Opettajat: millaisilla asioilla jotkut vanhemmat haluavat päteä ja brassailla?

Yx opsankeikka

Minä olen lääkäri, ja olen monta kertaa jonnekin soittaessani aloittanut vahingossa " lääkäri x.x. tässä hei" . En todellakaan mitenkään brassaillakseni, vaan ihan vaan siksi, että töissä kaikki puhelut aloitetaan luonnollisista syistä noin, ja se vaan jää joskus päälle. Eipä ole koskaan kukaan pahastunut mokastani, lähinnä on näitä yhdessä hekoteltu.



Miksi muuten sinusta lääkärin ammatti on niin hieno ja suuri, että pelkkä sen mainitseminen on brassailua? Mitä muita sellaisia ammatteja on ja missä menee raja? Jos joku soittaisi ja sanoisi vahingossa " palkanlaskija x.x. tässä päivää" , olisiko se brassailua?

Teen heti selväksi, että olen maisteri ja ainoa, jolla on puhevalta vanhempainvarteissa ja -illoissa. Toimii tehdaspaikkakunnalla hienosti ja turvat pysyvät kiinni.

Vapaalla kasvatuksellaan.



Eräs vanhempi oli ihmetellyt kollegalleni, että mihin ihmeeseen äidinkielenopettaja koulutusta tarvitsee. Kyllähän kaikki nyt suomea osaa...

Mitä enemmän sen parempi.

ihmettelen vaan.. pystyn minäkin tuohon kysymykseen vastaamaan vaikka en ope olekkaan, koulussa töissä olen ollut monta vuotta..

Mutta toisaalta en kyllä ole törmännyt brassaileviin vanhempiin...

Sitä naurettiin aika kauan.

Vierailija:

Sitä naurettiin aika kauan.

jos on tottunut soittamaan potilaileen, täällä lääkäri se ja se...jää usein ' päälle' .

vai ettekö osaa ajatella paremmin syitä ihmisten käyttäytymiseen?

mitenkään esiintyä, ihan asiallisia vanhempia kaikki. Tai sitten en vaan ole niin herkkä kääntämään jokaista mahdollista kommenttia nurin ja etsimään niistä jotain muita merkityksiä.



Useampi vuosi takana aineenopettajana.

miten me käymme aina oopperassa ja aina siellä oopperassa varaamme pöydän ja syömme välliajalla leivoksia ja aina hiihtolomalla lapissa ja luen kaunokirjallisuutta ja meidän janniinajeniina pääsee aina kaikkialle ja joka paikkaan koska me haluamme että hän saa kokemuksia....

ajanviettoa lasten mielestä on sellainen, tapahtumattomuus, rauhallisus. Eli ei mitään kokemuksia, linnanmäkihärveleitä ja muumimaailmoita vaan ihan tavallista yhdessäoloa vanhempien kanssa. Vaikka isän ja äidin sängyssä peuhaamista loma-aamuna ja onkireissu mummilan järvelle.



Lapset ei aina jaksa ja osaa arvostaa meidän aikuisten järjestämää " laatuaikaa" . Reissuun on helppo lähteä, vaikeaa (ja rasittavampaa) on joskus kotonaolo, lasten kuuntelu, juttelu, läsnäolo!!! Eli juuri se läheisyys mitä lapsuuden pitäisi olla.

Mutta hän lienee sitä mieltä, että vanhempien olisi hyvä järjestää lapsillee MOLEMPIA kokemuksia: rauhallisesta tavallisesta elämästä JA kulttuurista. Ei se ole jokotai, ihme kyllä.



EN mä ymmärrä mitä kummallista siinä on että he käyvät teatterissa ja kertoilevat siitä. Sellaisia minkäkin juttelen töissä. Aamukahvilla vertaillaan kuka missäkin on käynyt ja tykkäsikö ja kannattaako toistenkin käydä. Ei se mitään brassailua ole, se on jutustelua ja vinkkien jakoa. Kavereilta, jonka mieltymyksistä suhteessa omiin ono jo ennestään selvillä, saa usein paljon paremman ennakkokäsityksen kuin joltain ventovieraalta lehtikriitikolta.

Ei lapsi elä ikuisesti pelkkien kotileipomustuokioiden kautta.

enkä ole törmännyt brassaileviin vanhempiin. Sellaisiin tosin, jotka yrittävät kyykyttää opettajaa mitä moninaisimmilla tavoilla saadakseen opettajan toimimaan heidän mielensä mukaan. Täällä av:llakin niitä on, jotka ovat aina haastamassa opettajaa oikeuteen tms. Pääosin vanhemmat onneksi ihan tavallisia ihmisiä.

Mutta mietin tietenkin, että miten oman eskarini kohdalla.. Liiankin kanssa varmaan ehdin esitellä omia näkemyksiäni ensimmäisessä vanhempainvartissa. Kuitenkin koulu, lapset yms. vaatii eniten tekoja lasten vanhemmilta.

Meikä soitti joskus kouluun ja aloitin, että täällä on ylitarkastaja se ja se. Opettaja räjähti nauruun ja kysyi, että koskas tulet ylitarkastamaan koulun...? No, kieltämättä, olihan se aika koominen veto meikältä :-). Korjasin sitten, että täällä " Sannan äiti" .