Cassandra-syndrooma

Vierailija kirjoitti:

Niin siis miehen mielipiteet tai olemus ei miellytä, mutta ei viitsi erotakaan, niin inhimillistä on antaa tälle joku syy tai sairaus, että voi suhteuttaa ärsyyntyminen ja laimentaa sitä jotenkin sen kautta?

 

Miehessä on sairaus koska ajattelee väärin tai käyttäytyy väärin, muuten ihana, mutta se sairaus ja se pitää korjata tai parantaa. heh

Tuliko tämä sekoilu väärään ketjuun?

Tuleeko tää nimi siitä saksalaisesta sarjasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis miehen mielipiteet tai olemus ei miellytä, mutta ei viitsi erotakaan, niin inhimillistä on antaa tälle joku syy tai sairaus, että voi suhteuttaa ärsyyntyminen ja laimentaa sitä jotenkin sen kautta?

 

Miehessä on sairaus koska ajattelee väärin tai käyttäytyy väärin, muuten ihana, mutta se sairaus ja se pitää korjata tai parantaa. heh

Tuliko tämä sekoilu väärään ketjuun?

Täällä on nykyään melkein joka ketjussa aivan outoja vastauksia.

Osa vaikuttaa päihtyneen kirjoittamilta, joissain ei ole ollenkaan ymmärretty aloituksen pointtia ja jotkin ovat niin vaikeaselkoisesti kirjoitettuja, ettei niistä voi päätellä, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Sanavalinnoista ja viestien sävystä kyllä huomaa, että ne ovat aikuisen kirjoittamia. Sisälukutaito ja kirjallinen ilmaisu ovat heikentyneet tällä palstalla niin paljon, etten ihmettele, ettei täällä moni entinen vakkari enää halua käydä.

Täälläkin yksi Cassandra. Tiedän, että pitäisi erota, mutta voimavarat ovat ihan loppu. Jos avioliitto empatiakyvyttömän, joustamattoman ja kaikesta vänkäävän venkoilijan kanssa on uuvuttavaa, eroaminen on valtava ponnistus. 

Aiemmissa kommenteissa kuvattiin miestä, joka ei tee mitään kotona ja joka väittää vaikka ettei lähikaupassa myydä omenoita eikä muuta mielipidettään vaikka näkisi ne omenalaarit kukkuroillaan. Siinä kuvailtiin minunkin miestäni. 

Ehkä pahinta on, että tuntee itsensä täysin olemattomaksi, mistään ei puhuta, mitään ei käsitellä, mitään mikä on miehen työn ja harrastuksen ulkopuolella ei ole. Jos yritän puhua muusta, miehellä on pari vakiofraasia, jotka sanoo päästäkseen tilanteesta pois. Jos yritän puhua tunteista tai suhteestamme, mies kääntää selän ja lähtee pois. Menee joko ulos kävelylle tai makuuhuoneeseen makaamaan. 

Ihan hullulta tähän jääminen vaikuttaa, mutta joten jo mainitsin, voimavarat ovat vähissä. Tietenkin aina ihmetellään miten tähän on edes lähdetty. Tavalliseen tapaan kai, tavattu nuorina ja mies jaksoi jonkinlaista tunne-elämää ja romantiikkaakin ylläpitää. Lisäksi omat vanhempani ovat aika pökkelöitä, eikä lapsuuden kodissa keskusteltu muusta kuin perunoiden keittämisestä ja auton tankkaamisesta, kaikki perusarjen ulkopuolinen oli haihattelua ja hömpötystä. 

Minäkin olen hoitoalalla ja akuuttiosastolla töissä. Empatikykyni ei ole kadonnut, vaikka töissä pitääkin osata olla myös napakka tarvittaessa. Kohtaan ja kannattelen muita raskaissa tilanteissa. Ja kotonakin osanani on olla kannattelija ja huolenpitäjä. Kaipaisin itsekin empatiaa joskus ja huolenpitoa, keskustelua, kevyitä hetkiä ja naurua, hellyyttä, sitä että voisin jakaa hyviä ja huonoja hetkiä tasavertaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis miehen mielipiteet tai olemus ei miellytä, mutta ei viitsi erotakaan, niin inhimillistä on antaa tälle joku syy tai sairaus, että voi suhteuttaa ärsyyntyminen ja laimentaa sitä jotenkin sen kautta?

 

Miehessä on sairaus koska ajattelee väärin tai käyttäytyy väärin, muuten ihana, mutta se sairaus ja se pitää korjata tai parantaa. heh

Tuliko tämä sekoilu väärään ketjuun?

Täällä on nykyään melkein joka ketjussa aivan outoja vastauksia.

Osa vaikuttaa päihtyneen kirjoittamilta, joissain ei ole ollenkaan ymmärretty aloituksen pointtia ja jotkin ovat niin vaikeaselkoisesti kirjoitettuja, ettei niistä voi päätellä, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Sanavalinnoista ja viestien sävystä kyllä huomaa, että ne ovat aikuisen kirjoittamia. Sisälukutaito ja kirjallinen

Mistä tunnistat entiset vakkarit? Tämä on anonyymi keskustelupalsta 

Taidatpa olla läheisriippuvainen. Vali vali, mutta erotakaan ei vaan voi, koska ei voi.

24, lähetän sinulle paljon voimia ja myötätuntoa. Ero vaatii yleensä tietyn kypsyttelyajan ennen kuin olet siinä pisteessä, että jääminen on sinulle tuskallisempaa kuin lähteminen. Jos englanti sujuu sinulta, niin esimerkiksi Redditistä voisit löytää lisää vertaistukea ja vinkkejä samassa tilanteessa olevilta. 

On tyypillistä, että pinnallisessa, tunnekylmässä ja vuorovaikutusongelmaisessa ympäristössä kasvanut päätyy pariutumaan miehesi kaltaisen ihmisen kanssa. Sitä on oppinut pitämään normaalina ja omia tarpeita taas jonain "tunnehömpötyksenä" tai "haihatteluna". Itse en tällaisessa parisuhteessa ole mutta olen nuorempana vetänyt puoleeni ystäviä, jotka eivät ole kyenneet tasavertaiseen ystävyyssuhteeseen ja joille olen ollut vain jotain täytettä elämään vailla omaa persoonallisuutta, toiveita ja tarpeita. Muuten ovat olleet fiksuja ja lahjakkaita mutta sosiaalisesti ja tunne-elämältään lapsen tasolla. Jos jotain hyvää näistä ystävyyssuhteista olen oppinut, niin sen, että ne ovat auttaneet minua selkiyttämään sitä, mitä ihmissuhteiltani oikeasti tarvitsen. Avoin ja tasavertainen vuorovaikutus, toimiva tunneyhteys, hyvä todellisuudentaju sekä kyky aitoon kumppanuuteen ovat ehdottomia kriteereitäni. Ilman niitä suhteesta ei tule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Taidatpa olla läheisriippuvainen. Vali vali, mutta erotakaan ei vaan voi, koska ei voi.

Läheisriippuvaisuus edellyttää sitä, että itsellä on päihderiippuvainen läheinen. Tämä keskustelu ei koske sitä tilannetta.

(Läheisriippuvuus = päihderiippuvaisen läheisen haitallista käytöstä, selittelyä, mahdollistamista, peittelyä "yhteistä" riippuvuutta. Kyseessä ei ole riippuvuus läheisyydestä/ läheisestä.)

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tää nimi siitä saksalaisesta sarjasta?

Ei, miksi tulisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidatpa olla läheisriippuvainen. Vali vali, mutta erotakaan ei vaan voi, koska ei voi.

Läheisriippuvaisuus edellyttää sitä, että itsellä on päihderiippuvainen läheinen. Tämä keskustelu ei koske sitä tilannetta.

(Läheisriippuvuus = päihderiippuvaisen läheisen haitallista käytöstä, selittelyä, mahdollistamista, peittelyä "yhteistä" riippuvuutta. Kyseessä ei ole riippuvuus läheisyydestä/ läheisestä.)

Totta. Monet käyttävät termiä aivan väärin.

The term codependency most likely developed in Minnesota in the late 1970s from co-alcoholic, when alcoholism and other drug dependencies were grouped together as "chemical dependency".[5][6] In Alcoholics Anonymous, it became clear that alcoholism was not solely about the addict, but also about the enabling behaviors of the alcoholic's social network.[7] The term codependent was first used to describe persons whose lives were affected through their involvement with a person with a substance use disorder, resulting in the development of a pattern of coping with life that was not healthy as a reaction to that other person's substance abuse.[8]

Mielenkiintoinen keskustelu. Munkin mies paljastui lapselliseksi jankuttajaksi ajan myötä. Raskainta on nyt, kun lapset ovat teinejä ja mies vaikuttaa lapsellisemmalta kuin omat lapset. 

Eroa harkitsen vakavasti, mutta nämä jankuttajamiehethän eivät halua eroa. Munkin miehelle kaikki mitä ei ymmärrä tai ei halua, sitä ei ole olemassakaan. Kaipa se eron sitten tullessa täytyy kirjaimellisesti kantaa ulos tai sitten itse lähteä nuorison kanssa ja jättää mies niille sijoilleen. 

Ymmärrän hyvin tuon ulottuvuuden Cassandra-ilmiöstä, että sitä ei uskota, jollei ole kokenut. On vaikea kuvitella aikuisen, koulutetun ja hyvässä työpaikassa vastuullista työtä tekevän ihmisen olevan kuin pikkulapsi kotona. Että aikuinen ihminen  voi tosiaan kesken keskustelun vain lähteä pois, ihan kirjaimellisesti juosta karkuun. Että aikuinen ihminen voi jankata siitä että on tiskannut viime viikolla ja silloin altaassa oli kahdeksan kuppia ja viisi lautasta; kyllähän mä teen kotitöitä, saattoi olla jopa veitsiä ja haarukoita. Että aikuinen ihminen väittää kivenkovaan, että parisuhteeksi riittää että on fyysisesti paikalla, ei puhu mitään, ei tee mitään, ei huomioi toista millään tavalla, mutta kun on paikalla se riittää ja on suorastaan valtava huomion osoitus. 

On myös vaikea ajatella, mitä tuo tekee itselle ja lapsille. Lapset vaikuttavat onnellisilta ja tasapainoisilta nuorilta, mutta olen panostanut lapsiin ihan valtavasti ja kompensoinut isänsä puutteelista vanhemmuutta niin paljon kuin vain olen voinut. Itse vain alan olla aika loppu.

up

Eikö muita? Todellakin hyvää vertaistukea ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö muita? Todellakin hyvää vertaistukea ketjussa.

Ehkä muitakin on mutta eivät viitsi tulla ketjuun avautumaan trollaamisen ja ilkeilyn pelossa. Muutama aivo-oksennus tähän ketjuun on jo tullutkin.

Lisäksi Kassandra-syndrooma yhdistetään usein neuroepätyypillisyyden mukanaan tuomiin haasteisiin ja on tabu, että osa nepsyihmisistä voi pahimmillaan olla uuvuttavia ja myrkyllisiä kumppaneita puolisoilleen. Näistä asioista ääneen puhuminen leimataan usein "kiusaamiseksi" tai "ableismiksi". Jos parisuhteessa haluaa olla, on myös osattava toimia niin, ettei aja kumppania aivan piippuun omalla käytöksellään. Käytöksen ei tarvitse olla tietoista tai tahallista, jotta se olisi vahingoittavaa.

Olen jo ketjuun kirjoittanut ja kommentoin tuota edellä ollutta kirjoitusta. 

Kuvailin miestäni, kuten pari muutakin kirjoittajaa on tehnyt ja eiköhän ole aika selvää, että neuroepätyypillistä henkilöä siinä kuvaillaan. Silti, en kokenut tarvetta tätä seikkaa mainita. Juuri siksi, että nepsyyden mainitseminen voi viedä keskustelun raiteiltaan ja pois neurotyypillisen kokemuksista. 

No, kissa on nyt ulos pussista ja ehkä keskustelu jatkuu tai sitten ei. Tämänkaltaiselle diskurssille on tosin tarvetta, nepsyille on tukea ja ymmärrystä, mutta heidän läheisilleen ei juurikaan ole.

Suomalaisten naisten kanssa vakio. Siis ylipäänsä suomalaisen naisen kanssa oleminen on helvetin raskasta ja epämiellyttävää puuhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tää nimi siitä saksalaisesta sarjasta?

Ei, miksi tulisi?

Koska siinä on Cassandra joka on sekaisin päästään 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tää nimi siitä saksalaisesta sarjasta?

Ei, miksi tulisi?

 

Koska siinä on Cassandra joka on sekaisin päästään 

Tai oikeastaan se cassandra on pelkkä sen henkilön sielu ja asuu tietokoneessa omakotitalossa ja hallitsee kaikkia sähkölaitteita

Mitään cassandra-syndroomaa ei ole olemassakaan