Kurjaa, että ihminen joutuu hankaluuksiin sen takia, kun reagoi asioihin
Kommentit (62)
Kun ei tee mitään, ei sano mitään, jättää tekemättä jne jne... niin säästyy ongelmilta
Näin ihmiset yritetään pelotella hiljaisiksi. Elävät ihmiset reagoivat asioihin!
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä miten reagoi, ei siitä, että yleensä reagoi.
Toki siitäkin
Sellainen valtio on Suomi. Mukamas maailman onnellisin valtio, mutta oikeasti totalitaristinen, viranomaisfasistinen dystopia, jossa valtio saa holhota ja kiusata aikuista ihmistä. Missään muussa valtiossa ei ole niin paljoa keinotekoisia sääntöjä ja rajoituksia ja helvetisti viranomaisia viilaamassa pilkkua. Hyvinvointia ei todellakaan lisää yksikään verovaroilla ylläpidetty suojatyöpaikka, jonka ainoa tehtävä on hankaloittaa kansalaisen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen valtio on Suomi. Mukamas maailman onnellisin valtio, mutta oikeasti totalitaristinen, viranomaisfasistinen dystopia, jossa valtio saa holhota ja kiusata aikuista ihmistä. Missään muussa valtiossa ei ole niin paljoa keinotekoisia sääntöjä ja rajoituksia ja helvetisti viranomaisia viilaamassa pilkkua. Hyvinvointia ei todellakaan lisää yksikään verovaroilla ylläpidetty suojatyöpaikka, jonka ainoa tehtävä on hankaloittaa kansalaisen elämää.
Niin-PÄ
Tuttu tunne niin töissä kun parisuhteessakin.
Töissä kollega käyttäytyy välillä ihan pösilön tavoin, nokittelee, puhuu päälle, puuttu mun tekemisiin, neuvoo kun jotain harjoittelijaa vaikka olen paljon häntä koulutetumpi ja työvuosia /- historiaa vähintäänkin yhtä paljon kuin hänellä monista erilaisista yrityksiä. Kun hermostun ja sanon takaisin tai ojennan häntä päällepuhumisesta tai ettei puutu mun alueen asioihin, niin minä saan syyt niskoilleni asiattomasti sanomisesta.
Sama parisuhteessa, mies on hirvittävän itsekeskeinen ja huomionkipeä. Tekee päätöksiä aina vain omasta näkökulmastaan, katoaa perjantaina töiden jälkeen kavereiden kanssa kaljalle sanomatta mulle sanaakaan jne.... ja kun reagoin tähän suuttuneena ja annattelen tulla muutamat tosiseikat, niin minä olen se nalkuttava tiukkapipo.
Eli ensin saa tehdä mitä hyvänsä mutta se joka reagoi on syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Reagoi mihin?
Toiset asiat ovat vallassamme, toiset eivät.
Niin... vaikka reagoi muiden puheisiin, tekoihin, käytökseen, onnettomuus paikalla (auttaako vai ei)... lista on loputon
Vierestä katsojilla on helpompaa
Reagoin ja pidän ääntä vääryyksistä siihen asti kunnes kuolen. Minua ei hiljennä kukaan. Etenkään sielultaan pienet narsisti-ihmiset.
Kyllä silläkin on ikäviä seurauksia että jättää reagoimatta. Yhtä nuorilla tanssimista ja nuoleskelua koko elämä mutta siltikään ei kelpaa. Oudointa on että joku aina vaatimassa jotain omien halujensa mukaisesti. Muiden vasn pitää myötäillä ja tehdä.
Totta. Minä olen aina reagoinut asioihin voimakkaasti niin hyvässä kuin pahassa, joskus kyllä liiankin kärkkäästi, sen myönnän, mutten ole saavuttanut sillä mitään. Mikään ei ole muuttunut paremmaksi, olen vain alkanut inhota ihmisiä entistä syvemmin, kun ovat täysiä uuvatteja, jotka eivät pskaakaan piittaa muusta kuin itsestään.
Äsken juuri lenkillä ollessani päätin, että tästä lähtien annan olla. Lakkaan piittaamasta minäkin. En enää puutu mihinkään vääryyksiin tai hölmöyksiin, vaan alan itsekin elää niin kuin kaikki muutkin, eli juuri niin kuin parhaaksi näen, muista viis.
Reaktio on selviytymiskeino. Pakene tai taistele ovat vaihtoehdot jollet omaa kykyä hahmottaa tosiasioita ja tehdä niiden perusteella johtopäätelmiä. Mikäli aina pakenee vastuuta ja omaa näkemyksen esille tuomista joutuu alistetuksi ja vihatuksi. Jos ei sano mitään ihminen tulkitsee että hän vihaa meitä kun ei puhu mitään. Asiat voi esittää eri tyylein. Primitiivinen reaktio on alkukantainen reaktio, järjellisinä olentoina meidän hermostomme on altis tunteille joita voimme hallita oppimalla tunnistamaan tunteemme järjen keinoin. Viisaus ei asu meissä ja jälkiviisaus on jossittelua. Tulee tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, antaa tunteiden tulla ja pysähtyä laskemaan ykkösestä kymmeneen ja hengittää syvään sisään ja ulos jolloin tasaantuu. Loukkaamisen ja lietsonnan sijaan tulee olla rakentava, ottaa huomioon kuulijan näkemykset ja mielipiteet, analysoida ne ja tuoda esille omat näkemykset asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Minä olen aina reagoinut asioihin voimakkaasti niin hyvässä kuin pahassa, joskus kyllä liiankin kärkkäästi, sen myönnän, mutten ole saavuttanut sillä mitään. Mikään ei ole muuttunut paremmaksi, olen vain alkanut inhota ihmisiä entistä syvemmin, kun ovat täysiä uuvatteja, jotka eivät pskaakaan piittaa muusta kuin itsestään.
Äsken juuri lenkillä ollessani päätin, että tästä lähtien annan olla. Lakkaan piittaamasta minäkin. En enää puutu mihinkään vääryyksiin tai hölmöyksiin, vaan alan itsekin elää niin kuin kaikki muutkin, eli juuri niin kuin parhaaksi näen, muista viis.
Just näin, haistakoon veen. Kuten muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Reaktio on selviytymiskeino. Pakene tai taistele ovat vaihtoehdot jollet omaa kykyä hahmottaa tosiasioita ja tehdä niiden perusteella johtopäätelmiä. Mikäli aina pakenee vastuuta ja omaa näkemyksen esille tuomista joutuu alistetuksi ja vihatuksi. Jos ei sano mitään ihminen tulkitsee että hän vihaa meitä kun ei puhu mitään. Asiat voi esittää eri tyylein. Primitiivinen reaktio on alkukantainen reaktio, järjellisinä olentoina meidän hermostomme on altis tunteille joita voimme hallita oppimalla tunnistamaan tunteemme järjen keinoin. Viisaus ei asu meissä ja jälkiviisaus on jossittelua. Tulee tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, antaa tunteiden tulla ja pysähtyä laskemaan ykkösestä kymmeneen ja hengittää syvään sisään ja ulos jolloin tasaantuu. Loukkaamisen ja lietsonnan sijaan tulee olla rakentava, ottaa huomioon kuulijan näkemykset ja mielipiteet, analysoida ne ja tuoda esille omat näkemykset asiaan.
"Loukkaamisen ja lietsonnan sijaan tulee olla rakentava, ottaa huomioon kuulijan näkemykset ja mielipiteet, analysoida ne ja tuoda esille omat näkemykset asiaan."
Avot, siitä päivän teesi. Vuorovaikutustaidot. Pitää olla läsnä tilanteessa. Puhua ja kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen valtio on Suomi. Mukamas maailman onnellisin valtio, mutta oikeasti totalitaristinen, viranomaisfasistinen dystopia, jossa valtio saa holhota ja kiusata aikuista ihmistä. Missään muussa valtiossa ei ole niin paljoa keinotekoisia sääntöjä ja rajoituksia ja helvetisti viranomaisia viilaamassa pilkkua. Hyvinvointia ei todellakaan lisää yksikään verovaroilla ylläpidetty suojatyöpaikka, jonka ainoa tehtävä on hankaloittaa kansalaisen elämää.
Nyt et kyllä yhtään ymmärrä mistä puhut. Pahempi valtio löytyy esim. naapurista.
Apaattisuuteni on vain suojautumiskeino. Tai no, kai olen menettänyt palasen tunnepuolestanikin. Mutta en jaksa liikaa tunteilla. En jaksa tuntea vahvaa kipua. Kivempaa mielestäni tyhjyys kuin kipu. Vaikka samalla se myös tarkoittaa, että asioista ei nauti vahvasti. Miksi minun pitäisi käyttää elämääni siihen, että itken ja stressaan jonkun toisen ihmisen tähden? Yritän aina päästä asioista nopeasti yli ja sopeutua, mutta ei kai siinäkään ole lopulta mitään suurta järkeä.
Ok
Ok