erota eikä pettää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi soimaisi? Eihän se soimaa sinuakaan :D
Miksi se mua pitäisi soimata koska mä olen sinkku? Ei mulla ole puolisoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi soimaisi? Eihän se soimaa sinuakaan :D
Oletko ihan idiootti?
Vierailija kirjoitti:
Siihen varmasti tavallaan myös turtuu. Ei enää tunnukaan niin pahalta kun pettää riittävästi.
No näin mäkin ajattelen, että ehkä siihen turtuu. Ja kun ei jää kiinni, niin homma tuntuu koko ajan helpommalta.
Ap
Tuntuu soimaavan, miehen pikku harrastus ja soimaava omatunto häiritsee miestä sen verran, ettei huomaa mitä minä puuhaan sivussa.
Vaimo antaa niin harvoin ettei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä pettämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen varmasti tavallaan myös turtuu. Ei enää tunnukaan niin pahalta kun pettää riittävästi.
No näin mäkin ajattelen, että ehkä siihen turtuu. Ja kun ei jää kiinni, niin homma tuntuu koko ajan helpommalta.
Ap
Ennemmin tai myöhemmin totuus tulee julki. Eli uskoton on turtunut ja tullut ylimieliseksi ja menettänyt empatian kykyään. Kyllä se kaikki heijastuu parisuhteeseen. Etäännytään. Sen jälkeen on vaikea ja ehkä mahdotonta antaa anteeksi, sillä se vie myös petetyn empatian uskotonta kohtaan. Ja kalliiksi tulee nuo "huvit" petetylle: pari vuotta terapiaa ja unettomuutta. Ja tuntee itsensä pelleksi, jonka uskoton pelle loi toiminnallaan.
Yleensä kun en mieheni kanssa saa orkkua, ajattelen kaikkia niitä vieraita miehiä jotka ovat sisääni purkautuneet. Vain siten saan orkun aviovuoteessa
N28
Soimasihan sitä, osteli kalliita lahjoja ja hyvin nöyrää miestä oli kotosalla. Ostin minulle uuden autonkin syyllisyyden tuskissaan, onneksi minun nimiini. Eikä reppana huimannut että säästin vuosia "kauppareissujen" yhteydessä omaan taskuun hänen rahojaan ja lopulta erotessa vein karhunosan kaikesta.
Itse olen pitkässä avioliitossa oleva nainen, ja mulla on niin, että tarvitsen aina jonkun sivusuhteen rinnalle, en pysty olemaan ilman. Suhde aviomieheni kanssa ei vastaa kaikkiin tarpeisiin joita minulla on ja toisaalta en tahdo rikkoa lasteni kotia. Tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin. On paljon eronneita miehiä, jotka janoavat seuraani. Kun yksi suhde päättyy, valitsen seuraavan jonosta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitkässä avioliitossa oleva nainen, ja mulla on niin, että tarvitsen aina jonkun sivusuhteen rinnalle, en pysty olemaan ilman. Suhde aviomieheni kanssa ei vastaa kaikkiin tarpeisiin joita minulla on ja toisaalta en tahdo rikkoa lasteni kotia. Tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin. On paljon eronneita miehiä, jotka janoavat seuraani. Kun yksi suhde päättyy, valitsen seuraavan jonosta.
Onko tämä ok myös puolisollesi vai oletko päättänyt hänen puolesta, että tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pitkässä avioliitossa oleva nainen, ja mulla on niin, että tarvitsen aina jonkun sivusuhteen rinnalle, en pysty olemaan ilman. Suhde aviomieheni kanssa ei vastaa kaikkiin tarpeisiin joita minulla on ja toisaalta en tahdo rikkoa lasteni kotia. Tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin. On paljon eronneita miehiä, jotka janoavat seuraani. Kun yksi suhde päättyy, valitsen seuraavan jonosta.
Onko tämä ok myös puolisollesi vai oletko päättänyt hänen puolesta, että tällä järjestelyllä kaikki osapuolet voivat hyvin?
No ainakin hän vaikuttaa onnelliselta ja sanoo rakastavansa. Tekee kotityöt, yms.
Miksi pitäisin pahaa mieltä, kaikki on aina ja ikuisesti miesten vikaa ja nainen voi olla vain täydellinen
Jos oma puoliso on paska, niin ei soimaa omatunto.
N38