Olen ihan poikki ja pelkään uupuvani - miten saada lepoa?
Taustalla muutenkin raskaat vuodet. Lisäksi viime syksystä asti ollaan oltu lähes jatkuvasti sairaana: perheessä on ollut influenssaa, koronaa, noroa, korvatulehduskierrettä jne. Työ on asiantuntijatyötä, josta ei voi läheskään aina olla sairauslomalla, vaan kotona olo oman tai lapsen sairauden takia merkitsee vain töiden tekemistä etänä. 90 % työtehtävistä on sellaisia, että kukaan muu ei niitä hoida, vaan sairaustapauksessa työt tehdään sairaana tai ne kertyvät tehtäväksi heti, kun töihin palaa. Ja samalla on tietysti jo uudetkin työt eli tuplasti töitä. Uuvuttaa, kun pitää hoitaa sairasta lasta ja töitä yhtä aikaa. Päiväkodissa on aivan järkyttävästi kaikkea mahdollista syyhystä erilaisiin rokkoihin, influenssaa, angiinaa, täitä jne. Eli kun yhdestä taudista pääsee, niin seuraava on jo tulossa. Nyt on jo huhtikuu, eikä tautimäärä päiväkodissa ota hellittääkseen.
Töissä ei ymmärrettävästi olla iloisia näistä sairasteluista. Työterveydestä oltiin jo yhteydessä, kun 30 sairauslomapäivää on ylittynyt viimeisen kalenterivuoden aikana. Esihenkilöt henkivät niskaan, miten töitä pitäisi tehdä vieläkin enemmän. Muutama työntekijä on jo uupunut, kun töitä on niin paljon. Minusta on tullut melko iloton. Elämä ei ole muuta kuin töitä ja sairaan lapsen hoitoa. Ystäviä en enää ehdi enkä jaksa nähdä. Harrastuksia minulla ei ole ollut vuosiin.
Miten ihmeessä jaksan tätä tilannetta uupumatta?
Kommentit (40)
Osa-aika työt edes nyt kevääksi. Joo, palkka laskee, mutta verotus tasaa ettei erotus ole niin iso.
Mitä sinä sitten kuvittelin sen aikuisuuden olevan? 😂
Ensin pitää keskustella työkuormasta ja työhyvinvoinnista esihenkilön kanssa. Jos se ei tuo tulosta, niin hänen esihenkilönsä kanssa. Jos ei auta, niin sitten sairaslomaa ja viimeisessä vaiheessa pitää etsiä uusi työpaikka.
Minä olen vuosikymmenen jälkeen tuossa sairaslomavaiheessa. Kohta alkaa varmaan työnhaku.
Ap tässä:
Kyllä, aikuisuuteen kuuluu vastuut ja olen asioista pitänytkin huolta. Mutta ei sitä jaksa, että jatkuvasti pitää yhtä aikaa tehdä kahta asiaa (hoitaa pientä lasta ja tehdä töitä) yhtä aikaa. Jos tämä olisi se normi, ei päiväkoteja olisi. Ja ketäpä ei väsyttäisi, jos pitäisi pahimmillaan sairastaa itse, hoitaa sairasta lasta ja tehdä vielä työtkin siihen päälle?
Ap
Ei tämä aikuisuus ole yhtään helppoa kenellekään. Käy töissä, syö ja mene nukkumaan. Jos odotit jotain suurempaa, syytä vanhempiasi. Se sun koko lapsuus perustui valheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä:
Kyllä, aikuisuuteen kuuluu vastuut ja olen asioista pitänytkin huolta. Mutta ei sitä jaksa, että jatkuvasti pitää yhtä aikaa tehdä kahta asiaa (hoitaa pientä lasta ja tehdä töitä) yhtä aikaa. Jos tämä olisi se normi, ei päiväkoteja olisi. Ja ketäpä ei väsyttäisi, jos pitäisi pahimmillaan sairastaa itse, hoitaa sairasta lasta ja tehdä vielä työtkin siihen päälle?
Ap
Missä lapsen isä on?
Onko sulla muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa?
Ehkä se kertoo että on aika herätä. Inhimilliset arvot menevät edelle luonnollisesti. Jospa töitä pitäisi vähentää (vai eri ala, yrittäminen?), suostuuko firma siihen ja että joku tekisi osan työstäsi. Ota vähemmän palkkaa jos sillä saa vapaata vai sairasloma? Ja lepää. Lepoa vaikea saada jos työskentelee intensiivisesti tai jää tiettyyn firmaan. Mitä tilalle. Onko toinen vanhempi avuksi lapselle tai mummo. Ideoita vain. Ei muutkaan jaksa kovaa tahtia ja pitää miettiä miten maailma muuttuisi paremmaksi, tasapainoisemmaksi.
Mulle on sanottu, että mä en voi ikinä saada niin pyyteetöntä rakkautta kuin omalta lapselle, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain.😂😂😂
- lapseton
Organisoi, organisoi ja organisoi.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on sanottu, että mä en voi ikinä saada niin pyyteetöntä rakkautta kuin omalta lapselle, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain.😂😂😂
- lapseton
Lapsi "rakastaa" sua tasan niin kauan ostat hänelle kaiken mitä hän haluaa.
Tsemppiä erityisesti tuon jatkuvan sairastelun kanssa. Itse olen saanut samat taudit kuin lapsikin, osan vielä pahempana. Minulla tosin työt eivät seuraa kotiin, joten pystyn lepäämään. Jossain kohtaa sinun on kuitenkin levättävä, vaikka työt kasautuisivatkin. Mieluummin nyt eikä sitten, kun tilanne menee vielä pahemmaksi?
Omahoito-ohjelma
Pysähdy, huomaa ja hyväksy.
Rauhoita kehoa.
Huolehdi palautumisesta.
Opi ajanhallintaa.
Huolehdi unestasi.
Ateriarytmi kuntoon.
Tuo liikunta osaksi arkea.
Lähde mielenterveystalo
Työelämässä ei enää tarvitse olla se äidin vaatima kympintyttö, 6,5 suoritus riittää. Ota vesilasi ja laita sormi sinne, jääkö jälki?
Saat varmaan 6 viikkoa lomaa vuodessa?
Oisko mahdollista levätä silloin?
Siten, että kasvat aikuiseksi.