Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää, miksi kauppasota voi johtaa lamaan?
05.04.2025 |
Anteeksi tyhmyyteni, mutta osaisiko joku viisas perustella kysymykseni?
Ymmärrän, että Yhdysvaltoihin vievän yrityksen kaupankäynti huononee, kun ostajia on korkeiden hintojen vuoksi vähemmän. Aina joku ostaa kuitenkin, ei ne tullimaksut niiiiin korkeita ole. Sitä paitsi tullimaksu - ymmärtääkseni - määräytyy tehtaan hinnan mukaan, ei ovh:n mukaan. Se antaa kikkailulle varaa: toyota voi kertoa auton hinnaksi vain 10 k, vaikka autokauppa myy auton hintaan 20 k. Ja tulli isketään 10 k:n päälle.
Ja kunnasiakkaat Yhdysvalloissa vähenevät, niin yrityshän lähtee etsimään uusia kohteita muualta. Kaikki me olemme samassa veneessä ja uusia kumppaneita etsitään kiivaana. Moni uusi maa näkee tämän sotkun isona mahdollisuutena itselleen. Kauppa käy, mutta toisten maiden kanssa. Jos kumppaneiden etsintä osoittautuu vaikeaksi, niin eihän kyse ole kuin joidenkin yritysten vaikeuksista.
Sotkua toki tulee, mutta miksi tästä sotkusta tulisi kunnon lama?
Kommentit (34)
1. Prismalaiset, Keskolaiset ja Lidliläiset päättävät tapella. R-kioskilaiset pakotetaan mukaan vaikkeivat haluaisi.
2. Johtajat ja työntekijät menevät sovittuun aikaan kadulle ja vetävät siellä toisiaan turpaan.
3. Lopputulos: kaikki on pieksettyinä eikä juuri kukaan pysty töihin. Siksi kaupoista loppuu kaikki.
4. Kun ei ole ruokaa eikä WC-paperia, niin ei voi tehdä töitä.
5. Lamahan siitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Niin, valtio tässä vetää välistä tariffit eli vastaa suurta veronkorotusta = vähemmän rahaa markkinoilla.
Jos olisi käänteiset tullit, että maksamme extraa, kun tuotte meille, niin maailmankauppa olisi liekeissä, eikö niin?
Sama logiikka kuin, että jos annetaan rahaa köyhille, niin kulutus ja talous kasvaa.
Kumma kun näitä talouden ikiliikkujia ei hyödynnetä.
Minä annan sinulle satasen ja sinä annat minulle satasen, niin ekonomistin mukaan olemme molemmat tienanneet satasen.
Maailman kauppa on vääristynyt, kiinalaiset tekee halvemmalla kun ei tartte noudattaa länsimaiden lakeja ja sääntöjä. Länsi Eurooppa tekee halvemmalla kun yrityksiä tuetaan valtion ja eun suorilla ja epäsuorilla tuilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta tilanne ei ole suoraan verrannollinen 30-lukuun. Silloin maailma ei ollut niin globaali ja kytköksellinen. Uusia kumppaneita ei niin vain löydetty.
Mitä väliä sillä on, jos Lesothossa ommelluita leviksiä ei saada myytyä jenkeissä. Tuokoon Euroopan markkinoille ne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Niin, valtio tässä vetää välistä tariffit eli vastaa suurta veronkorotusta = vähemmän rahaa markkinoilla.
Kokoomuksen suosima kulutusvero. Kumpi on tärkeämpi että on paljon rahaa markkinoilla, vai valtiolla?
Pörssit ovat tulleet alas ihan ihmisten ja instituutioiden panikoidessa, että täytyy myydä kun on hyvin voitolla vielä (ei kaikki tietysti) - tariffit eivät vielä edes ole kunnolla voimassa, mutta kaikki olettavat että huonosti käy.
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki rahaa, ei raha lopu, mutta talouden suhteen vain liikkuva raha merkitsee. Vain raha, millä ostetaan, vuokrataan, rahoitetaan, mikä lainataan tai luovutetaan osinkona tai muuten tekee JOTAIN, pitää taloutta pystyssä. Kun se vähenee riittävän paljon, seuraa lama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki rahaa, ei raha lopu, mutta talouden suhteen vain liikkuva raha merkitsee. Vain raha, millä ostetaan, vuokrataan, rahoitetaan, mikä lainataan tai luovutetaan osinkona tai muuten tekee JOTAIN, pitää talout
Juu, ymmärrän tämän, mutta entä uusien markkinoiden etsiminen niille? Eihän usassa ole kuin alle 300 miljoonaa asukasta. Muualla maailmassa on enemmän.
Kun kaikki asettavat vastatulleja usalle, niin se japanilainen päätyy ostamaan sen toyotan, eikä harleytä.
Mitä minä en ymmärrä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki rahaa, ei raha lopu, mutta talouden suhteen vain liikkuva raha merkitsee. Vain raha, millä ostetaan, vuokrataan, rahoitetaan, mikä lainataan tai luovutet
EI ole mitään loputonta varastoa uusista markkinoista. Jos jossain Aasiassa olisi ihmisiä, jotka halyäuavat ostaa lisää jotain, niin sitä myydään niille jo nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inflaatio kiihtyy eli hinnat nousevat, ja työttömyys kasvaa, koko maailmassa kauppasodan myötä. Jos aasialaisella ei ole nytkään varaa ostaa jotain, niin jatkossa niillä on vielä vähemmän varaa. Kaikissa maissa ihmisten ostovoima ja elintaso laskee.
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio kiihtyy eli hinnat nousevat, ja työttömyys kasvaa, koko maailmassa kauppasodan myötä. Jos aasialaisella ei ole nytkään varaa ostaa jotain, niin jatkossa niillä on vielä vähemmän varaa. Kaikissa maissa ihmisten ostovoima ja elintaso laskee.
Suomalaisten talous ja ostovoima tuhoutuivat pysyvästi jo 2020-2023 Marin ex viisikko hallinnon aikana kun kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnat ja katteet nousivat kymmeniä ja satoja prosentteja ja tämän valehdeltiin johtuvan 8% inflaatiosta minkä jokainen tajuaa olleen valtavan valheen... ja esimerkkinä sähköyhtiöiden annettiin nostaa sähkösopimusten hintoja 2022 5c/kwh tasolta jopa 50c/kwh tasolle ja tämähän oli suorastaan rikollista toimintaa (tämä vastaa 1000% inflaatiota mitä käytetään ainoastaan banaanivaltioissa ja sellainen Suomestakin tuli 2022)... ja hallinto kaiken lisäksi rakensi vielä sähkön tukimallin rikkaalle eliitille suurella alarajalla ja suurella ylärajalla jotta tuki ei auttaisi tavallisia ihmisiä lainkaan... ja keskusliikkeiden kartellit tekivät aivan vastaavaa rahastusta ilman mitään rajoituksia ja tuotteiden hinnat nousivat 20% -100%... ja polttoaineen hinnan annettiin nousta 2020 1.28 eur/l hinnasta 2022 2.60 eur/l tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki rahaa, ei raha lopu, mutta talouden suhteen vain liikkuva raha merkitsee. Vain raha, millä ostetaan, v
EI ole mitään loputonta varastoa uusista markkinoista. Jos jossain Aasiassa olisi ihmisiä, jotka halyäuavat ostaa lisää jotain, niin sitä myydään niille jo nykyäänkin.
ok, tämän tajuan, mutta myös me laitamme vastatulleja, ja se muuttaa kuviota, eikö? Eli meille ei enää tuoda harleytä tai leviksiä jenkeistä. Kun minä haluan jommat kummat, niin etsin tuotteet muista merkeistä. Minä ostan sitten triumphin np:n farkut. Eikö siis määrä kuitenkin pysy vakiona? Kulutus vain siirtyy muihin tuotteisiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki rahaa, ei raha lopu, mutta talouden suhteen vain li
Niitä toisia farkkuja on aiemmin myyty Yhdysvaltoihin. Kun niiden kysyntä laskee tariffien takia, niin farkkuvalmistaja joutuu irtisanomaan työntekijöitä ja sulkemaan tehtaitaan, jolloin tuotannon skaalaetu pienenee ja valmistuskustannukset nousevat. Lisäksi yritys joutuu maksamaan irtisanomisajan palkkoja, sekä maksamaan sopimussakkoja raaka-ainevalmistajille, koska eivät voikaan vastaanottaa sovittuja määriä tavaraa. Yritys joutuu todennäköisesti kattamaan siirtymäajan kustannuksia lainalla, jolloin rahoituskulut nousee. Sama kuvio kertaantuu läpi tuotantoketjun - nyt myös tekstiili- ja kemikaalituotteiden (farkkujen raaka-aineet) tuottajat ovat samassa tilanteessa, joka taas entisestään nostaa raaka-aineiden hintoja farkkuvalmistajalle. Edessä on konkurssiaalto läpi tuotantoketjun, joka johtaa työttömyyteen ja ostovoiman heikentymiseen, jolloin kuluttajat ostavat entistä vähemmän farkkuja.
Onko myytävät alueet jaettu joidenkin maiden kesken? Isot päättävät? Vai tosiaan pelkkä pakotelista tai muu esto. Miten tulliasioita saa paremmin hanskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Ihmisillä on toki
aa, ok. Kiitos, ymmärrän paremmin. Kaikki kertautuu siis. Ennen kuin uudelleenjärjestäytyminen mahdollistuu, niin se vie aikaa. Onko tämä ajatteluni ongelma?
ap
Vihreä siirtymä tekee pitkän loikan trumpin ansiosta mutta saavutusta ei suitsuteta tai edes mainita missään, oletteko huomanneet? Tuotanto kautta maailman vihertyy Trumpin vision voimalla mutta kukaan ei tajua, ei edes vihersiirtymää ajava vihreä liike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
No oletetaan, että vain 30% jättää sen viinin ostamatta. Myynti siis romahtaa 30%. Melkoinen romahdus, eikö vain?
https://yle.fi/a/74-20153699