***HEINÄKUISET-06 Mammat ja pienet rakkaat***

Täällä noustaan, noustaan ja noustaan. :) Tänäänkin Mona näki lastenhuoneen kirjahyllyssä kaikkea mielenkiintoista tavaraa, joita piti päästä äkkiä kokeilemaan. Hurjannäköistä touhua, kun neiti vielä horjuu ja heiluu puolelta toiselle ja hirmuinen yritys päällä ja sitten kun onnistuu seisaalleen, mikä aurinkoinen virne. On se niin ihmeellistä, pienestä tämä elämä alkaa ja niin se jo nousta könyää vain ylös ... ;)



Muuten tuntuisi, että elämä alkaa olla mallillaan taas. Miehen kanssa välit ovat parantuneet hieman ja olenkin jo alkanut toivoa, että lasten syntymien väliset myrskyt alkaisivat olla menneen talven lumia ja uusi ihana kevät/kesä tulossa. Isosisko oli todella huvittava tänään, huusi " Kevät tulee, elämä on ihanaa!" ;D Mistä lienee sellaista kuullut/oppinut. Ei ainakaan multa tässä viime aikoina, mutta jospa se tästä näin taas.



Mona on nukkunut yönsä kohtalaisesti, 1-3krt heräilee, useimmiten siinä vaiheessa kun en vielä itse ole nukkumassa, sillä hän nukkuu edelleen perhepedissä.



Elinana: Voimia sinulle! Täytyy kyllä olla huonoa tuuria, että lapset juuri nyt sairastuivat ja onneksi sinulla on apua saatavissa.



Kuinkas moni heinäkuisista vielä imettää ja missä vaiheessa olette ajatelleet lopettaa? Itselläni ei siksi ole kiirettä, että kotona olen toivottavasti vielä ensi keväälle saakka. Mietin kauhunsekaisin tuntein vieroitusta. Tämä pikkuruinen Mona on vielä enemmän tissivauva kuin isosisko aikanaan. Isosiskoa ei juuri tarvinnut kummemmin vieroittaa, kun hampaat tulivat siinä 9kk:n kieppeillä, äiti sai veriset rinnat, eikä neitiäkään enää kiinnostanut oikein touhu niin sitten se loppui siihen ja se oli lopullinen niitti, kun aloitin työt. Nyt ei ole sellaisia paineita sitten. En ole vielä edes yövieroitusta tehnyt, kun en oikein tiedä miten sen tekisin. Pikku-Monalle ei kelpaa tutti laisinkaan. Mutta toisaalta, kyllä tämä näinkin menee, koska Mona herää nykyisin harvemmin ja sitten kun itsekin olen nukkumassa, ei välttämättä herää kertaakaan. Välttämättä sille ei siis suurta tarvettakaan ole.



Mutta nyt täytyy lähteä äkkiä nukkumaan, että huomenna jaksaa touhuta näiden hurjien tyttöjen perässä. Uhmista jatkuvasti jostain kieltäen ja toista nousevaa & horjuvaa pikkuroskien noukkijaa vahdaten :D :D



Öitä,

t.Saraida

8kk neuvolasta terveisiä! Tulin taas aivan raivopäänä kotiin... Ja itkukin tossa matkalla kävellessä pääsi.

Eli: paikalla ei ollutkaan oma terveydenhoitajamme vaan sijainen. Mittasipa sitten pojan pituuden aivan päin p...tä. Olisi muka kasvanut vain sentin kahdessa kuukaudessa! Näin jo heti mitatessa, että jalka sojotti ihan sivulle ja mietin, että silleen. Sitä paitsi mittasi eri jalasta kuin ennen. No painoahan oli vastaavasti tullut 1,1kg, painokäyrä lähti nuolena ylöspäin , joten alkoivat puhua kilpirauhasen ongelmista lääkärin kanssa. Siinä vaiheessa myös meitsin raivokäyrä alkoi nousta. Ihan niinkuin nämä viisi korvatulehdusta ei nyt riittäisi tähän perheeseen. Lisää vain äidille stressiä ja huolenaiheita. Meidän pojan mitat oli 72,5cm (muka) ja 10,005kg. 74cm bodyt ei enää mahdu päälle, vaan on pakko käyttää 80... Just joo.

Olivat myös kovin huolestuneita, kun poika ei vielä nouse konttausasentoon! Lääkäri kysyi asiasta monta kertaa. Heh! Poika siis on kyynärnojassa ja nostaa siitä kovasti peppua ja jopa työntää jalkoja suoriksi (vähän niinkuin karhunkävelyasentoon), mutta kädet eivät vielä suoristu. Suoristaa niitä kyllä muuten mahallaan ollessaan.



Kotimatkalla sitten kaikki purkautui, nukkumattomat yöt, ahdistus lapsen puolesta ym. Pillitin puolet matkasta ja lopun matkaa ruikutin miehelle puhelimessa. Just perjantaina käytiin taas korvalekurilla toteamassa se viides tulehdus. Oli myös kurkku turvonnut ja taas saatiin kuuri (meillä vasta 7.). Onneksi nyt sitten parin viikon päästä saadaan ne putket, jospa sitten helpottaisi.



Elinana: tiedän siis kyllä miten turhauttavalta tuntuu TAAS sairaan lapsen kanssa. Toivotaan että teillä putket auttaa eikä enää mene korviin. Ja varsinkin ettei tarvitsisi enää syödä ab-kuureja! Mä olen ainakin todennut, että kun tämä lapsi on syönyt näin monta kuuria antibioottia, hän oikein imuroi kaikki flunssat. Vastustuskyky on ihan olematon. Me ollaan oltu ehkä putkeen kaksi viikkoa terveinä viimeisen neljän kuukauden aikana.



Harmittaa vaan sekin, kun yleensä meidän neuvolassa on ollut ihan asiallista ja mukavaa, nyt jäi vähän paha maku. No painon ja pituuden kontrollikäynti on nyt kuukauden päästä. Toivotaan, että on oma terkkari silloin paikalla!

Anteeksi tämä vaahtoaminen, nyt jo helpottaa :)

päivyli

Tissittelystä: Joo, tuossahan poika juuri roikkuu nisässä kiinni. Ei kiirettä lopettaa, viimeinen vauvani nääs ;D

Elinana/Sitruska: Mielessäni käväisi että kun teillä oli putkitus juuri, niin ettei olisi mitään sekundääristä leikkaukseen liittyvää oirehdintaa? Se lienee jo selvinnyt. Olen vain huolissaan kun sua ei ole " näkynyt" täällä vähään aikaan. Toivottavasti voitte hyvin.

Ja (anteeksi huono muistini) kositulle paljon onnea ´rutistus´!

Ja kamaliin neuvolakokemuksiin: Mittavirheitä tapahtuu usein. Mittaaminen on käsialasta kiinni. Joten älä huoli. Jos tutkitaan, niin suon veroeuroni suopeasti pikkuväen " turhaan" tutkimiseen kuin puliukkojen paikkailuun. Upean kokoinen vauva sulla on, kadotetuista (;D) senteistä huolimatta!

Meillä kanssa neuvolalääkäri tänään. 9125g ja 72cm, ja ikää se 9kk. Monta senttiä lyhyempi vauva kuin mitä sisaruksensa olivat tässä iässä. No, meitä mahtuu tänne monen näköisiä ja kokoisia. Pitäähän jonkun tulla meidän perheestä myös äitiin. :D

Voikaa hyvin ja kirjoitelkaa kuulumisia.

Käytiin myös tänään 8kk neuvolassa,meilläkin on terveydenhoitaja vaihtunut ja en kyllä tykkää yhtään,työskennellyt vissiin ennen vanhustenhuollossa ja nämä neuvolajutut eivät ole hänen alaansa,tai ainakin tuntuu siltä.

Päivylille sen verran ,että ota ihan rauhassa,ei niistä lääkärien ja hoitajien sanomisista tai sanomatta jättämisistä tarvitse aina niin välittää! Meidän poika täytti 15.7 sen 8kk ja ei myöskään konttaa,hieman on yritystä mutta aika kaukana kuitenkin vielä,ryömiin tosin jo aika terhakasti eteenpäin. Jokainen tulee omalla aikataulullaan aivan varmasti!

Strategiset mitat olivat meillä 70cm js 9460g , pulskaksi on aina sanottu mutta tasan tarkkaan tiedän,että vuoden päästä ei pulskaudesta ole tietoakaan. kunhan kunnolla lähtee liikkumaan.

Neuvolajärjestelmä on mahtava juttu mutta joskus sapettaa se sellainen vanhempien pelottelu;minulla aikanaan silloin 1972 epäilivät sydänsairautta ja leukemiaa,minun isäni on aina vähän paniikissa,kun kuulee,että vien pojat neuvolaan,luulee että aina vain tulee huonoja uutisia.



Ihanaa,että alkaa kevät tulemaan ,onko teillä muilla jo minkälaisia lomasuunnitelmia?



terveisin Catania ja lapset -99.05,06

Jospas minäkin nyt pitkästä aikaa kirjoittelen meidän kuulumisia. Lukemassa olen tosin ahkerasti käynyt! 8kk neuvola oli viime vkolla ja pojan mitat 9,1kg ja 74,5cm. Painoa ei ollut tullut edelliseen kertaan kun 250g ja pituutta 1cm. Olin ihan varma, että tuosta painosta tulee sanomista, kun jouduttiin sen takia käymään ylimääräisellä käynnillä kk sitten. Mutta ihan ok kuulemma ompi, ruoka kuitenkin maittaa hyvin.



Meillä ei vielä edes ryömitä, eikä mennä konttausasentoonkaan. Pakkia päästään jo aika hyvää vauhtia ja ympyrää (menee sukkansa perässä :)) mennän lujaa. Lisäksi kieriskellään. Peppu nousee tosi ylös, hyvä kun ei päällään seiso... Kukaan ei ihmetellyt tuota liikkumisasiaa neuvolassa. Sanoivat vaan, että yrittää pitää lattialla, niin auttaa heijasteidenkin kehittymiseen. En oo itsekään mitenkään huolissani, kun tuota yritystä kuitenkin löytyy. Itse en ryöminyt ollenkaan, konttasin 9kk ikäisenä, mies ei ryöminyt eikä kontannut, vaan liikkui istumalla :) Istuminen sujuu jo aika hyvin ja se on tietysti kiva, kun ei tuolla lattialla kauheasti viihdytä.



Hampaita on alhaalla 3 ja ylhäällä 1. Nukuttu ei olla öitä putkeen sitten 5kk:n, jolloin ekat hampaat tulivat. Yöllä heräillään vieläkin sen 3-10 kertaa...



Tuo on kyllä tosi inhottavaa, jos täytyy tulla neuvolasta itkien pois. Mun yksi tuttu pahoitti kanssa joka kerta mielensä, kun lapsi oli aina liian laiha (ei mitään vikaa). Sitten hänen miehensä soitti sinne ja sen jälkeen arvostelut loppuivat! :) Tottakai on tärkeää, että asioita ja käyriä seurataan, mutta asiat voi esittää kanssa niin, ettei toinen pahoita siitä mieltänsä. Eihän sen nyt oma syy ole, jos lapsi ei liho, vaikka kuinka yrittää ruokaa antaa. Mä tein itelleni selväksi (monta huonoa lääkärikokemusta itelläni) että valitan oitis hoitajan/lääkärin toiminnasta, jos pahoitan mieleni. Eihän itseensä saa ottaa joka pienestä asiasta, mutta " ilkeitä" hoitajia ja lääkäreitä tosiaan löytyy. Niin kuin joka ammattikunnasta... Äiti jos joku tarvitsee paljon tukea ja kannustusta ja mä haluan uskoa, että jokainen kuitekin yrittää tehdä parhaansa...!!

Tänään tuntuu olevan yksi niistä päivistä, kun ajoitukset eivät millään osu nappiin... Tytöt eivät ole nukkuneet kertaakaan samaan aikaan niin, että olisin päässyt suihkuun hyvissä ajoin. Uskallan jättää tytöt ainoastaan sänkyihinsä yksin hetkeksi, mutta se onnistuu vain silloin, kun a) molemmat nukkuvat, b) molemmat valvovat ja ovat hyväntuulisia tai c) A nukkuu ja B:tä huvittaa leikkiä yksin pupunsa kanssa. Mitään näistä ei tänä aamuna tosiaankaan tapahtunut. Aurinko tietenkin paistoi heleästi juuri silloin, kun emme missään nimessä voineet mennä ulos (tytöt päättivät olla nälkäisiä tuntia tavallista aiemmin enkä itsekään olisi ollut ulosmenokelpoinen likaisine hiuksineni). Nyt kun olisimme kaikki pirteinä, puhtaina ja pukeissa, sadepilvet kerääntyvät kiihtyvää vauhtia ikkunoiden takana. Toisaalta, mies ainakin on tyytyväinen ajoituskaaoksestamme: olen tyttöjen touhuja katsellessani silittänyt hänen vaatteitaan, se kun ei katso aikaa :o). Olen perin laiska silittämään, muttei mies ole yhtään sen parempi ja saakin usein kulkea ryppyisissä vaatteissa. Onneksi kaksosten vanhemmille annetaan paljon anteeksi ;o).



Suurin osa tästä ajanhukasta on luonnollisesti omaa syytäni, sillä olen väsynyt ja sen vuoksi haahuillut vetelästi ympäriinsä kahvikuppi kädessä. A-tyttö heräsi pariin otteeseen itkien toissa yönä, ja jotta olisin saanut univelan kuitatuksi, olisi minun aikuisena ihmisenä pitänyt älytä mennä eilen illalla ajoissa nukkumaan. Vaan ei, sen sijaan katselin yömyöhään Prison Breakiä miehen kanssa (jonka seurauksena nukuin levottomasti, sillä minun piti paeta mitä ihmeellisimmistä paikoista karkurikavereinani vain pakittamaan pystyvät gangsterikaksoset). Toinen osoitus loistavasta organisointikyvystäni on se, että olen onnistunut kadottamaan rattaiden sadesuojan, jonka vuoksi joudumme kyttäilemään pilvettömiä hetkiä. Sadesuojan katoamisessa ärsyttää suunnastomasti se, että kuulen korvissani oman ääneni viime elokuulta " tätä nyt ei tarvita ennen ensi kevättä, sen voi ihan hyvin laittaa..." ja siihen ääninauha katkeaakin. Loogisimmat paikat on jo katsottu, mutta univajeisen vastasynnyttäneen imetyssumea logiikka ei näytä vastaavan nykyistäni.



Tosin taidan olla onnekas, kun suurin pulmani on oma latvakatkoisuuteni eikä esimerkiksi vauvojen sairastelu, josta näköjään monet joutuvat kärsimään :o(. Tsemppiä teille, toivottavasti kevät ja kesä tuo terveitä päiviä tullessaan!



Imetyksestä: tytöt ovat saaneet alusta lähtien sekä rintamaitoa että korviketta, jota annettiin aluksi joka imetyksen jälkeen, mutta vähensin sitä sitten 1-2 pulloon päivässä. Jatkan imetystä edelleen, nyt ruokailurytmi on:



~ 7.00-7.30 rintaa molemmille

~ 11.30-12.30 kasvissosetta & rintaa A:lle; lihasosetta & rahkaa+ tilkka hedelmäsosetta B:lle

~ 15.30-16.00 hedelmäsosetta & rintaa molemmille

~ 19.30-20.00 rintaa + korviketta molemmille



En ole vielä miettinyt, kuinka kauan aion imettää, mutta tuskinpa yli vuoden vanhaksi. Tällä hetkellä tytöt tuntuvat syövän vain vähän rinnasta, joten katsellaan, kuka lopullisen päätöksen imetyksen kestosta tekee :o). Hyvinvoivia ja reippaita tyttöjä tuntuvat silti olevan :o).



Kumpikaan ei ole vielä(kään) oivaltanut eteenpäinmenoa, mutta ihan kiitettävällä vauhdilla kierien, pyörien ja peruutellenkin päästään :o). Erityisesti B on kova menemään, suosikkipaikkoja ovat sohvan ja sohvapöydän alunen. Hänellä tuntuu olevan varsin rikas sisäinen elämä, sillä usein hän makaa selällään ja hölöttää tyhjyyteen. Hänellä on myös tekonauru ja tekoitku, joka liittyy erityisesti näihin tyhjyyteen hölöttämis-tilanteisiin; molemmat muodostuvat " ehe ehe" tai " öhö öhö" -äänien toistelusta, vain ilmeestä erottaa kumpi on kysymyksessä (tosin tekonauru muuttuu yhtä helposti itkuksi kuin nauruksi). Tekonauru on toisinaan myös merkki vanhemmille, että nyt huvittaisi kyllä nauraa, tule kutittelemaan. Tyttö myös testailee erilaisia äännähdyksiä, kiljaisuja ja naurutapoja sohvan alla. B-tyttö on kaikinpuolin hassu tapaus, noin 80% ajasta meillä ei ole aavistustakaan, mitä hänen päässään liikkuu. Hän on perin utelias ja tarkkasilmäinen typykkä, joka viihtyy loistavasti yksikseen. Hän on edelleen varsin rempula, mutta edistystä on tapahtunut; olemme hellästi harjoitelleet istumista, ja tänä aamuna tyttö pysyi ensimmäistä kertaa yksikseen istuallaan minuutin-pari. Kun halusin ikuistaa hetken filmille, pyllähti neitonen ketarat ojollaan selälleen ja säikähti niin, ettei edes äidin syli ja peukalo meinannut auttaa.



A-tyttö taas istuisi varmaan vaikka koko päivän, jos antaisin. Istuminen on jämäköitynyt huomattavasti, ja nyt tyttö ottaa lähellä olevia leluja jo näppärästi käsiinsä. Vatsallaan ollessaan hän jatkaa konttausasentoharjoituksiaan, ja tänään on jo yrittänyt liikkuakin kontallaan. Tosin hän yrittää siirtää molempia polvia yhtä aikaa hieman hypähtämällä... Kun konttaamisen opettelu tympäisee, tyttö vinkuu, että nostaisin hänet istumaan ja istua töröttää sitten kuin tatti tyytyväisenä hymyillen. Äidin syliä ei tällä hetkellä juuri kaivata eikä myöskään päiväunia: A-tytöllä tuntuu riittävän virtaa vuorokauden ympäri. Yleensä hän nukahtaisi lopen uupuneena pitkille päiväunille n. klo 19.00... Päivällä hän nukahtaa pitkällisen uuvutustaistelun päätteeksi yleensä meidän sängyllemme, mutta herää pienimpäänkin siskonsa vinkaisuun ja heti sinkahtaa pää pystyyn ja riemunkiljaisu kajahtaa. Silmistä näkee, että unet jäivät kesken ja suupielet melkein halkeavat haukotuksista, mutta minkäs sille voi, että maailma on suuri ja pienellä on kiire sitä tutkimaan. Yöksi hän kuitenkin asettuu hyvin nukkumaan eikä kitise päivälläkään suotta; tosin väsyneenä itku ja kitinä tarttuu tytöstä toiseen eivätkä he enää useinkaan " viihdy" sylissä yhdessä vaan tönivät toisiaan pois... Hyvin kuitenkin on toistaiseksi pärjätty tällä yhdelläkin sylillä :o), joten en taida tästäkään enempiä valitella...

Oi-kukka & tyttäret 8kk+2 pv

tuossa edellisessä viestissä kerroin ettei neiti ole nukkunut mutta nyt sitten taas viime yön nukkui hyvin ja söikin vain kerran vasta aamuyöllä. :-o



tänään ei tuullut yhtä paljon kuin eilen niin päästiin tyttöjen kanssa lenkille. Milla piti niin hyvää vauhtia yllä (ajoi pyörällä) että olin aivan hikinen 1,5 tunnin lenkin jälkeen. Mea nukahti melkein heti kun liikkeelle lähdettiin. herättiin aamulla 6.30, mikä on tosi aikaisin meidän pimatsuille.



saatiin tänään kotiin se uusi ruokapöytä ja kun se oli koottu, ärräpäiden säestyksellä, oli Measta huisin mukavaa mennä sen alle istumaan. meillä on aiemmin ollut pirttikalusto ja sinne siis ei neiti ole päässyt. mukavinta pöydän alla Masta oli se että sieltä pystyi kurkkimaan meitä isoja ihmisiä. luulikohan neiti olevansa hyvässäkin piilossa... :)



Mea on ihan iskän tyttö (silloin kun ei väsytä tai ole nälkä...). isi kun tulee töistä niin neiti ottaa pikaspurtin ovelle ja seuraa isäänsä sitten niin kauan että varmasti pääsee syliin. :) isin kainalossa on myös mukava nukkua.



meillä ei Mea tissitellyt montaakaan viikkoa. ei vain yksinkertaisesti maistunut tissi yhtään. Millakin oli aikoinaan vain 7vkoa tissillä. sitten tulin kuumeeseen ja siihen loppui tissin syönti. eli huono imettäjä löytyy täältä. o/



olen alkanut antaa Mealle kauraleipää (kaura nyt siis todellakin sopii!!!) ja tyttö on iloinen kuin mikä kun saa leivän käteensä. olen jopa laittanut maidotonta margariinia päälle kun minusta tuntuu että neiti olisi laihtunut. mitkään housut ei pysy jalassa. no, huomenna sekin selviää kun on 8kk neuvola.



joku oli mielensä pahoittanut neuvola käynnillä. :/ minä en sentään ole pahoittanut mieltäni (vielä) mutta en minä nyt ihan innostakaan hypi että huomenna sinne mennään. jotenki ammattitaidottomilta tuntuu meidän hoitaja ja lääkäri. toisaalta saadaan nyt vaan mitat otettua niin se on hyvä. kauhistuttaa vaan jos siellä käy joku joka tekee tasan neuvolan tädin sanojen mukaan... itse käytän ihan omaa päätäni. :) sekä tietty nettiä apuna (ja vertaistukea!) jos joku ongelma eteen tulee.



huomenna siis neidin strategiset mitat ja kenties purnausta neuvolan tädeistä... :)



kohta syödään (kunhan tuo Mea nyt vaan tuolta pihalta heräilisi) ja sitten ukin luokse käymään.

ja neidin mitat ovat: 8495g ja 72cm. neiti käyttäytyi lääkärillä oikein loistavasti mutt terveydenhoitajaa meidän neiti vierastaa/pelkää/tai jotain ihan hirveän paljon. huuto alkaa heti jos th edes kävelee ohi.



" haukkuja" saatiin th:lta kun ollaan " ilman hänen lupaansa" siirrytty nutri soijaan (allergialääkärin suosituksella näin tehtiin) ja kun Mealle ei läheskään kaikki ruuat sovi. th:n mielestä ei myöskään ole todennäköistä että Mea olisi maissille, perunalle ja riisille allerginen koska " se on hyvin harvinaista ja pitäisi nyt varmistaa testeillä" jne jne jne... eli puolet reissusta meni asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. lääkäri oli taas aivan eri mieltä ja sanoi että hyvin menee ja jatketaan samaan malliin.



että tälläistä tälle päivälle taas. nyt raivaamaan kämppää kun tuo meidän menninkäinen meni just ulos päiväunille.



terveisin hiukan vielä käärmeissään oleva äippyli ja kaksi mölyapinaa :)



ps. th myös muisti mainita että vauvan vieressä nukuttaminen ei olisi suotavaa...

ja voimia sekä rutistuksia Päivylille ja muillekin mammoille keillä on lapset sairaana tms...tuollainen on tosi kurjaa.



Meidän pikku herra on toista päivää hiukan kireänä, ilmeisemmin tulossa hampaita useampi, mutta onneksi yöt on nukkunut hyvin. Tällä hetkellä ollaan vielä reissun päällä ja kotiin pitäisi palata lauantaina. Tänään ollaan juhlittu kun Mikko täytti 8 kk ja siskollani on kanssa syntymäpäivä tänään :-)



Meillä tissittelyä ei kestänyt mikon syntymän jälkeen kuin pari viikkoa, kun ei maitoa tullut ei, mutta hyvin herra on kasvanut korvikkeellakin. Meillä on 8 kk:n neuvola vasta ensi kuun alussa, kun oma hoitaja lomalla ja en halunnut mennä sijaisen puheille...ja ensi viikolla olisi neitin (3v) hammastarkastus, saas nähä mitä sillä reissulla tapahtuu...



Mutta mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Toivoopi; tupuhupuna ja Mikko 8 kk!

vietän tässä justiinsa ihanaa hiljaista hetkeä kun ukko vei muksut pihalle ja sain taas raivattua kämpän asumiskuntoon. :)



mukavaa kun on taas ilmoja pidellyt niin on päästy ulos ja ollaankin siellä vietetty aikaa oikein urakalla. tosin tänään vähän vähemmän kun olen urakoinut keittiössä soseiden, ruuan ja kiisselin valmistuksessa. nyt on taas Meallekkin pöperöä moneksi päiväksi.



meillä tulee " vapaa vkl" kun tytöt menevät yökylään vanhempieni luokse että saa Mea ns harjoitella siellä oloa sitä meidän etelän matkaa ajatellen. siihenkin on enää muutama viikko. :) edelleen kyllä vähän epäilyttää jättää tytöt, ja varsinkin Mea, muilee hoitoon koko viikoksi... mutta jos nyt tämä vkl menee hyvin niin se antaa varmasti lisää uskoa siihen että kaikki menee hyvin.



olen opettanut Meaa tänään juomaan itse tuttipullosta kun neiti ei oikein muiden anna juottaa itseään kuin minun. aina ei edes isi kelpaa... itse ei neiti ole havitellutkaan pitävänsä pulloa maito aikaan. on vaan aina rötköttänyt sylissä kuin prinsessa :). nopeasti tuo kuitenkin oppi siitä itse juomaan.



meillä nukuttiin tänää 8 asti mikä on aivan " hullun pitkään" meillä nykyään. olin kuin puulla päähän lyöty aamulla kun kelloa kurkkasin. ja päiväuniakin neiti veteli 3 tuntia pihalla. toivottavasti nukahtaa illalla hyvin ettei nyt sitten ole nukkunut " liikaa" ...



nyt taidan hetkeksi heittäytyä sohvalle lukemaan.

mukavia kevätpäiviä kaikille!