Lue keskustelun säännöt.
Miten saisi itsensä harrastamaan liikuntaa säännöllisesti?
08.04.2025 |
Liikunta ei ole koskaan ollut mielipuuhaani, joku endorfiinintuotanto selkeästi puuttuu. Olen kuitenkin pakottanut itseni liikkumaan terveyssyistä. Viime vuosina omaa aikaa on ollut vähemmän, enkä ole saanut itseäni käyttämään tätä vähäistä aikaa liikuntaan, vaan esimerkiksi luoviin harrastuksiin, kodin remontointiin yms.
Tuntuu, että aika ei riitä kaikkeen. Meillä on lapsia, päiväkoti-ikäisiä ja pikkukoululainen. Kaksi-kolme iltaa viikossa menee lasten harrastuksissa. Jos siinä harrastuksen aikana on mahdollisuus lähteä hoitamaan jotain omaa asiaa, käyn ruokakaupassa. Lähden kotoa aamuisin klo 6.45 töihin, jotta ehdin ajoissa kotiin lasten kanssa. Puoliso matkustaa työn puolesta paljon ja työn luonne on sellainen, että vastaan pitkälle arjen pyörityksestä.
Odotanko vaan, että lapset kasvavat ja hoitavat omat menonsa?
Kommentit (66)
Lasten harrastukset vievät siis 3 iltaa viikossa ja yhdellä näistä kerroista teet kauppareissun. Mitä teet 4 muuna iltana viikosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pystytkö tekemään 3 kertaa viikossa noin tunnin lenkin? sillä saa kropan pidettyä virkeenä
Luitko aloitusviestiä? Minne lapset?
Vaikka vaunuihin. Mä kävin työkaverin kanssa juoksemassa, hänellä oli pari lasta mukana vaunuissa joita hän työnsi ja katsoivat esim. ryhmä hauta. Siis silloin kun hänen vaimonsa ei pystynyt katsomaan niiden perään. Isommat voi olla mukana vaikka pyörän kanssa.
Toki varmasti aina jokaiseen ratkaisuun keksii ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta kaupassa käyminen kotiinkuljetukseksi tai noutopalveluksi ja liiku lapsen harrastuksen aikaan (siis sen sijaan, että kävisit siellä ruokakaupassa)?
Niin tai sitten käy kävellen/pyörällä siellä ruokakaupassa?
Meillä siis yleensä ns pääostokset tulevat kuljetuksella ja teen sen täydennyskeikan harrastusaikana. Vain yksi lasten harrastus on sellainen, josta voi poistua ja aikaa on 1 tunti. Muuten joudun ottamaan lapset mukaan ostoksille, ja en saa sitten kannettua ostoksia. Yksi syy, miksi haluaisin liikkua, on tietyt tuki- ja liikuntaelimistön vaivat, joiden takia en oikein voi kantaa kauppakasseja pitkiä aikoja.
Ap
Jep ja aikaa voi myös tehdä. Jos minä olisin tilanteessa että oma kroppa hajoaisi ja mies ja lapset eläisivät parasta elämäänsä niin sanoisin että tästä lähin JOKA PÄIVÄ 60min olen yksin, pärjäilkää heippa. Ja sitten tekisin joka päivä 60min vain itseni eteen.
Minä ainakin priorisoisin lasten hyvinvoinnin ba mahdollisuuden harrastaa omien menojeni edelle. Lapset eivät ole valinneet syntyä. Mieskään ei välttämättä elä vain parasta elämäänsä, vaan käy vaikkapa töissä. Eri asia toki, jos mies juoksee omissa harrastuksissa tai makaa sohvalla illat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pystytkö tekemään 3 kertaa viikossa noin tunnin lenkin? sillä saa kropan pidettyä virkeenä
Luitko aloitusviestiä? Minne lapset?
Vaikka vaunuihin. Mä kävin työkaverin kanssa juoksemassa, hänellä oli pari lasta mukana vaunuissa joita hän työnsi ja katsoivat esim. ryhmä hauta. Siis silloin kun hänen vaimonsa ei pystynyt katsomaan niiden perään. Isommat voi olla mukana vaikka pyörän kanssa.
Toki varmasti aina jokaiseen ratkaisuun keksii ongelman.
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas olla jo vähän yksin kotona.
Minulla onneksi liikunta kuuluu työhön. Kivempaa liikkua, kun siitä maksetaan palkkaakin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pystytkö tekemään 3 kertaa viikossa noin tunnin lenkin? sillä saa kropan pidettyä virkeenä
Luitko aloitusviestiä? Minne lapset?
Vaikka vaunuihin. Mä kävin työkaverin kanssa juoksemassa, hänellä oli pari lasta mukana vaunuissa joita hän työnsi ja katsoivat esim. ryhmä hauta. Siis silloin kun hänen vaimonsa ei pystynyt katsomaan niiden perään. Isommat voi olla mukana vaikka pyörän kanssa.
Toki varmasti aina jokaiseen ratkaisuun keksii ongelman.
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas olla jo vähän yksin kotona.
No sitten voi tehdä jotain kotijumppaa, hankkia kuntopyörä, stepperi, kävelymatto, crosstraineri. Ihan mitä vain. Ei pidä hirttäytyä vain siihen vaihtoehtoon, jota ei pysty toteuttamaan. Tai vaikka leikkii niiden lasten kanssa jotain vähän vauhdikkaampaa leikkiä. Lihaskuntoharjoittelu onnistuu joka tapauksessa jokaiselta ihan kotosalla ja ilman välineitä. Ja sen ajaksi ei lapsia ole pakko hävittää mihinkään.
En mä väitä, etteikö tämä olisi haastavampaa kuin sinkkuna ja ilman lapsia. Vaatii viitseliäisyyttä kyllä, sitä en kiistä.
Eikö ap kysynyt motivaatiovinkkejä? Koko ketju on täynnä vinkkejä siitä, miten liikuntaa harrastetaan. Ihan että salilla voi käydä, se on liikuntaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotijumppa on ratkaisu. Se on lapsistakin hauskempaa kuin se, että äiti vain olisi puhelimella, siivoaisi tai tekisi ruokaa, on hauskaa kun äiti onkin lattiatasolla. Lapset tulevat siihen usein mukaan jumppailemaan varsinkin aluksi kun tilanne on uusi. Äidin pitää vaan aluksi opetella se, että tekee kunnolla niitä liikkeitä, eikä anna tilanteen mennä lasten kanssa pelleilyksi. Alkuun voi vähän ärsyttää kun yrittää kunnolla vääntää ja joku on siinä perseilemässä vieressä, mutta näihin tottuu nopeasti ja on tärkeää ettei tuskastu tai tiuski lapsille vaan määrätietoisesti vaan jumppaa. Kunto ja olo paranee ja sitten vähitellen ehkä huomaa, että arjessa onkin aikaa esim lenkille tai uinnille. Aloita etsimällä youtubesta joku jumppahaaste ja sitten toteuta se. Terveisin totaali-yh, joka on teräskunnossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pystytkö tekemään 3 kertaa viikossa noin tunnin lenkin? sillä saa kropan pidettyä virkeenä
Luitko aloitusviestiä? Minne lapset?
Vaikka vaunuihin. Mä kävin työkaverin kanssa juoksemassa, hänellä oli pari lasta mukana vaunuissa joita hän työnsi ja katsoivat esim. ryhmä hauta. Siis silloin kun hänen vaimonsa ei pystynyt katsomaan niiden perään. Isommat voi olla mukana vaikka pyörän kanssa.
Toki varmasti aina jokaiseen ratkaisuun keksii ongelman.
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas
Et ole tajunnut palstan peruslinjaa. Mikäli joku jotain ehdottaa, niin se tulee vain tyrmätä jollaine verukkeella miksei se käy. Mieluiten vielä niin, että avauksesta jätetään suurin osa asiaanliittyvistä tiedoista pois, niin voidaan ehdottajaa lytätä etteikö tollo tajua miksei ehdotus käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap kysynyt motivaatiovinkkejä? Koko ketju on täynnä vinkkejä siitä, miten liikuntaa harrastetaan. Ihan että salilla voi käydä, se on liikuntaa :D
Ihan hyviä vinkkejä mielestäni ap saanut. Nimenomaan esitetty eri vaihtoehtoja, kannustettu kokeilemaan ja etsimään oma mieluisa laji, kerrottu keinoja miten saisi liikunnan tuossa elämäntilanteessa osaksi arkirutiineja ja sitä kautta hyvää oloa ja jaksamista. Motivaatiohan lähtee joka tapauksessa itsestä, ei siihen juuri muut voi vaikuttaa varsinkaan jossain vauva-palstalla.
Se motivaatio tulee yleensä pikku hiljaa siitä, kun huomaa oman kunnon kohenevan. Jaksaa paremmin, on notkeampi, virkeämpi...
Lisää liikuntaa arkeen eli kehon painolla tehtäviä liikkeitä, joita voi tehdä, kun laittaa ruokaa, silittää, siivoaa - ja siivoamisenkin voi tehdä ponnekkaasti kehoa käyttäen tai ponnettomasti. Ulkona lasten ollessa voi samalla tehdä kyykkyjä, haarahyppelyitä, punnerruksia - ja toki sisälläkin. Ja mikä parasta, lapset voi ottaa mukaan touhuilemaan. Venytellä voi samalla, kun katselet itseksesi tai lasten kanssa telkkaria.
Ei siihen liikuntaan tarvitse irrottaa mitään erityistä omaa aikaa. Sen voi ympätä siihen perusarkeen, kunnes ehkä innostut ja elämä mahdollistaa sen, että voit irrottautua liikkumaan. Ruokailun jälkeinen iltakävely ja vuodenaikojen ihailu voi aluksi olla lasten kanssa lyhyt pyrähdyt, hetken päästä fillarilenkki, sitten ehkä hölkkälenkki, kun lapset pyöräilee jne.
Älä ota liikuntaa irrallisena suorituksena, vaan ymppää se omaan ja perheen arkeen. Hyödyttää teitä kaikkia, kun saatte yhteistä aikaa, lapsetkin oppivat liikkumaan itsenäisesti, eikä vain ohjatusti harrastuksissa jne. Ja vaikka siellä lasten harrastuksissakin pitäisi olla läsnä, ehkäpä sielläkin voi tehdä samalla jotain "liikunnallista"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas olla jo vähän yksin kotona.
Minä en kolmen lapsen äitinä ihan ymmärrä, mitä tarkoittaa, että 5- ja 6-vuotiaat lapset eivät pyörän kanssa pärjää lenkillä, jos aikuinen kulkee jalan ja voi tarvittaessa avustaa. Jo 2-vuotiaan kanssa voi mennä lenkille niin, että 2-vuotias kulkee potkupyörällä ja aikuinen jalan.
Töppöset jalkaan ja menox sano Antti lenox. Vasen ., oikia.. vasen ..oikia. Lenkin jälkee pulveriprotskupirtelö. Repeat..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas olla jo vähän yksin kotona.
Minä en kolmen lapsen äitinä ihan ymmärrä, mitä tarkoittaa, että 5- ja 6-vuotiaat lapset eivät pyörän kanssa pärjää lenkillä, jos aikuinen kulkee jalan ja voi tarvittaessa avustaa. Jo 2-vuotiaan kanssa voi mennä lenkille niin, että 2-vuotias kulkee potkupyörällä ja aikuinen jalan.
Ehkä olen jotenkin huonompi äiti, mutta minä en ainakaan pärjää siten, että saisin jotain liikuntaakin.
6-vuotias ei ole kovin liikunnallisesti suuntautunut, ja hidastelee ja ei halua pyöräillä. 5-vuotiaan itsesuojeluvaisto ei ole kummoisella tolalla ja suhailee vaarallisesti muusta liikenteestä välittämättä. Kahden aikuisen kanssa tämä on ihan ok reissu, mutta en lähde yksin lasten kanssa pyöräilemään.
Lasten kanssa voi mennä ulkokuntosalille tai metsässä tai leikki puistossa voi kiipeillä ja kyykätä ym.
Pulkkamaki, uinti ym. Mukaan itsekkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 5- ja 6-vuotiaat lapset. He eivät ainakaan vielä pärjää pyörän kanssa lenkillä. Eikä tuon ikäisiä voi laittaa rattaisiin. Tämä on omien menojen kannalta haastava ikä. Sitten kouluikäisenä lapset voivat taas olla jo vähän yksin kotona.
Minä en kolmen lapsen äitinä ihan ymmärrä, mitä tarkoittaa, että 5- ja 6-vuotiaat lapset eivät pyörän kanssa pärjää lenkillä, jos aikuinen kulkee jalan ja voi tarvittaessa avustaa. Jo 2-vuotiaan kanssa voi mennä lenkille niin, että 2-vuotias kulkee potkupyörällä ja aikuinen jalan.
Ehkä olen jotenkin huonompi äiti, mutta minä en ainakaan pärjää siten, että saisin jotain liikuntaakin.
6-vuotias ei ole kovin liikunnallisesti suuntautunut, ja hidastelee ja ei halua pyöräillä. 5-vuotiaan itsesuojeluvaisto ei ole kummoisella tolalla ja suhailee vaarallisesti muusta liikenteestä välittämättä. Kahden aikuisen kanssa tämä on ihan ok reissu, mutta en lähde yksin lasten kanssa pyöräilemään.
Aikuinen ei lähdekään itse pyörällä, vaan jalan. Siinä kunto kasvaa, kun kävelee/juoksee lasten välillä heitä auttamassa. Toki reitti valitaan niin, että muu liikenne ei aiheuta liikaa vaaraa.
Ostin juoksumaton kotiini. Olen myös käynyt salilla koska mieheni otti loparit töistä ja sanoi että minun pitää saada enemmän vapaa-aikaa. Aika ei riittänyt töissä ja itsensä huolehtimiseen joten tavallaan mieheni uhrasi työnsä mutta se hoitaa lapsia nyt kun minä tein sitä 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Se motivaatio tulee yleensä pikku hiljaa siitä, kun huomaa oman kunnon kohenevan. Jaksaa paremmin, on notkeampi, virkeämpi...
Lisää liikuntaa arkeen eli kehon painolla tehtäviä liikkeitä, joita voi tehdä, kun laittaa ruokaa, silittää, siivoaa - ja siivoamisenkin voi tehdä ponnekkaasti kehoa käyttäen tai ponnettomasti. Ulkona lasten ollessa voi samalla tehdä kyykkyjä, haarahyppelyitä, punnerruksia - ja toki sisälläkin. Ja mikä parasta, lapset voi ottaa mukaan touhuilemaan. Venytellä voi samalla, kun katselet itseksesi tai lasten kanssa telkkaria.
Ei siihen liikuntaan tarvitse irrottaa mitään erityistä omaa aikaa. Sen voi ympätä siihen perusarkeen, kunnes ehkä innostut ja elämä mahdollistaa sen, että voit irrottautua liikkumaan. Ruokailun jälkeinen iltakävely ja vuodenaikojen ihailu voi aluksi olla lasten kanssa lyhyt pyrähdyt, hetken päästä fillarilenkki, sitten ehkä hölkkälenkki, kun lapset pyöräilee jne.
Älä o
Kuka pystyy kuka
Minä aloin treenata salilla PT:n kanssa. Ekat kaksi kuukautta treenattiin 2 kertaa viikossa. Sen jälkeen kerran kuussa. Kyllähän se maksaa, varsinkin alussa meni lähemmäs tonni. Mutta siitä sain kipinän salilla käymiseen ja nyt melkein 35 vuotiaana kiireisenä perheenäitinä käyn 3 kertaa viikossa. Voin paremmin, nukun paremmin, on vähemmän kipuja ja kolotuksia. Alkaa ahdistaa jos en pariin päivään ole käynyt, kroppa kaipaa painoja. Suosittelen investoimaan personal traineriin jos vaan on mitenkään varaa. Moniin kuntosalijäsenyyksiin sisältyy ilmainen käynti joten ehkä jo yksi tai kaksi kertaa riittäisi alkusysäykseen.
Onko mies viikonloppuisin kotona, ajoita vaikka salikäynti tai kaksi viikonloppuun. Näin minä teen kun en viikolla kerkeä.