Jos nainen on helluntailainen, niin onko mahdollisen miesystäväksi kärkkyvän pakko kääntyä?

Hoh-hoijaa.

Jos olet tullut vankilassa uskoon ja antanut kaiken itsellesi anteeksi, niin mikä ettei.

Milloin olet tullut uskoon ja miksi et halua mennä kasteelle?

Olet joku pervopersu joka käy kirkossa vain jouluna eikä lue Raamattua ikinä. Meidän seurakunnan neitsytkaunottaria ei tuollaisille anneta. Mene pois kärkkymästä. 

Kun olin 5 v ja toinen isovanhemmista kuoli, eli siinä jonkinlaisen ymmärryksen kehittymisen alkuvaiheessa. Minut on siis kastettu evlut, mutta pitääkö se siis jotenkin perua ensin ja mennä sitten kasteelle? Ei kai kasteelle kävellä ihan noin vain, paitsi Youtuben Afrikan megakokouksissa. Siellä tosin olosuhteet ja väkimäärä vaativat nopeaa toimintaa eikä jahkailua.

Vierailija kirjoitti:

Olet joku pervopersu joka käy kirkossa vain jouluna eikä lue Raamattua ikinä. Meidän seurakunnan neitsytkaunottaria ei tuollaisille anneta. Mene pois kärkkymästä. 

Miksi käännät minuun? Kysyn ihan teologisesta mielenkiinnosta, koska palstalla on Helluntaiherätyksen kansaa. Täällä on aikaisemmin kysytty samaa niin evlutin, ortodoksien, JW:n ym porukoiden osalta. -ap

Luulis että riittää kun on uskova. Riippuu toki naisesta ja millainen perhe ja ystävät tällä on.

Vierailija kirjoitti:

Milloin olet tullut uskoon ja miksi et halua mennä kasteelle?

No esim.minä en mennyt kasteelle uskoontuloni jälkeen koska minut on kastettu lapsena. Yksi usko, yksi kaste. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet joku pervopersu joka käy kirkossa vain jouluna eikä lue Raamattua ikinä. Meidän seurakunnan neitsytkaunottaria ei tuollaisille anneta. Mene pois kärkkymästä. 

Miksi käännät minuun? Kysyn ihan teologisesta mielenkiinnosta, koska palstalla on Helluntaiherätyksen kansaa. Täällä on aikaisemmin kysytty samaa niin evlutin, ortodoksien, JW:n ym porukoiden osalta. -ap

Kastekäsitys sattuu olemaan aika olennainen osa helluntailaisuutta ja vauvana kastettuja pidetään vääräuskoisina + luterilaisia muutenkin, koska luterilaisilla on kaikenlaisia epäraamatullidia käsityksiä nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin 5 v ja toinen isovanhemmista kuoli, eli siinä jonkinlaisen ymmärryksen kehittymisen alkuvaiheessa. Minut on siis kastettu evlut, mutta pitääkö se siis jotenkin perua ensin ja mennä sitten kasteelle? Ei kai kasteelle kävellä ihan noin vain, paitsi Youtuben Afrikan megakokouksissa. Siellä tosin olosuhteet ja väkimäärä vaativat nopeaa toimintaa eikä jahkailua.

Owuorin megasekoilukokouksista pysy kaukana. Helluntailaisuudessa usko pitää todistaa seurakuntalaisille siten, että ottaa kasteen. Muuten ihmistä ei pidetä aidosti uskovana.

Kunnon uskova ihminen ei "kärky" ketään vaan rukoilee Jumalan johdatusta, käy aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksissa ja pyytää  seurakuntalaisia rukoilemaan uskovan puolison löytymistä. 

Itse en oo helluntalainen mutta opiltaan  vastaavassa seurakunnassa, ja naimisissa luterilaisen miehen kanssa. Meillä on tosi lähellä opilliset käsitykset niin ei ole ongelmaa. Jostain kasteesta tuli alussa väänettyä ihan huvikseen mutta turhaan.

Jos akalla on virsikirjoja ja raamattuja kämpässä niin kyllä kannattaa kääntyä kohti ulko ovea

-Ei se anna ilman hoosiannaa

Oma kokemus helluista ( sukulaisia, työkavereita, asiakkaita) on se, että ovat äärimmäisen kaksinaamaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Kunnon uskova ihminen ei "kärky" ketään vaan rukoilee Jumalan johdatusta, käy aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksissa ja pyytää  seurakuntalaisia rukoilemaan uskovan puolison löytymistä. 

Kyllä joo, on se siis nimenomaan näin ja näinn olen tehnytkin, en myöskään ole rukouksissani sulkenut pois muiden seurakuntien naisia. Nyt on teologisessa mielessä kysymys siitä, että onko olemassa yhtä ainoaa tulkintaa jostain opinkappaleesta joka saattaisi olla esteenä. Vahva oletus on että ennen vanhaan oli (Helluntaiherätyksen) seurakuntia joissa ulkopuolisten kanssa seurustelua ei katsottu hyvällä.  Tämä oli ja on täysin perusteltavissa mm. Paavalin sekä muiden apostolien kehotuksella karttaa jumalattomia tai ainakin jumalattomien tapoja. Tosin apostolit käsittelivät lähinnä kerettiläisten oppeja. VT:n puolella profeetat, kuten Malakia, selkeästi varoittivat viraiden naisten naimisen vaaroista. Tuohon aikaan jopa hylkäsivät ikiomat vaimonsa ja naivat vieraita naisia. Tässä ei siis ole kysymys vaimon hylkäämisestä ja uuden naimisesta. Teologinen kysymys on rajattu tässä tapauksessa esimerkiksi evlut miehen sekä helluntailaisen naisen (tai päinvastoin) väliseen kysymykseen. Ajan takaa, onko sallivuuden lisääntyminen osoitus rappeutumisesta ja harhaoppien sisäänmarssista.

Helarilla tulee olemaan aviomies, miesystäviä ei niinkään. Ystäviä, tottakai. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnon uskova ihminen ei "kärky" ketään vaan rukoilee Jumalan johdatusta, käy aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksissa ja pyytää  seurakuntalaisia rukoilemaan uskovan puolison löytymistä. 

Kyllä joo, on se siis nimenomaan näin ja näinn olen tehnytkin, en myöskään ole rukouksissani sulkenut pois muiden seurakuntien naisia. Nyt on teologisessa mielessä kysymys siitä, että onko olemassa yhtä ainoaa tulkintaa jostain opinkappaleesta joka saattaisi olla esteenä. Vahva oletus on että ennen vanhaan oli (Helluntaiherätyksen) seurakuntia joissa ulkopuolisten kanssa seurustelua ei katsottu hyvällä.  Tämä oli ja on täysin perusteltavissa mm. Paavalin sekä muiden apostolien kehotuksella karttaa jumalattomia tai ainakin jumalattomien tapoja. Tosin apostolit käsittelivät lähinnä kerettiläisten oppeja. VT:n puolella profeetat, kuten Malakia, selkeästi varoittivat viraiden nai

En ole hellari, mutta olen halunnut kastaa itseni myös aikuisena, vaikka minut on kastettu lapsena. Seurakunta jossa käyn, ei "pakota" kasteelle aikuisena, vaan ajatellaan että 1 kaste riittää uudestisyntyneelle uskovalle. Itse koen, että aikuiskaste vahvisti identiteettiäni Kristuksessa.

En ole liittynyt mihinkään seurakuntaan, katson kuuluvani Jeesuksen seurakuntaan olen Hänen ruumiinsa jäsen.

Kastekysymys ym. opilliset ristiriidat ovat joillekin iso asia, toisille ei niinkään. Myös hellarien seassa on nykyisin vapaammin ajattelevia.

Ev.Lut srk sisällä on todellakin myös raittiissa uskossa olevia uudestisyntyneitä uskovia, ja hyvä että on, ettei koko seurakunta huku eksytyksiin.

Parempi että ap. juttelee asiasta sen naisen kanssa, josta on kiinnostunut, ja rukoileeJumalan johdatusta asiaan.

Tässäkään ketjussa ei siis saa kommentoida eikä vastata aloittajan kysymykseen. Mitä te uskovaiset pelkäätte, kun asiallinen vastaus piti poistattaa? Jos aloittaja etsii uskovaista kumppania,mutta aikoo sen takia vaihtaa ihan virallisesti seurakuntaa (mikä itsessään on todella outoa, sillä silloin ei ole todellakaan käsitetty Jeesuksen opetuksia) hänen tulee ensisijaisesti kysyä itseltään kysymyksiä omasta uskostaan, sen perusteista ja ottaa selvää niistä opinkappalaeista, joita jokin toinen kristinuskon suuntaus edustaa ja punnita plussat ja miinukset. Realistista kuvaa ei aloittaja uskonlahkoista kuitenkaan saa, jos sulkee pois kaiken muun,paitsi pikku kerhojen sisällä olevien mielipiteet. On uskallettava astua oman kuplan ulkopuolelle ja uskallettava etsiä totuutta, vaikka se ei olisi sama totuus, joka toisella ihmisellä on. Dogmit ja opit eivät pelasta, vaan henkilökohtainen usko ja suhde Jumalaan, jos sellaisesta tykkää. Miksi olette ihmisten orjia, onko totuus ja omilla aivoillaan ajattelu noin pelottava asia?

Hei,

Vaikka kuulun helluntaiseurakuntaan, en ensisijaisesti ole helluntailainen vaan ihan vain uskova kristitty.

Keskeisintä on toisen halu seurata Jeesusta.

Ehkä esteeksi jollekin voi muodostua, jos toinen ei halua käydä helluntaiseurakunnassa, ja itse taas kokee tärkeäksi käydä siellä/käydä siellä yhdessä. 

voi mennä naimisiin käsittääkseni, jutelkaa asiasta. kaste asiat varmaan isoin ero luterilaiseen.helluntaissa aikuiskaste jne.