Voiko erityislapsi käydä lukion?
Valistakaa minua siitä voiko erityislapsi käydä lukion ? Meidän lapsemme on erityinen ja koulupsykologi arvioi ettei tule käymään lukiota vaan parempi suuntautua peruskoulun jälkeen lyhyempiin kurssituksiin. Onko sama tilanne kaikilla erityislapsilla ?
Kommentit (170)
Jos hän pystyy suorittamaan peruskoulun normaalin opetussuunnitelman mukaisesti, ilman mukautuksia, ja saa arvosanat, joilla pääsee lukioon, on hänellä mahdollisuus suorittaa lukio. Arvosanoja voi toki nostaa ja täydentää TUVA -koulutuksessa. Nuoren oma motivaatio on kuitenkin erittäin tärkeässä roolissa.
Minulla kolme erityistä.
Autisti kävi lukion, sai ällän paperit, opiskelee yliopistossa ja tekee tuntitöitä yhteen firmaan.
ADHD kävi lukion, sen jälkeen ammattikoulu, töissä muutama vuosi, nyt opiskelee ammattikorkeakoulussa.
Kolmas omaa laaja-alaisia kehityshäiriöitä, kävi vaivoin mukautetun peruskoulun. Ei mitään jatkokoulutusta, ei työtä.
Eli lyhyesti, kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kuullut, että kävisivät kouluja.
Voi hyvä luoja. Sun tietokoneen virustorjunnan on koodannut joku erityislapsi, joka on kasvanut aikuiseksi.
Miten tietämättömiä ihmisiä voi olla edes vauvapalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietysti täysin siitä, mikä aiheuttaa erityisyyden. Aika moni autismin kirjolla oleva pärjää loistavasti yliopisto-opinnoissa.
Ei niistä työelämään silti ole, sillä niillä ei ole sosiaalisia kykyjä, eikä niillä ole minkäänlaista tiedonsoveltamiskykyä käytännön maailmaan.
Mitä sä sekoilet? Älä kommentoi asioita, joista et mitään tiedä etkä ymmärrä.
Nykyään äitien mielestä ei muita olekaan kuin erityislapsia tai miksi niitä nyt milloinkin kutsutaan muodin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjää lukiossa voi sen käydä. Minullekin sanottiin että lukihäiriön takia en pärjäisi lukiossa, mutta L paperit tulivat.
Pärjäsitkö tosiaankin yksin vai joutuivatko opettajat raatamaan ylitöitä antaessaan sinulle kaikenlaisia erityispalveluksia ja lisäaikaa kokeissa?
No haloo, riippuu onko sillä teinityttöjen autismi, mikä ei vaikuta mihinkään, kertoo vain huomionkipeydestä.
Vai joku oikea toimintakykyyn vaikuttava asia ...
Vierailija kirjoitti:
Minulla kolme erityistä.
Autisti kävi lukion, sai ällän paperit, opiskelee yliopistossa ja tekee tuntitöitä yhteen firmaan.
ADHD kävi lukion, sen jälkeen ammattikoulu, töissä muutama vuosi, nyt opiskelee ammattikorkeakoulussa.
Kolmas omaa laaja-alaisia kehityshäiriöitä, kävi vaivoin mukautetun peruskoulun. Ei mitään jatkokoulutusta, ei työtä.
Eli lyhyesti, kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta.
Poltitko tupakkaa raskausaikana vai miten onnistuit saamaan KOLME erityislasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän sokea nuori sai erityisopetusta, kävi lukion ja on nyt tekniikan tohtori.
Meidän kuuro-sokea teini pystyi käymään koulut ja on nyt matematiikan tohtori sekä filosofian maisteri.
Onnittelut hienoista suorituksista. Mitä hän tekee työkseen?
Voi, älä usko sokeasti mitä sinulle sanotaan.
Tämänkö takia reaaliaineiden kokeet on muutettu kuuden esseevastauksen sijaan alakoulutason abc-arvaustehtäviksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli lukiossa reaalilinja, tai sillä nimellä sitä kutsuttiin. Siellä oli kaikki taivaanrannan maalarit ym. Oppivat muutaman sanan ranskaa tms mutta kyllä niistä ylioppilaita tuli.
Höpsis. Ranskaa opetettiin kielilinjalla saksan ja englannin lisäksi. Reaalilinjalla oli kemiaa ja fysiikkaa ja psykologiaa, joita ei voinut opiskella kielilinjalla. Oli siis kolme eri linjaa: kieli-, reaali- ja matikkalinjat. Kirjoitin itse 1975 kielilinjalta. Ranskaa puhun sujuvasti vieläkin.
Kielivalikoima oli ihan koulukohtaista ja vaati tietyn määrän oppilaita valitsemaan sen. Meidän lukiossa jako meni pitkän matematiikan ja lyhyen matematiikan välillä, molempia oli pari luokkaa. Omilla ainevalinnoillani ei olisi pystynyt psykologiaa opiskelemaan, olin pitkän matematiikan luokalla ja luin niin fysikkaa kuin kemiaakin. Sen lisäksi oli vielä jatko-saksa eli alla oli kahden vuoden saksan opinnot ennen lukiota. Jotkut lukivat lyhyttä saksaa eli aloittivat sen vasta lukiossa.
Ja vastauksena ap:n kysymykseen, osa suorittaa lukion. Näillä on yleensä peruskoulussa ihan normaali oppimäärä, saattavat suorittaa sitä normaalia kauemmin erityisluokalla. Yleisintä on varmaan kahden ensimmäisen luokan suorittaminen kolmessa vuodessa. Oma erityislapsemme kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskelee nykyään yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vaikka sydänvika, voi varmaan käydä lukion, jos on tarpeeksi fiksu.
Erityiset menevät yleensä amikseen. Tai erityisamikseen.
Sydänvikainen lapsi on erityislapsi. Samoin kuulovammainen, näkövammainen, diabeetikko, cp- vammainen ym.
4-V ohjelma ja panostus vain viiteen aineeseen, jotka kirjoittaa. Sillä tavalla voi päästä läpi. Voi.
t. Lukion ope
Millaisiin jatko-opintoihin päätyvät ne jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan? Onnistuuko lukio, ammattikorkeakoulu...?
Riippuu erityislapsesta. Itse olen autismin kirjoilla, mutta ei estänyt opiskelua. Oppimisen vaikeudet voi tehdä lukiosta turhan vaikean.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietysti täysin siitä, mikä aiheuttaa erityisyyden. Aika moni autismin kirjolla oleva pärjää loistavasti yliopisto-opinnoissa.
Ei niistä työelämään silti ole, sillä niillä ei ole sosiaalisia kykyjä, eikä niillä ole minkäänlaista tiedonsoveltamiskykyä käytännön maailmaan.
Mä olen autismin kirjoilla ja valmistumisesta teknillisestä yliopistosta 15 vuotta. Töitä on siitä asti riittänyt, en ole tarvinnut työttömyystukea kuin kahtena kesänä valmistumisen jälkeen. Autismin kirjoilla oleminen ei määritä ihmistä kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Millaisiin jatko-opintoihin päätyvät ne jotka ovat suorittaneet peruskoulun yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan? Onnistuuko lukio, ammattikorkeakoulu...?
Tiedän yhden "yksilöllistetyn" peruskoulun käyneen, ja hänellä on ainakin kolmet ammattiopinnot jääneet kesken. Hän sai ammatillisissa opinnoissa "yksilöllistämistä" vain YTO-aineissa. Ammattiaineissa sai saman verran tai jopa vähemmän opetusta kuin keskiverto opiskelija. Opiskelukaverina tätä menoa seurasin, ja joskus vähän neuvoin, kun olin itse jo homman oppinut. Mutta en voinut hänelle apuopettajaksi ryhtyä, koska omienkin opintojeni piti edetä.
Jos tunnet yhden autistin, tunnet vain yhden autistin. Me jokainen olemme erilaisia. Eräällä autistilla on erityisenä mielenkiinnonkohteena tiedon soveltaminen käytännön maailmaan.