Nyt kaipaan rehellisiä vastauksia!

Meidän kuopus on pian 2v ja ymmärtää vallan mainiosti, että nyt hän menee hoitoon ja sitten kun hän on syönyt niin hoitotäti tuo hänet päiväkodille mistä äiti hakee. Mutta tuskin sinunkaan lapsesi ymmärtää että nyt isi ja äiti lähtee ja kun olet nukkunut 14 yötä niin tullaan takasin. Tätä nyt lähinnä tarkoitin.

lapsi varmasti viihtyy hoidossa.

on se hyvä ettei sen lapsen tarvinnut lähteä sinne keräämään melanoomaa...

Miksei lapsi lähde mukaan?

" jotka eivät ole takertuneet lapsensa elämään" .



Voi apua... Kyllä vanhempien _kuuluu_ olle takertuneita lapsensa elämään kun puhutaan noin hirmu pienestä lapsesta. Ymmärrät kai, että tuon ikäsellä ei edes ole vielä mitään ns omaa elämää mihin joku toinen voisi takertua.



Siis, en ole vastaan vanhempien kahdenkeskistä aikaa, mutta toi kommentti vain pisti ihmettelmään.



Sitten kun täällä puhutaan, miten pienetkin jo ymmärtävät niin hyvin kaikea, niin ettekö ota huomioon pienen tunteita. Miltä hänestä mahtaa tuntua kun oma äiti ja isä yhtäkkiä katoavat noin pitkäksi aikaa. Musta on vähän lapsen aliarvioimista ajatella, että eihän se nyt mitään tosta ajattele tai kärsi.

Kanssa lomalle ulkomaille. Oikein hyvin niillä oli mennyt ja vieläkin lapsi puhuu innostuneena, kuinka lentokoneella menivät. Sai siitä mielenkiintoisia kokomuksia.

hoitaja tuttu lapselle ja luotettava. Meidän poika muuten oli viikon ton ikäsenä mummon hoivissa kun olimme etelässä. Mummo oli meillä hoitamassa häntä ja isoveljeä. Kun tulimme takaisin poika ei ollut uskoa silmiään ja juoksi sitten iloisena syliin. Hän on nyt kohta 13. Mitään ongelmaa ei ollut palattuamme, ei matkan aikana eikä myöhemmin. Ehkä se terapian tarve ilmenee vasta muutaman vuoden päästä

hoitoapua?

Heh, no jos sinua kiinnostaa niin minä olen normaalipainoinen työssäkäyvä kolmen lapsen äiti, jolla no harrastuksia ja jonka mies auttaa kotitöissä. isovanhemmat ovat valitettavasti vain lomilla " käytettävissämme" .



Esikoinen oli isovanhemmillaan 5 päivää hoidossa ollessaan 1v10kk, kun me olimme häämatkalla miehen kanssa.



Tästä huolimatta MINÄ olen sitä mieltä, että kaksi viikkoa on tuon ikäiselle aivan liian pitkä aika.

vanhempi-lapsisuhteeseen, väistämättä. Ei tieteenikään 100% varmuudella aiheuta mitään " traumoja" , eikä lapsi ole tuomittu narkomaaniksi. Mutta kenties pieniin asioihin: rohkeuteen, luottamukseen, kommunikointiin, tunteidenilmaisuun tmv.

a.

Oma lapseni täytti 11 vuotta, ja suunnittelimme viikon etelänmatkaa mieheni kanssa kaksin, mutten vieläkään raaski jättää häntä. Ihan siksi, että ajattelisin koko ajan sitä, miten paljon hänkin nauttisi matkasta. Ja ylipäätään haluan viettää lomat lapseni kanssa niin kauan kuin hän on lapsi.

mieltä, että 2 viikkoa on ehdottomasti alle 2-vuotiaalle liian pitkä aika. Lisäksi ihmettelen, että minkälaisia lapsia teillä on, jos rantaloma ei tunnut yhtään lomalta lapsen kanssa? Olin juuri alle 2-vuotiaan kanssa 2 viikkoa kaukolomalla ja kyllä se ihan täyttä lomaa oli. Lapsemme nukkuu yli kahden tunnin päiväunet, jolloin me vanhemmat vuorottelimme: toinen oli huoneistossa ja toinen joko lojui altaalla auringossa tai teki jotain muuta " omaa juttuaan" .



Ravintolassa syötiin, kaupoilla käytiin ja kahviloissakin istuttiin. Ei tarvinnut kokata, ei miettiä siivoomisia. Kaikki nauttivat lämmöstä ja lapsi nautti siitä, kun meillä oli aikaa keskittyä kunnolla myös häneen.



Toki matkustaminen on erilaista lapsen kanssa, mutta aivan ihanaa se näiden tähän mennessä tehtyjen viiden matkan perusteella on ollut.



Musta on todella hirveä ajatus jättää lapsi kahdeksi viikoksi oman loman takia. Ja en ole kade, meillä on hoitoapua yllin kyllin, tänäänkin lapsi on menossa yökylään mummolaan.