Uudelle työntekijälle yleensä sanotaan, että saa kysyä mitä vain, mutta

Vierailija kirjoitti:

Sellainen turhauttaa, jos on perusteellisesti selittänyt jo kaikki, ohjeet on annettu kirjallisena ja sitten kysytään jotain ihan perustason juttua, joka pitäis maalaisjärjellä tajuta ilman perehdyttämistäkin

Toki on luonnollista, että turhauttaa. Mutta sitä ei saa näyttää. Olen itse perehdyttänyt työssäni _paljon_ ja kaikista parhaat työntekijät on niitä, jotka kysyy. He myös oppivat eniten ja nopeiten ja lisäksi heiltä tulee parhaat kehitysideat. Monessa paikassa on vaarallisena asenteena se, että "aina ennenkin on näin tehty". Uudet työntekijät huomaa parhaiten kehittämisen paikat. 

Toisaalta, jokainen on aloittanut jostain. Vaikka itse tiedän omasta työstäni erittäin paljon, voi minulle jonkun toisen työn yksinkertainen asia ollakin hankala, kun en ole sitä koskaan tehnyt. Toki joskus on ollut tapauksia, joille joutuu ohjeistamaan samat asiat aina vaan uudelleen eikä mene perille, mutta joka paikkaan mahtuu myös niitä, jotka eivät vaan ole oikeassa työssä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen turhauttaa, jos on perusteellisesti selittänyt jo kaikki, ohjeet on annettu kirjallisena ja sitten kysytään jotain ihan perustason juttua, joka pitäis maalaisjärjellä tajuta ilman perehdyttämistäkin

Ongelma on just toi "pitäis tajuta ilman perehdyttämistäkin". Kaikki ei vaan tajua tai uskalla olettaa, että näin kyseinen asia tehdään. Ja aika usein saman asian voi tehdä usealla tavalla ja auta armias jos sen tekee eri tavalla kuin firmassa on ollut tapana, kun et mystisesti kysymättä (kun ei saa kysyä) oikeaa tapaa tiennyt.

Tää on oikeasti niin vittumaista. Itsekin tykkään tietää, mitä teen. Siksi kysyn aina, jos törmään asiaan ensimmäisen kerran. Ja viimeksi eilen sain erittäin ilkeän ja omaa älyäni vähättelevän vastauksen.

 

Virheitä tekemällä saattaa jopa oppiakin jotakin ja niitä pelätään ihan turhaan. 

Osalta suomalaisia sopii odottaa enemmän tahtoa viedä asioita eteenpäin ja uskoa itseensä, kun esim törmää asiaan ensikerran. Omasta osaamisesta on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen turhauttaa, jos on perusteellisesti selittänyt jo kaikki, ohjeet on annettu kirjallisena ja sitten kysytään jotain ihan perustason juttua, joka pitäis maalaisjärjellä tajuta ilman perehdyttämistäkin

Ongelma on just toi "pitäis tajuta ilman perehdyttämistäkin". Kaikki ei vaan tajua tai uskalla olettaa, että näin kyseinen asia tehdään. Ja aika usein saman asian voi tehdä usealla tavalla ja auta armias jos sen tekee eri tavalla kuin firmassa on ollut tapana, kun et mystisesti kysymättä (kun ei saa kysyä) oikeaa tapaa tiennyt.

Tää on oikeasti niin vittumaista. Itsekin tykkään tietää, mitä teen. Siksi kysyn aina, jos törmään asiaan ensimmäisen kerran. Ja viimeksi eilen sain erittäin ilkeän ja

 

Osalta suomalaisia sopii odottaa enemmän tahtoa viedä asioita eteenpäin ja uskoa itseensä, kun esim törmää asiaan ensikerran. Omasta osaamisesta on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin.

Suomalaista sisukkuutta ennen ja nyt on vaikea faktisesti mitata, mutta epäilemättä sille on historiallista näyttöä: pieni kansa sinnitteli naapureiden puristuksesta itsenäiseksi, selvisi sodista ja rakensi karuista lähtökohdista vauraan hyvinvointiyhteiskunnan. Se on vaatinut muutakin kuin sisua, mutta myös juuri sitä: kovaa työtä, lujuutta ja halua pärjätä.

Missä tämä sinnikkyys on nyt, kun pitää painaa enter-näppäintä? Ratkaisujen etsimisen sijaan tunnumme kansana keskittyvän ongelmien osoitteluun ja kilpailuun siitä, kenellä menee surkeimmin ja kenellä on sitä kautta isoin oikeus valittaa. Maailman onnellisin kansa -titteli on suorastaan loukkaus. Suurinta sisua on nähtävissä silloin, kun etsitään vastapuolesta heikkoja kohtia ilkuttavaksi ja puolustetaan omaa oikeassa olemista tai oikeutta uhriutua.

Tavallinen arkikin tuntuu olevan loputonta kärsimystä, töissä on kamalaa, perhe-elämä on ankeaa ja ihmissuhteet ahdistavat.

Toki pitää nähdä vaivaa ja näenkin aivan helvetisti. Silti on asioita, joita en voi yksinkertaisesti itse päätellä "vaivaa näkemällä" esim. kun on kyse talon käytännöistä jossain tietyn asian/ongelman hoitamisessa. Voin joko tehdä sen, kuten edellisessä työpaikassa on tehty, tai sitten kysyä että miten ko. asia täällä hoidetaan. Myös jos kysymys koskee tietojärjestelmää, joka on täysin eri, en voi päätellä vastausta vain "näkemällä vaivaa".

Vierailija kirjoitti:

Toki pitää nähdä vaivaa ja näenkin aivan helvetisti. Silti on asioita, joita en voi yksinkertaisesti itse päätellä "vaivaa näkemällä" esim. kun on kyse talon käytännöistä jossain tietyn asian/ongelman hoitamisessa. Voin joko tehdä sen, kuten edellisessä työpaikassa on tehty, tai sitten kysyä että miten ko. asia täällä hoidetaan. Myös jos kysymys koskee tietojärjestelmää, joka on täysin eri, en voi päätellä vastausta vain "näkemällä vaivaa".

Tietojärjestelmistä selviää, kun osaa lukea. Ei ne mitään Amerikan-tiedettä ole. Voit tehdä sen kuten itsestäsi parhaimmalta tuntuu, kun sulle on se oma tontti on kerran annettu. Jos jollakin on siihen jotain sanottavaa, avakoon sen suunsa. Ihmiset nöyristelee ihan liikaa sen oman epäonnistumisen pelossa. Luottoa nyt siihen omaan ammattitaitoon!