Hirveä epävarmuus koko ajan? HELP

Juuri kun luulit nähneesi kaiken...

Sinun täytyy uskotella itsellesi olevasi täydellinen juuri tuollaisena kuin olet. Älä peittele "heikkouksiasi" vaan ole aito oma itsesi.

Same sister same. Ja tää on niin hassua kun en jännitä mielestäni töissä yhtään mutta silti jos pitää mennä kysymään joltain ei ihan niin tutulta jotain ni heti alkaa kuulua äänestä epävarmuus. Tai kaikista pahin paikka on jos pitää kauppaan mennä tekemään reklamaatiota, ihan hirveää. Ei siis asiana sinänsä mut silti alkaa aina ääni väristä ja tuntuu et happi loppuu, wtf. Ja sitten kuitenkin oon supersosiaalisessa työssä jossa käsitellään astetta rankempia juttuja ja tää työ ei tosiaan ole heikkohermoisille 🙈 Mikä logiikka?!?! N33

Se loppuu sitten, kun päätät niin. Uskallat olla välittämättä muiden mielipiteistä ja uskallat uskoa ja tiedostaa, että kyllä sinä osaat. Alussa se on vaikeaa, mutta ajan kanssa helpompaa.

Sama. En ymmärrä näitä vastauksia, monia ihmisiä ympäri suomen samoja ongelmiap

Vierailija kirjoitti:

Sinun täytyy uskotella itsellesi olevasi täydellinen juuri tuollaisena kuin olet. Älä peittele "heikkouksiasi" vaan ole aito oma itsesi.

Kiitti, ap puolesta

Ei se ikinä lopu. Itse huomasin että elämä meni ohi. Perhe jäi perustamatta ja nyt liian jo liian vanha, kavereita oli viimeksi koulussa, mutta kun heihin ei pitänyt yhteyttä niin ei heitäkään enää ole. Olisi pitänyt tehdä jotain itse mutei vaan koskaan saanut aikaiseksi. Onneksi nyt terveys on alkanut pettää, niin ei tarvitse enää kauan olla täällä tyhjänpanttina elämässä merkityksetöntä elämää.

Vierailija kirjoitti:

Se "hirveä epävarmuus", jopa siellä kaupan kassalla, liittyy yleensä siihen että tarkkailet itseäsi liikaa ja kuvittelet muiden ajattelevan sinusta jotain. Todellisuudessa ne ihmiset kassalla on todennäköisemmin huolissaan siitä että ostivat väärää kahvia.

Mutta kun puhut pienryhmässä tai kasvokkain, niin toiset alkaa ihmetellä mun tärinöitä ja epävarmuutta.

Ja en todellakaan tiedä mistä tämä johtuu. 

hei ei jäbäl ois mitään mitään ihan akuuttii jeesii joku ihan skidi kulma vaan mä jeesaan sit takas kyl sä tiiät et mä heitän sit bäkkii muistaksä ku mä jeesasin sillon joku iha akuutti pala vaa

En tajua, miksi jaksat.

Jotkut asiat eivät vain muutu.

Pakko myöntää, että mukana on myös taitavia provoilijoita, mutta liian harvassa

Samaa mieltä. Inhoan itseäni.

Keitä "teitä"?

Et oikein eritellyt, että mikä ja millainen epävarmuus. Viestistä sai kuvan, että sosiaalinen epävarmuus.

Olemme kaikki käytännössä lapsia aikuisten kehoissa. Ei kenelläkään ole hajua, mistä elämässä on kyse ja miten asiat pitäisi hoitaa. Kaikki vain feikkaavat.

Mutta oli ihan pakko tämäkin ketju avata ja kommentoida? :)

Huomaa että joku pikkupoika ilman elämänkokemusta siellä taas kirjoittelemassa. Jos olisit edes kerran elämässä käynyt ns. breakdownin läpi niin olisi jotain empatiaa.

Osa ihmisistä muistaa asioita entisestä elämästään.

Pojat kehittyvät hitaammin kuin tytöt