Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole appiporukan ilmainen siivooja!
16.04.2025 |
He muuttivat lähelle meitä, kun mieheni puhui heidät ympäri: Meissä olisi heille turva ja apu. Sanoin etukäteen jo, että kun mieheni on päivittäin 10 tuntia pois (töissä ja matkalla sinne/sieltä plus ruokatuntinsa ja kuopuksen vieminen aamulla tarhaan) ja minä 6-tuntisena toimistotyöläisenä noin 7 tuntia (kaupassa käynti ja kuopuksen haku päiväkodista mukaan luettuna) minkä jälkeen yksin siivoan, kokkaan, pyykkään, tarkastan läksyt ja wilman, ja vien jokaisen kolmesta lapsesta kerran viikossa harrastukseen, muuhun EN TULE suostumaan. Miehen vastaus oli aina että no no, katsotaan sitten. Nyt on katsottu, hitto vie, miehen vaatimuksesta ihan excel-taulukossa, sillä tuloksella, että käänsi tai väänsi asioita miten vain, miehelle jäi enemmän aikaa! No no. . . eihän hän nyt sitä ollut tarkoittanut, että HÄNEN pitäisi käväistä kaupassa vanhemmilleen, juosta siellä satunnaisesti yhtä sun tätä tekemässä (lampunvaihto, taulun ripustus, pölynimuripussin vaihto, papereiden läpikatsominen, puhelimen selittäminen, ja pois mennessään roskis ulos). Että miksi MINÄ en voisi tehdä sitä ,siinä sivussa . . . Pariterapiaan on aika varattu. Saa nähdä mitä tapahtuu. Kiva, jos joku on jaksanut lukea. Oli vain tällainen vuodatus.
Kommentit (625)
Nämä vauvakeskustelut on niin hupaisia. Jokaisen kirjoittajan vanhemmat/lapset asuvat lähekkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En paljon ihmisiin kiinnitä huomiota mutta sunnuntaina muutaman ostoksen kanssa jonotin prisman kassalle. Edellä nainen yksin, vauva, ihan pieni, kantokopassa siinä kärryissä, kaksi taaperoikäistä ja yksi ehkä ekaluokkalainen. Ikävää että ihminen niin yksin, vaikka ilmeisesti mieskin ollut lapsia laittamassa, joutuu hoitamaan , joutuu kauppamatkan tekemään. Ruokaa, vessa/talouspapereita näkyi kuorman päällä. Kärry kukkuroillaan ja se pohjaritilä myös.
Mietin miksei tilaa ruokaa, jos ei sitten tullut jostain lähikuntien syrjäkyliltä joista en tiedä kulkeeko kuljetukset niihin.
Entisenä neljän lapsen äitinä saattaisin kyllä arvata, että äiti oli lasten kanssa lähtenyt yhdessä kauppaan, kuten aiemminkin.
Yhteinen kiva reissu, mille uusi vauva ei ollut este.
Me useamman lapsen äidit usein tykkäämme tehdä asioita yhdessä niiden lastemme kanssa.
Kun itse olin tuossa vaiheessa, rasittavimpia ihmisiä olivat ne, jotka kävivät arvelemassa, että huh huh, kun elämäsi on raskasta tai vaikeaa. Kun ei ollut.
Olin nuori, terve ja voimakas. Perhe oli ihanin asia elämässämme. - Enkä todella ollut yksin.
Nyt nuo neljä perheineen tulevat pääsiäisaterialle ja lapsenlapsilauma yökyläilee pääsiäishulinoiden merkeissä. :D
Ensin syyteltiin apua tarvitsevia vanhuksia, nyt syytellään lapsia jotka eivöt auta itse pärjääviä vanhuksia. Päättäkää nyt kuka se kelmi ja paha on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En paljon ihmisiin kiinnitä huomiota mutta sunnuntaina muutaman ostoksen kanssa jonotin prisman kassalle. Edellä nainen yksin, vauva, ihan pieni, kantokopassa siinä kärryissä, kaksi taaperoikäistä ja yksi ehkä ekaluokkalainen. Ikävää että ihminen niin yksin, vaikka ilmeisesti mieskin ollut lapsia laittamassa, joutuu hoitamaan , joutuu kauppamatkan tekemään. Ruokaa, vessa/talouspapereita näkyi kuorman päällä. Kärry kukkuroillaan ja se pohjaritilä myös.
Mietin miksei tilaa ruokaa, jos ei sitten tullut jostain lähikuntien syrjäkyliltä joista en tiedä kulkeeko kuljetukset niihin.
Entisenä neljän lapsen äitinä saattaisin kyllä arvata, että äiti oli lasten kanssa lähtenyt yhdessä kauppaan, kuten aiemminkin.
Yhteinen kiva reissu, mille uusi vauva ei ollut este.
Me useamman lapsen äidi
Mutta missä se isä, hyvänen aika. Eikö hän halua olla perheensä kanssa? Tehdä yhdessä kivoja kauppareissuja.
Tuosta äidin kauppareissusta. Hänellä oli useita kestokasseja kärryn pohjalla . Prismassa sai kärryllä ostokset autolle. Mutta kotona, yhdessä kädessä vauvan kantokoppa, toisessa kädessä viis kestokassia ja talous-ja vessapaperit. Kaksvuotias päättää tehdä tenät kotiparkkipaikalla. Toivottavasti einukkonsa kännissä kotona tai rapuloissaan su-iltapäivänä. Tai kavereitten kanssa padelia pelaamasss.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kyllä kiva miniä. Näemme harvoin , pari kertaa vuodessa, poika pitää etäisyyttä. Mutta joka kerta käyvät kysyvät oisko lamppuja pimeänä, tarvisitko korkealta jotain tai muuta mitä et pysty/jaksa tehdä pikku hommaa.
Niinpä sitten kattolampun risat lamput uuteen, risa mikrouuni nurkasta auton takakonttiin, keittiön ylähyllyt tyhjiksi että saan lajiteltua kierrätykseen jne
Ilmaisena piikana pidän miniää.
Varo vaan, hänhän voi olla yksi kirjoittaja täällä.
Enkä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En paljon ihmisiin kiinnitä huomiota mutta sunnuntaina muutaman ostoksen kanssa jonotin prisman kassalle. Edellä nainen yksin, vauva, ihan pieni, kantokopassa siinä kärryissä, kaksi taaperoikäistä ja yksi ehkä ekaluokkalainen. Ikävää että ihminen niin yksin, vaikka ilmeisesti mieskin ollut lapsia laittamassa, joutuu hoitamaan , joutuu kauppamatkan tekemään. Ruokaa, vessa/talouspapereita näkyi kuorman päällä. Kärry kukkuroillaan ja se pohjaritilä myös.
Mietin miksei tilaa ruokaa, jos ei sitten tullut jostain lähikuntien syrjäkyliltä joista en tiedä kulkeeko kuljetukset niihin.
Entisenä neljän lapsen äitinä saattaisin kyllä arvata, että äiti oli lasten kanssa lähtenyt yhdessä kauppaan, kuten aiemminkin.
Yhteinen kiva reissu, mille uusi vau
Toivottavasti i(so)isä edes tekee pääsiäisaterian hulinalaumalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on kunnon/liikuntakyvyn heikennettyä tehtävä. Matot muutamaan pieneen pätkään, luovuttava ikkunaverhoista, marjat ostettava kerääjiltä, mainoskielto ettei tarvitse paperia rahdata roskikseen, jos väsyttää, saa valmisruokia, leipominen on muisto vain, ehkä valmispohjan päälle tehty piirakka. Tarpeen mukaan typistettävä elämää. Ettei tarvitse apua.
Mitä tahansa, ettei pojan vaan tarvitsisi liikauttaa eväänsäkään, kun paha miniä ei uhriutujan käskettävissä ole? Mikä niissä teidän pojissanne on mennyt niin totaalisen pieleen, että eivät kykene äitiään yhtään auttamaan?
Katsoppas, kaikki pojat ei asu naapurissa. Ja miksi pitäisi apua ruinata jos sitä ei tarvitse? Sitten varmaan joyöutuvat ma
Näinpä. Eihän sitä poikaparkaa voi vaivata pikkuasian takia. Miniä kyllä joutaisi tulemaan kun on muutenkin vähemmän arvokas ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on kunnon/liikuntakyvyn heikennettyä tehtävä. Matot muutamaan pieneen pätkään, luovuttava ikkunaverhoista, marjat ostettava kerääjiltä, mainoskielto ettei tarvitse paperia rahdata roskikseen, jos väsyttää, saa valmisruokia, leipominen on muisto vain, ehkä valmispohjan päälle tehty piirakka. Tarpeen mukaan typistettävä elämää. Ettei tarvitse apua.
Mitä tahansa, ettei pojan vaan tarvitsisi liikauttaa eväänsäkään, kun paha miniä ei uhriutujan käskettävissä ole? Mikä niissä teidän pojissanne on mennyt niin totaalisen pieleen, että eivät kykene äitiään yhtään auttamaan?
Katsoppas, kaikki pojat ei asu naapurissa. Ja miksi pitäisi apua ruinata jos sitä ei
Mitähän jankutat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on kunnon/liikuntakyvyn heikennettyä tehtävä. Matot muutamaan pieneen pätkään, luovuttava ikkunaverhoista, marjat ostettava kerääjiltä, mainoskielto ettei tarvitse paperia rahdata roskikseen, jos väsyttää, saa valmisruokia, leipominen on muisto vain, ehkä valmispohjan päälle tehty piirakka. Tarpeen mukaan typistettävä elämää. Ettei tarvitse apua.
Mitä tahansa, ettei pojan vaan tarvitsisi liikauttaa eväänsäkään, kun paha miniä ei uhriutujan käskettävissä ole? Mikä niissä teidän pojissanne on mennyt niin totaalisen pieleen, että eivät kykene äitiään yhtään auttamaan?
Pojathan voisivat unohtaa perheestään huolehtimisen ja muuttaa äidilleen pullaa leipomaan. Alussa keskusteluavanhusten piti pärjätä ilmsn apuja, juoksuttamatta lapsiaan, keskustelu muuttunut ihan päinvastaiseksi.
Eihän tuo miehen 10 h päivä ole juuri mitään. Siinä jää hyvin aikaa tehdä kaikki kotityöt jolloin AP voi käydä puuhastelemassa anoppilassa. Itse tekisin noin.
T. Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään kotitöistä. Rauhoitu! Jos elämän perusjutuista tekee itselleen mörön, niin tuskainen on tiesi. Kuuntele vaikka musiikkia ja nauti olostasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta tuli mieleeni sellainen asia, että vanhus voisi palkata itselleen apulaisen, joka tulisi apuun kun lamppu tai imurin roskapussi pitäisi vaihtaa, kaukosäätimen tai television kanssa ongelmia, kauppa-asioiden hoitoa ym. pientä asiaa johon tarvitsisi apua. Joka avusta vanhus maksaisi palkkion, joka olisi saajalle verovapaata tuloa. "Houkuttimena" tässä olisi se, että vanhus testamenttaisi mahdollista omaisuuttaan, joko kokonaan tai osittain, sitoutuneelle auttajalleen, esim. rahaa, asunnon tms.
Sitten vielä sellainen seikka, että mahdollinen perintö tällaisessa tapauksessa olisi saajalleen verovapaa, eikä auttaja saisi olla lähisukulainen, jotta vältettäisiin sukuriidat. Edellyttää kyllä jonkinlaista valvontaa, jotta vanhuksen mahdollinen hyväksikäyttö voitaisiin ehkäistä. Itse olen varakas, ja voisin suosia tällaista ratkaisua.
Voi sinä varakas vanha marttyyri. Et kuitenkaan ole enää siinä kunnossa, että ymmärtäisit mitä eroa on pienillä arkisilla auttamisilla verrattuna siihen, että se joku hoitaa kaikki siivoukset, kotityöt ja pihatyöt ympäri vuoden, eli ihan kaiken.
Siitä sietääkin palkita eikä mikään estä jakamasta rahojasi tälle auttajalle jo elinaikanasi kuten työntekijälle kuuluukin.
Kuka vieras olisi niin hölmö, että palkatta hoitaisi sinut ja kotityösi ja odottaisi mahdollista palkkaa parikymmentä vuotta??
Olet näköjään niin pihi, että rahasta et luovu ennen kuolemaasi, mutta ilmaisia palveluksia kyllä odotat.
Vierailija kirjoitti:
Muut jotenkin voin ymmärtää, mutta minkälainen ihminen ei pysty itse vaihtamaan pussia pölynimuriin tai käymään läpi papereita?
Mä mietin kanssa, että mitenn kädettömiä naisten appivanhemmat on, kun mitään ei osata tehdä.
Me on asuttu reilun kilometrin päässä miehen vanhemmista ja ei miehen koskaan tarvinnut rientää sinne (eikä minunkaan) laittamaan tauluja seinille, vaihtamaan pölypussia, katsomaan papereita ja neuvomaan puhelimen kanssa. Eikä puhettakaan, että minua olisi koskaan pyydetty tekemään sinne yhtään mitään.
Ja kun mietin näitä naapureita tässä lähellä, niin yhdenkään naapurin jälkikasvu ei joudu hyppäämään vanhempiensa luona tekemässä sitä ja tätä, vaikka nuopariskunnat on yli 70v jokainen.
Puhelimia osaa jokainen käyttää ongelmitta ja tauluja ei ole tarvinnut laitella seiniin vuosikymmeniin ja jos on laitettukin, on ne ihan ite osattu laittaa, kuten viimeiset 50 vuotta on tehty.
No toki ihmiset ei puhu/kirjoittele appivanhemmistaan mitään, jos ongelmia ei ole, mutta vauvaa kun lukee, niin tuntuu, että joko appivanhemmat on liian reippaita ja tekevät kaikki omin päin jopa siellä miniän kotonakin(sisustavat salaa ja vaikka mitä.) tai sitten ihan kädettömiä, joita miniä ja miehensä auttavat joka ikisen taulun ja pölypussin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että poika olisi ottanut eron jos kotiin olisi syntynyt toiselle miehelle tehty lapsi. Eikö silloin se auttamisvastuu olisi lapsen isän vanhemmilla, ei aisankannattajan äidillä?
Niinpä. Eli et ole auttanut miniääsi vaan poikaasi. Mikä on ihan ok. Mutta sitten on hyvä myös muistaa, että poikasi on se, jolla on velvollisuus auttaa sinua. Miniälläsi on työtä omien vanhempiensa kanssa.
Noin sitä anopit ja appivanhemmat mitätöidään ja heidän mahdollisesti antamansa apu. Joka ei siis oikeesti mitään apua ees ole ollut.
Sinä olet auttanut omaa poikaasi, joten miksi juuri ja vain miniä on sen vuoksi velvollinen auttamaan sinua?
Mihin se poikasi vastavuoroinen apu jää?
Ymmärrätkö yhtään mistä puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on kunnon/liikuntakyvyn heikennettyä tehtävä. Matot muutamaan pieneen pätkään, luovuttava ikkunaverhoista, marjat ostettava kerääjiltä, mainoskielto ettei tarvitse paperia rahdata roskikseen, jos väsyttää, saa valmisruokia, leipominen on muisto vain, ehkä valmispohjan päälle tehty piirakka. Tarpeen mukaan typistettävä elämää. Ettei tarvitse apua.
Luovuttava ikkunaverhoista??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että poika olisi ottanut eron jos kotiin olisi syntynyt toiselle miehelle tehty lapsi. Eikö silloin se auttamisvastuu olisi lapsen isän vanhemmilla, ei aisankannattajan äidillä?
Niinpä. Eli et ole auttanut miniääsi vaan poikaasi. Mikä on ihan ok. Mutta sitten on hyvä myös muistaa, että poikasi on se, jolla on velvollisuus auttaa sinua. Miniälläsi on työtä omien vanhempiensa kanssa.
Noin sitä anopit ja appivanhemmat mitätöidään ja heidän mahdollisesti antamansa apu. Joka ei siis oikeesti mitään apua ees ole ollut.
Sinä olet auttanut omaa poikaasi, joten miksi juuri ja vain miniä on sen vuoksi velvollinen auttamaan sinua?
Mihin se poikasi vastavuoroinen apu jää?Ymmärrätkö yhtään mistä puhutaan? <
Ymmärrätkö yhtään mitä tuo kirjoittaja on kirjoittanut? Hänhän on kirjoittanut pärjäävänsä nyt itse, käyttää ruokakuljetuksia, siivouspalveluja ja aikoo tulevaisuudessakin , jos päänsä toimii, pärjätä ilman apua pyytämättä, ei lapsiltaan saati heidän puolisoilta. Kai sama joka on soåeuttanut kotiaan kuntonsa mukaiseksi. Kun innostuu jankkaamaan ei ymmärrä lukemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on kunnon/liikuntakyvyn heikennettyä tehtävä. Matot muutamaan pieneen pätkään, luovuttava ikkunaverhoista, marjat ostettava kerääjiltä, mainoskielto ettei tarvitse paperia rahdata roskikseen, jos väsyttää, saa valmisruokia, leipominen on muisto vain, ehkä valmispohjan päälle tehty piirakka. Tarpeen mukaan typistettävä elämää. Ettei tarvitse apua.
Luovuttava ikkunaverhoista??
No etpä vanhoja ihmisiä tunne näköjään.
Alue: Aihe vapaa
Miniä asuu täsmälleen yhtä kaukana kuin poikakin.