Järjestetäänkö teidän kouluissa 9. luokkalaisille valtakunnallisia kokeita

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa yläkouluissa ei järjestetä valtakunnallisia kokeita ollenkaan.

Uskomatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Erikoinen väite. Pisa-tutkimuksen mukaan Helsingissä kokonaisuutena on parempi osaaminen kuin maakunnissa. Olisiko sinulla jotain lähdettä?

Espoossa on kaikkein korkein osaaminen kokonaisuutena. Maan koulutetuin kaupunki, siis vanhemmat.

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Erikoinen väite. Pisa-tutkimuksen mukaan Helsingissä kokonaisuutena on parempi osaaminen kuin maakunnissa. Olisiko sinulla jotain lähdettä?

Espoossa on kaikkein korkein osaaminen kokonaisuutena. Maan koulutetuin kaupunki, siis vanhemmat.

Ei kai tässä nyt vanhempien osaamisesta puhuta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Niin että on jotain 19 ainetta, joissa pitää yrittää olla hyvä, saada kokeista ja kaiken maailman muista jutuista hyviä numeroita ja sitten vielä kertaisi valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän yläkoulussa ole edes lukulomaa. On harrastukset, työskentelen kaupassa ja haluan myös nähdä kavereita.

Ei kai tässä nyt vanhempien osaamisesta puhuta.

 

Vanhempien koulutustausta korrelloi voimakkaasti lasten koulumenestyksrn kanssa. Oli aate mikä hyvänsä, niin tämä on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Niin että on jotain 19 ainetta, joissa pitää yrittää olla hyvä, saada kokeista ja kaiken maailman muista jutuista hyviä numeroita ja sitten vielä kertaisi valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän yläkoulussa ole edes lukulomaa. On harrastukset, työskentelen kaupassa ja haluan myös nähdä kavereita.

Minä saan laskettua 13 ainetta, jotka otetaan yhteishaussa huomioon, ja niistä osa loppuu jo seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Kaverien näkemiseen kyllä riittää aikaa ainakin minun yläkoululaisellani.

Kyllä jo mun aikaani 30 vuotta sitten oli yläkoulussa kielistä jatkuvasti pistokkaita ja sanakokeita, eri sineissa esitelmiä ja ryhmätöitä, äikässä kotiaineita ja tietty määrä luettavia kirjoja tehtävineen, kuviksessa portfolio. Tuntiaktiivisuus tietenkin. En tiedä, alettiinko ylppäreihin valmistautua missä vaiheessa, mutta jostain syystä osattiin niissä selvästi paremmin kuin nykynuoret.

En missään semmoista tietoa ome nähnyt, että ylioppilaiden arvosanat laskeneet. Nykyisin tehdään vielä tietokoneella kaikki. Pitää osata vaikka mitä ohjelmiakin esim matikassa ja kemiassa. Ennen se oli semmoista kivikausi meininkiä kynällä ja paperilla. Nykyään paremman tiedonsaannin kautta on myös paljon todella hyviä oppilaita. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo mun aikaani 30 vuotta sitten oli yläkoulussa kielistä jatkuvasti pistokkaita ja sanakokeita, eri sineissa esitelmiä ja ryhmätöitä, äikässä kotiaineita ja tietty määrä luettavia kirjoja tehtävineen, kuviksessa portfolio. Tuntiaktiivisuus tietenkin. En tiedä, alettiinko ylppäreihin valmistautua missä vaiheessa, mutta jostain syystä osattiin niissä selvästi paremmin kuin nykynuoret.

En missään semmoista tietoa ome nähnyt, että ylioppilaiden arvosanat laskeneet. Nykyisin tehdään vielä tietokoneella kaikki. Pitää osata vaikka mitä ohjelmiakin esim matikassa ja kemiassa. Ennen se oli semmoista kivikausi meininkiä kynällä ja paperilla. Nykyään paremman tiedonsaannin kautta on myös paljon todella hyviä oppilaita. 

Juuri eilen oli Hesarissa aiheesta. Arvosanat tietenkään eivät laske, koska ne annetaan nornaalijakauman mukaan, mutta pisterajat ovat laskeneet. Nykyään laudaturin voi saada joissakin reaaliaineissa vaikka jättäisi usean kysymykseen vastaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tuollaisiin valtakunnallisiin kokeisiin tarvitse sen kummemmin valmistautua. Kokeita muiden joukossa. Käsittääkseni niistä saadaan tilastotietoa, joka voi sitten jossakin vaiheessa vaikuttaa opetuspoliittisiin päätöksiin. 

Meidän lasten koulussa jotkut valtakunnalliset kokeet vaikuttaa numeroon. Vaikka mitään kertausta ei ole ollut. Noista yleensä siksi tuleekin huonoja numeroita. Kuten aina, jos menee kokeisiin valmistautumatta. Mutta noissa varmasn on koko yläkoulun oppimäärä. Kuitenkin kokeet tosi lyhyitä. Voi olla mitä vaan. Tosiaan huolella pitäisi kerrata oppimäärät kuten ylioppiladkirjoituksiin, jos numeroin vaikuttavat. Joku opettaja sitten ylimielisesti sanonut, että kolme vuotta tehty näitä asioita. Helppo sanoa, kun lukion käynyt ja ainetta opiskellut yliopistossa 6 vuotta. Peruskoulussa nuorilla on lähemmäs 20 ainetta arvioitavana. He ovat vasta 15-16v.&nbs

Erikoista että kertausta ei ole ollut. Oman lapsen matematiikan kirjassa on koko ysiluokan kevään osuus pelkkää kertaamista, samoin englannissa ja ruotsissa kerrataan kaikki kielioppiasiat, mitä yläkoulussa on opittu. Jo ihan kielten kirjoissakin on kertauksena asiat niissä kevään kappaleissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Niin että on jotain 19 ainetta, joissa pitää yrittää olla hyvä, saada kokeista ja kaiken maailman muista jutuista hyviä numeroita ja sitten vielä kertaisi valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän yläkoulussa ole edes lukulomaa. On harrastukset, työskentelen kaupassa ja haluan myös nähdä kavereita.

Minä saan laskettua 13 ainetta, jotka otetaan yhteishaussa huomioon, ja niistä osa loppuu jo seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Kaverien näkemiseen kyllä riittää aikaa ainakin minun yläkoululaisellani.

Jos pyrkii lukioon, niin aineita on 13. Amikseen vaikuttaa myös taito- ja taideaineet, joita on 5. Lisäksi voi olla A-kielen esim englannin ja ruotsin lisäksi ylimääräinen kieli. Tästä  voi ottaa vain hyväksymismerkinnän. Ei tarvitse ottaa arvosanaa, jos se laskisi keskiarvoa. Eli kyllä aineita on yhteensä 19. 

Lukioonkin voi rajatapauksessa vaikuttaa kaikkien aineiden keskiarvo. Meidän koulussa ainoastaan historia loppui 8. luokalla. Taito- ja taideaineet myös aiemmin, jos ne eivät ole valinnaisia aineita. Jos harrastaa lähes joka päivä ja on myös töitä, on kiire.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo mun aikaani 30 vuotta sitten oli yläkoulussa kielistä jatkuvasti pistokkaita ja sanakokeita, eri sineissa esitelmiä ja ryhmätöitä, äikässä kotiaineita ja tietty määrä luettavia kirjoja tehtävineen, kuviksessa portfolio. Tuntiaktiivisuus tietenkin. En tiedä, alettiinko ylppäreihin valmistautua missä vaiheessa, mutta jostain syystä osattiin niissä selvästi paremmin kuin nykynuoret.

En missään semmoista tietoa ome nähnyt, että ylioppilaiden arvosanat laskeneet. Nykyisin tehdään vielä tietokoneella kaikki. Pitää osata vaikka mitä ohjelmiakin esim matikassa ja kemiassa. Ennen se oli semmoista kivikausi meininkiä kynällä ja paperilla. Nykyään paremman tiedonsaannin kautta on myös paljon todella hyviä oppilaita. 

Juuri eilen oli Hesarissa aiheesta. Arvosanat tietenkään eivät laske, koska ne annetaan nornaalijakauman mukaan, mutta pisterajat ovat laske

Mutta nykyäänhän on paljon vaikempi saada laudaturkin kuin 30 vuotta sitten. Kun silloin välissä ei ollut eximiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Niin että on jotain 19 ainetta, joissa pitää yrittää olla hyvä, saada kokeista ja kaiken maailman muista jutuista hyviä numeroita ja sitten vielä kertaisi valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän yläkoulussa ole edes lukulomaa. On harrastukset, työskentelen kaupassa ja haluan myös nähdä kavereita.

Minä saan laskettua 13 ainetta, jotka otetaan yhteishaussa huomioon, ja niistä osa loppuu jo seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Kaverien näkemiseen kyllä riittää aikaa ainakin minun yläkoululaisellani.

Jos pyrkii lukioon, niin aineita on 13. Amikseen vaikuttaa myös taito- ja taideaineet, joita on 5. Lisäksi voi olla A-kielen esim englannin ja ruotsin lisäksi ylimääräinen kieli

Kannattaako harrastaa lähes joka päivä, jos peruskoulu tuottaa haasteita?

Eximia tuli vuonna 1996, eli kyllä se on kohta 30 vuotta ollut käytössä. Joku vanhan liiton opettaja osaisi varmaan vastata, että kuinka paljon helpommalla saa nykyajan eximian kuin kasarin laudaturin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni noissa tutkitaan peruskoulun osaamista kokonaisuudessaan. Jos valtakunnallisista tulee huonoja numeroita, kertoo se enemmänkin siitä, että luokka tekee helppoja kokeita noin ylipäätään

 

Enemmänkin kertauksen puutetta. Kunnolla kertaamalla yläkoulun oppimäärä, tulokset nousisivat numeroilla. Vaikka asiat olisi opiskeltu hyvin, ei niitä hetken kuluttua muista, jos ei kertaa. Esimerkiksi kielissä sanoja, kielioppia jne. Lukiossa valmistaudutaan kunnolla kirjoituksiin. Ensimmäisestä luokasta lähtien. Ja kirjoitetaan vasn muutama aine. Ja vain tutkintotodistuksen arvosanoilla on väliä.

Edelleenkin: mitä väliä sillä on, jos valtakunnallisesta kokeesta ei tule niin kovin hyvää numeroa? Eikö sen voisi ottaa kokemuksena, kertoohan se, mitä koulusta on jäänyt käteen. Varmasti joka koulussa kerrataan asioita niin paljon kuin tuntien puitteissa on ma

Kyllä sillä on väliä. Jos vaikka saa kokeista muuten 9-10 ja sitten valtakunnallisesta jonkun 8-alkuisen. Niin numero laskee just kun ei sais. Jos ei oo kerrannut, noin käy helposti. 

Erikoista että kertausta ei ole ollut. Oman lapsen matematiikan kirjassa on koko ysiluokan kevään osuus pelkkää kertaamista, samoin englannissa ja ruotsissa kerrataan kaikki kielioppiasiat, mitä yläkoulussa on opittu. Jo ihan kielten kirjoissakin on kertauksena asiat niissä kevään kappaleissa. 

 

Kielioppi on pieni osa valtakunnallisessa kokeessa ja arvostelussa. Sanaston osaaminen on paljon tärkeämpää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kertaamasta kotona? Ei yhtään mikään.

Niin että on jotain 19 ainetta, joissa pitää yrittää olla hyvä, saada kokeista ja kaiken maailman muista jutuista hyviä numeroita ja sitten vielä kertaisi valtakunnallisiin kokeisiin. Eihän yläkoulussa ole edes lukulomaa. On harrastukset, työskentelen kaupassa ja haluan myös nähdä kavereita.

Minä saan laskettua 13 ainetta, jotka otetaan yhteishaussa huomioon, ja niistä osa loppuu jo seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla. Kaverien näkemiseen kyllä riittää aikaa ainakin minun yläkoululaisellani.

Jos pyrkii lukioon, niin aineita on 13. Amikseen vaikuttaa myös taito- ja taideaineet, joita on 5. Lisäksi voi olla A-kielen esim

Kannattaa, eikä tuota haasteita. Harrastus tärkeintä mulle.

Valtakunnalliset kokeet ovat hyödyllisiä opettajille, koska ne auttavat selvittämään, onko oma opetus ja arviointi miten hyvin linjassa valtakunnallisen tason kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat voivat itse päättää, onko heidän aineessa tuota koetta. Mutta 9. luokkalaisilla tulee tosi rankkaa, jos koko ajan kokeita, esitelmiä ja muita kirjallisis töitä. Jos sitten lisänä on vielä valtakunnallisia kokeita. Kuka oppilas jaksaa lähes joka päivä kokeita ja milloin noihin valmistautuu.

 

Voi kyynel. Kokeissa mitataan osaamista. Jos osaa, ei ongelmaa. 

Miten luulet oppilaan selviävän jatko-opinnoista, saati työelämästä, jos peruskoulun kokeitakaan ei jaksa?

Vierailija kirjoitti:

Valtakunnalliset kokeet ovat hyödyllisiä opettajille, koska ne auttavat selvittämään, onko oma opetus ja arviointi miten hyvin linjassa valtakunnallisen tason kanssa.

Mutta saako opettaja tietää, miten koe muilla kouluilla mennyt, siis niissä kouluissa, joissa koe on käytössä? Koska oman kokemukseni mukaan valtakunnallisista kokeista tulee huonompia numeroita luokille kuin muista kokeista. Nuorille nuo ovat varmasti stressavia, jos ei ole kerrattu. Ainakin itselleni ylioppilaskirjoituksiinkin avainasia oli kaiken kertaus. Ilman sitä olisin saanut aineista tosi huonoja numeroita varmasti. Lukulomallakin tein vielä ihmeitä. Vaikka olin muutenkin hyvä noin ysin oppilas niissä aineissa, joita kirjoitin.