Olenko ihan outo? Olisi ilmeisesti nyt ehkä tilaisuus seurustella erään miehen kanssa, mutta en vaan... jaksa
Olen ollut sinkkuna jo 10 vuotta. Nyt kun sitten olisi tilaisuus, niin tuntuu etten jaksa ollenkaan näitä deittijuttuja enää. En jaksa pukeutua treffeille, en jaksa stressata ulkonäöstäni ja mitä minusta ajatellaan... jne jne. Olen ilmeisesti ollut liian kauan yksin ja tullut liian laiskaksi. Mies vielä pari vuotta nuorempi, niin tämäkin vielä. Olen jo totuttanut itseni siihen, että tulen olemaan koko elämäni yksin. Joillakin muilla samaa? Olen siis 40v nainen.
Kommentit (57)
Olen samanlainen. Ei vois vähempää kiinnostaa että pitäis alkaa ravata jossain treffeillä tai pynttäytyä. En myöskään halua joutua paljastelemaan kehoani kellekään ja jakamaan aikaani jota tuntuu muutenkin olevan liian vähän. N35
Eli hän ei kiinnosta sinua piirun vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä tuossa tilanteessa tarvitsekaan jaksaa. Jos mies on susta aidosti kiinnostunut, niin ei sun tarvitse stressata ulkonäköäsi tai sanomisiasi. Riittää että oot oma itsesi. :)
Niin mutta miten pitkään mies sitten todellisuudessa jaksaa katsoa kun nainen ei tee yhtään mitään. Alkuhuuman jälkeen alkaa ärsyttää
Sä oot yksin koska se on sun oma valinta. Naisen ja miehen yksinolo on kaks täysin eri asiaa. Sun yksinolo loppuu 15min sisään jos niikseen päätät. On se helppoo olla nainen
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen. Ei vois vähempää kiinnostaa että pitäis alkaa ravata jossain treffeillä tai pynttäytyä. En myöskään halua joutua paljastelemaan kehoani kellekään ja jakamaan aikaani jota tuntuu muutenkin olevan liian vähän. N35
Juuri näin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli hän ei kiinnosta sinua piirun vertaa.
Tämä. Jos kiinnostaisi niin jaksaisit. En minäkään kenenkään satunnaisen tylsän ukon kanssa jaksaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen. Ei vois vähempää kiinnostaa että pitäis alkaa ravata jossain treffeillä tai pynttäytyä. En myöskään halua joutua paljastelemaan kehoani kellekään ja jakamaan aikaani jota tuntuu muutenkin olevan liian vähän. N35
Mutta eihän sinun tarvitsekaan, kenen kanssa sinä tässä kiistelet? 🤣 Ei kukaan vaadi sinulta yhtään mitään.
Täysin samat tuntemukset. Ainoa tapailun räpellys reilu parikymppisenä, nyt lähentelen neljääkymmentä ja ei, en todellakaan jaksaisi lähteä arvosteltavaksi enkä edes tehdä mitään "parisuhdejuttuja". Haluan tehdä mitä haluan, milloin haluan ja miten haluan.
Mä en ole käynyt treffeillä kuin muutaman kerran koko elämäni aikana.
Mun elämässäni The Lekalla Päähän - mies on vain kävellyt mua vastaan.
Katse silmiin, boom. Se oli menoa.
Suhde lähti käyntiin orgaanisesti ja luontevasti aivan kuin itsestään.
Mutta nyt.. olenko jo liian viisas, liian järkevä, liian kyyninen? Työnnän pois tulijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen. Ei vois vähempää kiinnostaa että pitäis alkaa ravata jossain treffeillä tai pynttäytyä. En myöskään halua joutua paljastelemaan kehoani kellekään ja jakamaan aikaani jota tuntuu muutenkin olevan liian vähän. N35
Mutta eihän sinun tarvitsekaan, kenen kanssa sinä tässä kiistelet? 🤣 Ei kukaan vaadi sinulta yhtään mitään.
Hänhän vain vastasi että on samanlainen kuin ap. Mikä sinua vaivaa?
Jonglööri ja kabareenpitäjä tulisi olla, jotta kiinnostus heräisi.
Kyllähän teitä frigidejä lespoja vieläkin pidetään vähän outoina, eikä aina edes niin vähänkään.
Ei asuta Amerikassa. Ei tarvitse deittailuja, jos ei halua eikä niitä Amerikassakaan kukaan muu halua kuin nainen. Deiteillä nainen tenttaa miestä ja tekee erilaisia mittauksia.
Suomessa nainen voi kutsua miehen kotiin ja katsoa Netflixiä käsi sipsipussin sisällä. Sitten seksi lähtee puksuttamaan ja ollaan suhteessa, jos mies on tarpeeksi varustettu ja muutenkin mukava eikä niin suosittu, että lähtee seuraavaan kotiin puksuttamaan.
En ole koskaan pynttäytynyt treffeille, ekoille varsinkaan. Aina mennyt varsin arkisissa vaatteissa ja ikään kuin normityylissä. Jos ei semmoinen arkiversio kelpaa niin olkoot sitten kelpaamatta. Just huomasin että ollaan oltu yhdessä 8kk ja tänään eka kertaa meikkasin treffeille, oli sellainen tapahtuma kyseessä että tuntui luontevalta laittaa sinne vähän huulipunaa.
Mutta noin muuten, eihän kenenkään tarvitse seurustella jos ei kiinnosta. Miksi käyttää aikaa johonkin sellaiseen mistä ei saa mitään?
Minäkin olen menettänyt mielenkiinnon miehiin. Viime vuonna kävin treffeillä ahkerasti. Etsin tapailumiestä. Nuoretkin miehet ovat yllättävän huonossa kunnossa. Tai sitten luonteet eivät sovi yhteen.
Baarista kyllä löytyisi seuraa, mutta baarit ovat varattuja ystävättärien kanssa vietettyihin iltoihin. Menemme tanssimaan tai bändejä katsomaan ja emme kännää. En halua, että koku humalainen mies pyörii jaloissa.
On tosi vaikea löytää tupakoimaton, urheilullinen ja melko raitis tapailumies.
Ja nyt ei oikein enää kiinnosta edes.
Vierailija kirjoitti:
Sä oot yksin koska se on sun oma valinta. Naisen ja miehen yksinolo on kaks täysin eri asiaa. Sun yksinolo loppuu 15min sisään jos niikseen päätät. On se helppoo olla nainen
Ole niin kiltti, äläkä taas aloita niitä juttujasi. Pyydän kauniisti.
Miehillä, joita olen rakastanut, on
tämä yhteinen piirre:
äärimmäisen kauniit, sielukkaat silmät.
Ja poikkeuksellisen raamikas ryhti.
.....
'In your eyes
doorway
into thousand
churches'.
Ei kai sitä tuossa tilanteessa tarvitsekaan jaksaa. Jos mies on susta aidosti kiinnostunut, niin ei sun tarvitse stressata ulkonäköäsi tai sanomisiasi. Riittää että oot oma itsesi. :)