Hirveä epävarmuus koko ajan? HELP
Mistä hirveä epävarmuus koko ajan johtuu? Olen aina odottanut jotain mystistä ikää milloin epävarmuudet loppuu mutta ei ole tullut vastaan? Esiintyy esim ihan kaupan kassalla ollessa
Kommentit (223)
Voi taivas mitkä loiston päivät Suomella on vielä edessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kiinnität itsesi ulkopuolelle liikaa huomiota, vaikka kadulla se on taas usein tarpeen, koska liikenne. Vaikka voi ehkä sulkea osan pois joskus ja keskittyä itseen, ostoksiin tai omaan ajatteluun. Ei katso kaikkia. Korvatulpat vaimentavat ääniä hieman ja tummat lasit valoa. Kaulaliina lämmittää. Ellei halua seurailla mitä muualla tapahtuu. Ja voit uskoa itseesi.
Mutta eikö tuolloin saa itsestään aika nokkavan kuvan kun kävelee vaan vähät välittämättä peililasit kasvoilla
Mitå se kellekään muulle edes kuuluu.
lue otsikkosi ja aloituksesi äläkä esitä typerää
Miksi palsta on niin outo paikka? Koska kaikki kirjoittajat ovat anonyymejä ja he eivät ole vastuussa sanomisistaan.
Lapsuuden traumat. Niitä ei pääse pakoon.
Lopeta kahvin juonti, se voi aiheuttaa pahaakin ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
No voi että, edelleen odotellaan jotain maagista ikää kuin joulupukkia, joka vaan ilmestyy ja vie epävarmuudet pois? Ihan kuin elämä olisi joku Disney-leffa, missä 30 täytettyäsi heräät itsevarmana ja valmiina ostamaan avokadoja ilman sisäistä kriisiä
Mulle tuo tuollainen maaginen ikä tuli esivaihdevuosissa neljänkympin paikkeilla. Kaikki ujous ja arkuus, joista olin kärsinyt lapsesta asti, vaan lähtivät pois. Olen lukenut, että liittyy siihen, kun naishormonien eritys vähenee, ja hallitsevaksi tulee mieshormoni testosteroni. Se antaa itsevarmuutta ja kilpailuviettiä.
Voi luoja. Jos haluat ikinä päästä treffeille sun on lopetettava tuo heti.
Pakko-oireilu voi näkyä jatkuvan "onhan hella varmasti pois päältä" tai neuroottisen käsienpesun sijaan jatkuvasti samoina piinaavina ajatuksina. Sitä pahentavat stressi ja ahdistus.
Itselläni on pakko-oireajatuksia ja niistä isoin on jatkuva huoli rahasta. Oikeasti sitä ei ole. Ei ole ollut 10 vuoteen. Rahaa on niin, että jää säästöön, selviän kaikista kuluista erinomaisesti ja pystyn ostamaan haluamiani asioita järkevästi. Jos vaikka TV menisi rikki, voisin ostaa uuden heti tänään.
Silti mietin pakonomaisesti rahaa ja murehdin, että se saattaa hetkenä minä hyvänsä hävitä, tai että minut häädetään vuokra-asunnosta ihan millä sekunnilla tahansa rahattomuuden vuoksi. Että jotenkin mystisesti vuokrat ovat jääneet maksamatta, vaikka olen maksanut ne, tai että jotenkin mystisesti normaali puhelinlasku tuleekin 15 kertaisena postiluukusta sisään.
Lentokentillä stressaan, että jospa joku on sujauttanut matkalaukkuuni aseen tietämättäni ja jään turvatarkastuksessa kiinni ja joudun putkaan, vaikka pakkaan laukut itse ja matkustan yksin. Tai repustani löytyy mystisesti kokaiinia, vaikka en edes polta tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi että, edelleen odotellaan jotain maagista ikää kuin joulupukkia, joka vaan ilmestyy ja vie epävarmuudet pois? Ihan kuin elämä olisi joku Disney-leffa, missä 30 täytettyäsi heräät itsevarmana ja valmiina ostamaan avokadoja ilman sisäistä kriisiä
Mulle tuo tuollainen maaginen ikä tuli esivaihdevuosissa neljänkympin paikkeilla. Kaikki ujous ja arkuus, joista olin kärsinyt lapsesta asti, vaan lähtivät pois. Olen lukenut, että liittyy siihen, kun naishormonien eritys vähenee, ja hallitsevaksi tulee mieshormoni testosteroni. Se antaa itsevarmuutta ja kilpailuviettiä.
Minä olen 43v. ja edelleen yhtä ahdistunut kuin 23 vuotta sitten. Kyseessä ei ole "mitä muut ajattelevat minusta" ahdistus, sitä ei ollut edes teininä (syytän autismia), vaan erinäiset huolet ja murheet asioista, joita ei voi itse kontrolloida, kuten äkillinen onnettomuus, tulipalo naapurista lähtöisin tai sairastuminen.
Luulen tämän olevan geneettistä, koska isäni on samanlainen ahdistuskimppu ja on odottanut syöpää jo kohta 50 vuotta.
Pitääkö paikkansa? Millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko vanhemmat tai kaverit tai joku muu olleet välinpitämättömiä tai jotain muuta vastaavaa?minkä voit tietää vain itse. Onko peloteltu, uhattu, kiusattu ja kuka on kiusannut ja mistä on kiusattu? Selvitä syyt (miksi olet epävarma/pelkäät) et nimittäin voi muuten korjata ongelmaasi. Vain sinä voit tietää mistä epävarmuus/pelko johtuu.
Voit aloittaa siitä missä tilanteissa epävarmuus ilmenee, sitten mikä niissä tilanteissa on vaikeaa eli mikä niissä tilanteissa aiheuttaa epävarmuuden ja mistä alkaen sitä on ollut sinulla ja keiltä/mistä olet oppinut sen.
Kyllä ongelma voi hyvinkin korjaantua vaikka ei selvittelisi mitään syitä. Näin itsellenikin kävi. Tarpeeksi kovaan prässiin kun joutuu ja joutuu hoitamaan asioita kerta kerran jälkeen ja elämässä on tapahtunut kamalampiakin asioita joista on selvinnyt niin ei vain enää kiinnosta tippaakaan mitä muut ajattelevat. Hyvä kunnkiinnostaa enää mitänitse ajattelee 😁
Tiedän, eikö olekin kummallista?
Kaikki on ok, meistä jokainen on erilainen.