Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää, miksi kauppasota voi johtaa lamaan?
05.04.2025 |
Anteeksi tyhmyyteni, mutta osaisiko joku viisas perustella kysymykseni?
Ymmärrän, että Yhdysvaltoihin vievän yrityksen kaupankäynti huononee, kun ostajia on korkeiden hintojen vuoksi vähemmän. Aina joku ostaa kuitenkin, ei ne tullimaksut niiiiin korkeita ole. Sitä paitsi tullimaksu - ymmärtääkseni - määräytyy tehtaan hinnan mukaan, ei ovh:n mukaan. Se antaa kikkailulle varaa: toyota voi kertoa auton hinnaksi vain 10 k, vaikka autokauppa myy auton hintaan 20 k. Ja tulli isketään 10 k:n päälle.
Ja kunnasiakkaat Yhdysvalloissa vähenevät, niin yrityshän lähtee etsimään uusia kohteita muualta. Kaikki me olemme samassa veneessä ja uusia kumppaneita etsitään kiivaana. Moni uusi maa näkee tämän sotkun isona mahdollisuutena itselleen. Kauppa käy, mutta toisten maiden kanssa. Jos kumppaneiden etsintä osoittautuu vaikeaksi, niin eihän kyse ole kuin joidenkin yritysten vaikeuksista.
Sotkua toki tulee, mutta miksi tästä sotkusta tulisi kunnon lama?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LVierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
No oletetaan, että vain 30% jättää sen viinin ostamatta. Myynti siis romahtaa 30%. Melkoinen romahdus, eikö vain?
Kai se riippuu siitä, mistä löytyy toinen ostaja? Jos ei löyty, niin sitten ko viini on ei ole elinkelpoinen tuote enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät kapasiteettia, leikkaavat investointeja... Kaikki talo
Juuri niin. Yhdysvallat on maailman suurin hyödyketavaramarkkina. Vaikkei väkiluku olekaan hurja, niin heidän ostovoimansa on vertaansa vailla. Aiempi talouspoliittinen maailmanjärjestys perustui siihen, että muut maat saivat käydä vapaasti kauppaa Yhdysvalloissa kunhan kauppa käytiin dollareissa ja maalla oli vähintään OK-suhteet Yhdysvaltoihin. Dollarin kysyntä taas mahdollisti jenkeille hyvin etuoikeutetun aseman, sillä he pystyivät painamaan tähtitieteellisen suuren määrän uutta rahaa ilman merkittävää inflaatiota. Vaikka teollisen tuotannon määrät pienenivät, niin Yhdysvaltain ostovoima pysyi korkeana ja liittovaltion budjetti valtavana. Trump yrittää nyt muuttaa järjestelmää niin, että USA voisi teollistua uudelleen menettämättä dollarin asemaa ns. reservivaluuttana. Kansankielellä Donald haluaa pitää kakun ja syödä sen samaan aikaan. Se tulee onnistumaan vain siinä tapauksessa, että muu maailma ei pysty koordinoimaan vastatoimiaan ja luomaan uusia vapaakauppasopimuksia keskenään. Siispä odotettavissa on lisää hajoita ja hallitse -taktiikkaa, jossa USA yrittää luoda lisää kitkaa muiden maiden välille.
Jos ulkomaankauppaa estetään vaikka tekemällä siitä kalliimpaa, maassa yritetään valmistaa sellaistakin, minkä tuottaminen onnistuu kotimaassa huonosti. Rahoitusta, työvoimaa ym imetään niiltä toimialoilta, jotka sopisivat omalle maalle paremmin. Suomessa yritetään kasvattaa appelsiineja kasvihuoneessa ja Sudanissa yritetään valmistaa hienomekaanisia instrumentteja.
Lopputulos: tuotantoa on joka maassa vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LVierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
No oletetaan, että vain 30% jättää sen viinin ostamatta. Myynti siis romahtaa 30%. Melkoinen romahdus, eikö vain?
Kai se riippuu siitä, mistä löytyy toinen ostaja? Jos ei löyty, niin sitten ko viini on ei ole elinkelpoinen tuote enää.
Jos joka maa asettaa ne hurjat tullit, niin mahtaako löytyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
Miksi suomalaiset tilaavat tavaransa ja vaatteensa Temusta? Onhan Prismallakin postimyynti ja varmaan nopeampi toimituskin, Klarnalla voi maksaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David Ricardo esitti jo 1800-luvun alkupuolella suhteellisen edun käsitteen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu
Jokainen tekee sitä minkä osaa parhaiten, tai mihin muuten on paremmat edellytykset kuin muiden asioiden tekemiseen. Kaakao tulee Ghanasta, autot Japanista, kellot Sveitsistä ym.
Suhteellinen etu on vieläkin ulkomaankauppateorian kulmakivi. Tosin joskus sitä virheellisesti yritetään soveltaa aivan muihin kysymyksiin, esim kansainvälisiin yritysfuusioihin tai työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LVierailija kirjoitti:
Koska kasvaneiden hintojen myötä firmojen myynti laskee, ja joutuvat irtisanomaan työntekijöitä, mikä entisestään laskee ostovoimaa jne.
Mutta jos se ostaja löytyy muualta, niin eihän firmojen myynti laske.
En jaksa uskoa, että kaikki amerikkalaiset jättävät ostamatta sen ranskalaisen viininsä, jos se on kympin kalliimpi. Jos ja kun bordeauxin myynti alenee, niin viedään viini Aasiaan. Ap
No oletetaan, että vain 30% jättää sen viinin ostamatta. Myynti siis romahtaa 30%. Melkoinen romahdus, eikö vain?
Kai se riippuu siitä, mistä löytyy toinen ostaja? Jos ei löyty, niin sitten ko viini on ei ole elinkelpoinen tuote enää.
Jos joka ma
Eiköhän tässä aseteta tulleja vain usa:lle. Usa on kaikkia vastaan, kukaan muu ei ole ketään muuta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotteet ovat nykyään niin monimutkaisia, että tuotantoketjut ovat pitkiä ja monipolvisia. Mainitsemasi Toyota on hyvä esimerkki. Sanotaan vaikka, että Toyotan vaihdelaatikot tehdään USA:ssa, moottorit Euroopassa ja korit Aasiassa. Olipa tehtaasi missä tahansa, joudut aina maksamaan tariffeja, jotta saat auton kasattua. Lisäksi voi olla, että amerikkalainen vaihdelootatehdas käyttää eurooppalaisia hammaspyöriä ja kasaa lootat kiinalaisilla roboteilla. Näin ollen kaikki maksaa enemmän koko ketjun mitalta. Kaikki, mikä on kalliimpaa käy huonommin kaupaksi. Yritykset eivät voi toimia pitkään tappiolla, joten ne vähentävät henkilöstöä, pienentävät ka
ok, kiitos sinulle perusteellisista vastauksista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tavaroita ostavat amerikkalaiset verrattuna eteläamerikkalaiset, niin kyllähän amerikkalaiset pystyvät niistä paremman hinnan maksamaan. Ja eteläamerikka tai aasia ovat kovin kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Jos ulkomaankauppaa estetään vaikka tekemällä siitä kalliimpaa, maassa yritetään valmistaa sellaistakin, minkä tuottaminen onnistuu kotimaassa huonosti. Rahoitusta, työvoimaa ym imetään niiltä toimialoilta, jotka sopisivat omalle maalle paremmin. Suomessa yritetään kasvattaa appelsiineja kasvihuoneessa ja Sudanissa yritetään valmistaa hienomekaanisia instrumentteja.
Lopputulos: tuotantoa on joka maassa vähemmän.
Ja tuotteet ovat usein huonompaa laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinan keskuspankilla on ylivoimaisesti maailman suurimmat valuuttavarannot, arvoltaan 3 241 miljardia dollaria maaliskuussa. Silti vain noin 5 % niistä raportoidaan kultana, mikä on kääpiöarvoa sen Yhdysvaltain dollarin omistuksesta. Jos Kiina menettää merkittävän osan johtavista vientimarkkinoistaan, jotka ovat Yhdysvallat, tarvitseeko sen keskuspankin pitää hallussaan suuria määriä Yhdysvaltain dollareita ja Yhdysvaltain valtion velkasanoja? Olisi parempi ostaa lisää kultaa.
Tämä hallitus voisi myös aseistaa Yhdysvaltain dollarivarantojaan tässä kauppasodassa, myymällä kovaa dollaria tankkaamaan tai pakottamalla Yhdysvaltain pitkät korot korkeammalle, mikä lisää Yhdysvaltain taloudellista tuskaa. Suurimmalla osalla maailman muista suurista keskuspankeista on paljon enemmän Yhdysvaltain dollarin varantoa kuin kultaa. Heidänkin pitäisi jatkaa varovaista hajauttamistaan pois dollarista, varsinkin kun Yhdysvallat on nyt ryntäämässä kohti protektionismia.
Kupla-arvoiset osakemarkkinat ovat vakavissa vaikeuksissa kohoavien vastatullien vuoksi, jotka uhkaavat tukahduttaa suuren osan maailmankaupasta. Tämä heikentää monien suurten yhdysvaltalaisten yritysten tuloja, joita niiden tulot vahvistavat todella putoamalla. Joten Yhdysvaltain osakemarkkinat kohtaavat tulevina kuukausina yhä kasvavaa perustavanlaatuista myyntipainetta.
Kiina tuottaa noin 60 prosenttia maailman sähköajoneuvoista, puolet maailman laivoista, 80 prosenttia kaupallisista droneista, lähes 90 prosenttia maailman aurinkopaneeleista ja 7090 prosenttia litiumakuista. Kiinan ennustetaan ohittavan Yhdysvaltojen ja Euroopan seuraavan sukupolven ydinenergian tuotannossa ensi vuosikymmenellä.
"Lainaamme rahaa kiinalaisilta talonpoikaisilta ostaaksemme asioita, joita kiinalaiset talonpojat valmistavat", hänen varapresidenttinsä JD Vance kertoi Fox Newsille tällä viikolla varoittaen, että tilanne on muuttumassa.
Ostamme itsemme elintasosairauteen saakka jo nyt. Ostamme kallista elintasolääkettä nollaamaan toisen elintaso-ongelman ja tilanne on vinksin vonksin kun ylikulutusta ei pitäisi alunperinkään tapahtua. Lama on aivan tervetullutta.