Valtava määrä peruskoulun oppilaita ei käy koulua
MIKSI näille pitää järjestää kaikki kotiin? Ei he eristäytymällä parane masennuksistaan ja ahdistuksistaan. Opettajana en suostuisi menemään kenenkään kotiin. Näillä eristäytyjillä on mielenterveysongelmia, ja he voivat olla vaarallisia. Myöskään ei ole mitään takeita siitä, ettei kotona ole muita.
Joku vastuu on oltava oppilailla itsellään sekä erityisesti heidän vanhemmillaan. Jos ei käy koulua, ei tipu todistustakaan, niin se pitäisi olla.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sun mielestä herkkuja mättävä voi itse päättää jatkaako syömistä vai ei."
Joo. Oon tätä mieltä. Herkkuja on mennyt aika paljon, ja kotivara on vyötäröllä.
Jos herkkuja mättävä voisi itse valita lopettaa, niin ei hänellä olisi vyötäröllä varaa. Luonto päättää puolestaan itse kunkin kohdalla. Turha määkiä jälkikäteen että harmi kun en lopettanut. Ei sellainen ollut mahdollistakaan.
Olisi oleellista miettiä miksi 70-78 luvuilla syntyneillä on positiivisin kokemus opiskelusta ja koulutuksesta?
Mitä niihin aikoihin tehtiin eritavoin. Ennen lamaa moni valmistui ja kävi lukiot. Säästöjä silloinkin olisi voitu tehdä, mutta aika selvästi erottuisi ne erot siitä ajasta ja nykyajasta.
He saivat kerman ja parhaimmat mahdollisuudet.
Miksi tätä ei haluta antaa nyt jälkipolville?
Opettajat ovat usein erilaisissa yhteistyöpalavereissa hyvin ylimielisiä muita viranomaisia kohtaan ja ovat omasta mielestään kaiken tietäviä ja jokaisen alan asiantuntijoita.
Niinpä suurta hilpeyttä on herättänyt muilla aloilla se, että OAJ sanoi oppilaiden kotiin menemisten olevan opettajille vaarallisia eikä opettajien työturvallisuutta voida taata. Voi ressukat!😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
"Millä se vanhempi maksaa sakot jos sillä ei ole tuloja?"
Jos et maksa sakkoja, niin sitten menet vankilaan. Laki menee kaikkien kohdalla samalla tavalla.
Jos vanhemmalla ei ole tuloja, niin sitten vanhemmalla on varmasti aikaa vahtia sitä lapsen koulunkäyntiä. Laiminlyönneistä pitäisi rangaista. Lapsi lastensuojelulaitokseen siksi aikaa, kun vanhempi suorittaa maksamattomia sakkoja vankeudessa.
Kukas sen laitoshoidon ja vankeuden maksaa? Entä millä tavalla ajattelet että vanhempien vankeus edistää lapsen halua mennä kouluun? Ja miten se peräänkuuluttamasi vanhempien kasvatusvastuu toteutuu vankilasta käsin? "
Oletko laitoksista fantasioiva tietoinen, kuinka paljon yksi vuorokausi vankilassa/lasulaitoksessa maksaa?
70-luvulla syntynyt kakara ei käytännössä ole erilainen kuin nykyajan kakara. Oppiminen on kaikille etu ja olisi tyhmää olla oppimatta. Se että syyllistetään nykyajan lasta että on tyhmä ja etsitään syitä lapsesta tai älypuhelimista on kaukaa haettu.
Mitkä asiat on todella muuttuneet?
Kyllä minä sanoisin että rahoitus on muuttunut. Vanhempien työelämä on muuttunut ja heijastuu takulla lapseen negatiivisesti. Vanhemmat voivat olla pessimistejä osittain ja väsyneitä. Erityisesti koulutuksesta on leikattu tosi paljon niistä päivistä asti, kun tuotettiin näitä kultalusikka-ajan neropatteja.
Kyllähän ihan kuka tahansa haluaisi lihota jos olisi pöytä täynnä herkkuja tai mahdollisuus omaksua oppimaansa kuten 80-luvulla oli. Tässä ikäluokassa on eniten korkeastikoulutettuja. Eli älyllisesti herkkuperseitä. Osa on näyttänyt ottavan kunnian itselleen ja omassa erinomaisuudessaan olivat niin älykkäitä kun ovat korkeastikoulutettuja.
Totuus on että meidän ikaluokassa on luonnottoman paljon näitä etuoikeutettuja suhteessa nykyiseen ja taso on häikäisevän räikeä nykyisiin akateemisiin nähden.
Mahtavaa ideointia! Suomi nousuun vankeudella ja laitoslapsilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Some tutkitusti lisää masennusta erityisesti tytöillä. Mutta ostakaa vaan älypuhelimet lapsillenne. Ihmetellään kun oppimistulokset jatkavat laskuaan.
Turha vedota puhelimiin. Vanhemmissa on vika jos puhelin häiritsee oppimista. Vanhemman tehtävä on rajata puhelimen käyttöä jos se aiheuttaa ongelmia
kyllä Some ja puhelin on ongelma. ei ollut minulla mitään puhelinta kouluaikoina enkä kärsinyt masennuksista. oli elämässä muutakuin ruutu
"Olisi oleellista miettiä miksi 70-78 luvuilla syntyneillä on positiivisin kokemus opiskelusta ja koulutuksesta?
Mitä niihin aikoihin tehtiin eritavoin."
Kävin kouluni 80-luvulla.
-Ei koulunkäynninohjaajia.
-Luokassa 28-30 oppilasta ala-asteella.
-Ei koulukuraattoria, ei kasvatusohjaajia, ei koulupsykologia.
-Jos oli häiriöksi tunnilla, joutui yksin käytävään.
-Koulusta erotettiin herkästi määräajaksi, jos ei noudattanut sääntöjä.
-Pakkasraja talvella -24 astetta ulkoliikunnassa ja välitunneilla.
-Mitään ylimääräistä ei saanut tuoda kouluun (vertaa: nykyisin ei saisi tuoda puhelinta kouluun).
-Jos läksyt oli tekemättä, jäit jälki-istuntoon tekemään ne.
-Jälki-istuntoa tuli herkästi esim. jos nauroit toisen vastaukselle (ei kiusaamistarkoituksessa, vaan koska vastaus oli niin koominen).
-Jos et läpäissyt riittävin arvosanoin, jäit luokallesi.
Olet oikeassa, paapominen pitäisi lopettaa, ja alkaa vaatia, kuten 80-luvulla vaadittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sun mielestä herkkuja mättävä voi itse päättää jatkaako syömistä vai ei."
Joo. Oon tätä mieltä. Herkkuja on mennyt aika paljon, ja kotivara on vyötäröllä.
Jos herkkuja mättävä voisi itse valita lopettaa, niin ei hänellä olisi vyötäröllä varaa. Luonto päättää puolestaan itse kunkin kohdalla. Turha määkiä jälkikäteen että harmi kun en lopettanut. Ei sellainen ollut mahdollistakaan.
Olisi oleellista miettiä miksi 70-78 luvuilla syntyneillä on positiivisin kokemus opiskelusta ja koulutuksesta?
Mitä niihin aikoihin tehtiin eritavoin. Ennen lamaa moni valmistui ja kävi lukiot. Säästöjä silloinkin olisi voitu tehdä, mutta aika selvästi erottuisi ne erot siitä ajasta ja nykyajasta.
He saivat kerman ja parhaimmat mahdollisuudet.
Miksi tätä ei haluta antaa nyt åjälkipolville?
Älä jauha paskaa!
Kokemus ei ollut positiivinen silloinkaan. Tuohon aikaan meiltä vaadittiin ja, jos emme vaatimuksia noudattaneet, meitä rangaistiin. Esim. kun unohdit kirjan/ liikuntavehkeet kotiin 5 kertaa, sait tunnin jälki-istunnon.
Meidät oli myös kasvatettu sisukkaiksi ja jouduimme oikeasti puurtamaan saadaksemme asioita. Nykyään lapsilta ja nuorilta ei vaadita samalla tavalla eikä heidän resilienssinsä pääse riitävästi kasvamaan.
T: kaksinkertainen maisteri
"Olisi oleellista miettiä miksi 70-78 luvuilla syntyneillä on positiivisin kokemus opiskelusta ja koulutuksesta?
Mitä niihin aikoihin tehtiin eritavoin."
70-80-luvulla ihmisen piti kestää, kantaa vastuu ja tehdä asioita. Ei ollut tällaista "Voi, sanoiko Liisa sinulle ikävästi. No, älä huoli syödään litra suklaajäätelöä, haukutaan Liisan äiti ja soitetaan rehtorille. Voit jäädä koko loppuvuodeksi koulusta kotiin ja pelata pleikkaria. Eihän kenenkään tarvitse kunnella tuollaista."
"Voi sinua masentaa. Ymmärrän. Tilantaan pizzaa kotiin, lopetetaan koulu ja työssäkäynti. Soitetaan kotipalvelu siivoamaan ja lähetetään hakemus Kelaan. Ehkä voitaisiin hakea joku tuettu loma, jos se piristäisi."
60-luvun lääkärikirjassa lukee, että masennus on elämään kuuluva pääsääntöisesti hyvälaatuinen ilmiö, joka paranee itsestään ilman hoitoa tyypillisesti 6 kuukauden kuluessa.
Oletteko muuten miettineet, että mistä johtuu se, että masennusta on enemmän kuin koskaan, vaikka masennuslääkkeitä käytetään enemmän kuin koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Some tutkitusti lisää masennusta erityisesti tytöillä. Mutta ostakaa vaan älypuhelimet lapsillenne. Ihmetellään kun oppimistulokset jatkavat laskuaan.
Turha vedota puhelimiin. Vanhemmissa on vika jos puhelin häiritsee oppimista. Vanhemman tehtävä on rajata puhelimen käyttöä jos se aiheuttaa ongelmia
kyllä Some ja puhelin on ongelma. ei ollut minulla mitään puhelinta kouluaikoina enkä kärsinyt masennuksista. oli elämässä muutakuin ruutu
Minäminäminä. Se, että sinulla ei ollut masennusta, ei tarkoita ettei kenelläkään ollut. Eikä nykyisinkään kaikki ole masentuneita vaikka ainakin teineistä lähes kaikilla on somet ja puhelimet. Vika ei ole laitteissa, vaan siinä miten lapset opetetaan toimimaan niiden kanssa
Jatkan vielä tuota 80-lukua.
-Yksinlaulupakko. Oli pakko laulaa yksin luokan edessä.
-Oma äidinkielen aine piti itse lukea luokan edessä, minkä jälkeen seisottiin luokan edessä kuuntelemassa muiden antamat arvostelut. Välillä tuli aika rankkaakin arvostelua, ja se piti ottaa vastaan luokan edessä seisten. Esim. minulle useampi oppilas sanoi, että kirjoitukseni oli "tylsä ja pitkäveteinen".
"koulutuksesta on leikattu tosi paljon"
Koulutukseen on laitettu rahaa vaikka kuinka paljon. Esim.
80-luvulla luokkakoko ala-asteella noin 30 lasta, nykyisin noin 20 lasta
nykyisin kouluihin on palkattu kuraattoreja, psykologeja, kasvatusohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia
ennen oli liitutaulu, nyt on tietokoneet ja tabletit
koulun ulkoiset puitteet on toista luokkaa kuin 80 luvulla
kouluruoka on laadukkaampaa
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä tuota 80-lukua.
-Yksinlaulupakko. Oli pakko laulaa yksin luokan edessä.
-Oma äidinkielen aine piti itse lukea luokan edessä, minkä jälkeen seisottiin luokan edessä kuuntelemassa muiden antamat arvostelut. Välillä tuli aika rankkaakin arvostelua, ja se piti ottaa vastaan luokan edessä seisten. Esim. minulle useampi oppilas sanoi, että kirjoitukseni oli "tylsä ja pitkäveteinen".
Tylsä ja pitkäveteinen olet näköjään vieläkin
Vierailija kirjoitti:
"koulutuksesta on leikattu tosi paljon"
Koulutukseen on laitettu rahaa vaikka kuinka paljon. Esim.
80-luvulla luokkakoko ala-asteella noin 30 lasta, nykyisin noin 20 lasta
nykyisin kouluihin on palkattu kuraattoreja, psykologeja, kasvatusohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, koulunkäynninohjaajia
ennen oli liitutaulu, nyt on tietokoneet ja tabletit
koulun ulkoiset puitteet on toista luokkaa kuin 80 luvulla
kouluruoka on laadukkaampaa
80-luvulla luokkakoko oli isompi, koska lapsia oli enemmän. Ei liity mitenkään rahaan tämä asia. On niitä 30 oppilaan luokkia vieläkin isommissa kaupungeissa. Se taasen liittyy rahaan. Leikkausten takia lapsia pidetään isoissa luokissa. 80-luvun resursseilla olisi varaa pitää useampia luokkia vähemmällä oppilasmäärällä.
Kuraattorit jne olivat 80-luvulla koulukohtaisia. Nykyisin käyvät kääntymässä ehkä kerta viikkoon koska ei ole rahaa pitää montaa anmattilaista.
Kouluruoka ei todellakaan ole laadukkampaa koska leikkausten takia ei ole omia keittiöitä ja ruoka on pääosin halpaa einestä.
Vierailija kirjoitti:
"Olisi oleellista miettiä miksi 70-78 luvuilla syntyneillä on positiivisin kokemus opiskelusta ja koulutuksesta?
Mitä niihin aikoihin tehtiin eritavoin."
Kävin kouluni 80-luvulla.
-Ei koulunkäynninohjaajia.
-Luokassa 28-30 oppilasta ala-asteella.
-Ei koulukuraattoria, ei kasvatusohjaajia, ei koulupsykologia.
-Jos oli häiriöksi tunnilla, joutui yksin käytävään.
-Koulusta erotettiin herkästi määräajaksi, jos ei noudattanut sääntöjä.
-Pakkasraja talvella -24 astetta ulkoliikunnassa ja välitunneilla.
-Mitään ylimääräistä ei saanut tuoda kouluun (vertaa: nykyisin ei saisi tuoda puhelinta kouluun).
-Jos läksyt oli tekemättä, jäit jälki-istuntoon tekemään ne.
-Jälki-istuntoa tuli herkästi esim. jos nauroit toisen vastaukselle (ei kiusaamistarkoituksessa, vaan koska vastaus oli niin koominen).
-Jos et läpäissyt riittäv
Lisäisin tuohon tukiopetuksen ja sinulla on luokkakoko on tilastollisesti keskimääräistä isompi mitä on ilmoitettu noista ajoista. Kannattaisi tarkastustuttaa tuo poikkeus.
15-24 oppilasta korkeintaan. Monissa maalaiskouluissa luokassa saattoi olla korkeimmillaan kymmenen oppilasta. Toki vanhemmat lapset ja alakoululaiset saattoivat olla yhdistettynä samaan luokkatilaan. Nykyään muuten on tuo ma ma mainitsemasi luokkakoko ja se aiheuttaa ongelmia. Myös miesopettajien määrä oli suurempi ennen.
Koulunkäynninohjaajia oli ja ohjaajia jotka korjasivat s-r-vikoja, heissä oli myös psykologeja, jotka opastivat pakko-oireissa tai käytöshäiriöistä pois kuten r-viastakin.
Itse kävin mm änkytyksen takia ja pakkoliikkeiden vuoksi. Minun ongelma oli alaleuan roikottaminen ja pään nykiminen. Se yltyi usen siihen että iskin otsaani pulpettiin häiriöksi asti, jos ahdistuin liikaa.
Olen keskimääräistä älykkäämpi ihmisenä ja se on yksi sivuoire. Minulle myös diagnosoitiin adhd ja tripla-asperger. Olen savantti.
Sain parhaimman avun jo ajoissa kouluterveydenhuollon kautta. En muista että ketään oppilasta olisi erotettu koulusta koskaan.
On todennäköistä että olet käynyt koulusi pk-seudulla kasarin lopulla ja koululaitoksen huonontaminen on alkanut jo silloin.
Sain koulusta kiitettäviä ja olin muita parempi, koska olen savantti ja muita älykkäämpi kaikessa mihin ryhdyn. Silti luokallamme keskiarvo oli 8 luokkaa ja huonoimmatkin oppilaat saivat huonoimmillaan 7 arvosanoja. En ole saanut koskaan alle 10 arvosanoja. Silti minua ärsytti, kun opettaja saattoi kuitenkin arvioida todistukseen numeroksi 9, koska kymmenen on liikaa ja sen saavat vain todella lahjakkaat oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Oletko laitoksista fantasioiva tietoinen, kuinka paljon yksi vuorokausi vankilassa/lasulaitoksessa maksaa?
Myös se realiteetti miten lukutaitoisia ihmisiä lastenkodeista tai nuorisoturvakodeista pääsee ulos 18v täytettyään?
Onko sillä rahalla saatu aikaan laatua ja tuottavuutta mitä lähdettiin hakemaan alunperin jo koululaitoksella pienestä ihmistaimesta?
Ongelmahan on että meillä on elävää materiaalia käytössä ja elävät olennot on todella oikukkaita tekemään asioita toisten tahdon mukaisesti.
Koululaitoksen pitäisi olla ovela ja sujauttaa tietoa vastentahtoisen ihmisen sisälle. Tässä on epäonnistuttu ja lapsia katsetaan nenänvartta pitkin ja oletetaan että he alistuvat meidän tahtoon. No, alistuuko leppäpirkko kun ojennat käden ja yrität saada sen käsiisi?
Ei, se välttelee haisevaa kättäsi ja kusasee siihen ennen lentoon lähtöä. Tästä on kyse kun lähdetään opettamaan pakolla persulapsille esimerkiksi pakkoruotsin kieltä.
Menee verovaroja hukkaan väärällä taktiikalla. Miten saataisi jukuripää oppimaan pakkoruotsia.
Pakkoruotsin arvoituksessa on itseasiassa pähkinässä koko arvoituksen ratkaisu kaikille oppiaineille ja koko konseptille.
Vierailija kirjoitti:Olet oikeassa, paapominen pitäisi lopettaa, ja alkaa vaatia, kuten 80-luvulla vaadittiin.
Juuri nythän ei paapota.
Ei ole varaa myöntää tukiopetusta ja jättää luokalle.
Tosi monet jää paapomista vaille. Osan läksyjä ei tarkasteta ja ei ole aikaa käydä läpi niitä tehtäviä kuten ennen sai jäädä jälki-istuntoon tekemään niitä opettajan paapovassa otteessa.
Silloin se hiljainenkin sai opettajan huomion ja tuli paapotuksi, vaikka luokkakoko oli suuri. Kukaan ei jäänyt huomaamatta.
80-luvulla ei vaadittu, vaan juuri paapottiin ja katsottiin että laatukriteerit täyttyy ja jokainen omaksuu tavoitteet vähintään tyydyttävästi.
Niihin hyviin aikoihin ei selvinnyt huonolla r-vialla läpi. Piti käydä puheenkorjauksessa. Paapottiin isolla rahalla.
Toki kuri saattoi olla mielenvikaistakin. Oli opettajia jotka olivat olleet omilla vanhemilla sotien jälkeen ja heidät tunnettiin kovista väkivaltaisista otteista.
Se olikin ainoa joka heikensi oppimisen laatua, kun sai pelätä näitä mielenvikaisia opettajia ja oppiminen ei ollut siinä mielessä vapaata. Hiljaisimmat eivät uskaltaneet viitata ja pelkäsivät vuorovaikutteista kommunikaatiota opettajien kanssa. Oli useiden sukupolvien väli oppilaan ja opettajan välissä. Moni oppilas olikin aidosti onnellinen jos eläkeiässä oleva opettaja kuolikin kesken koulun ja tilalle tuli uusi opettaja. Niin paljon pelättiin opettajia ja oli hienoa jos meni eläkkeelle pois. Tällöin keskimääräinen keskiarvo luokalla nousi ja tuntiaktiviisuuskin kohosi.
80-luvullakin oli oppilaita, jotka eivät käyneet koulua,
mutta ei opet kotiin tulleet ?
No niin, tämä se vasta halvaksi tulee, koko suku ympärivuorokautiseen vankilahoitoon. Äly hoi.