Hakija on osallistunut yo-kirjoituksiin viidesti ja päntännyt pääsykokeisiin kolme vuotta kokoaikaisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasin viime vuonna 26-vuotiaan naisen, jolta kysyin siinä muun juttelun lomassa, että mitä hän tekee työkseen tai onko vielä opiskelija. Ilmoitti hakevansa lääkikseen, mihin olin ensin silleen että jaa, miltä alalta olet vaihtamassa. Ei yhtään mitään, on vaan hakenut lääkikseen siitä lähtien kun pääsi lukiosta. 

Sehän on hyvä että jaksaa uskoa unelmaan, meillä on aivan liikaa kyynisiä ja elämäänsä kyllästyneitä aikuisia, joilla ei ole mitään himoa työhönsä. Vika on systeemissä, kun nämä nuoret joutuvat pänttäämään lukiokirjoja kun sen sijaan voisivat edistää opintoja omalla alallaan. Lääkikseen ei ole edes mahdollista hakea avoimen väylän kautta.

Siihen on ihan syynsä, miksei ihmisten hengellä päästetä leikkimään ketä tahansa tolvanaa, vaan lääkisopintoihin pääsylle on tiukat rajat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakija on yksinkertaisesti liian tyhmä korkeakouluun ja hänen olisi jo aika hyväksyä se. Yliopistoon tulisi päästä kuukauden omatoimisella lukemisella. 

Huomaa ettei sulla ole lääkikseen hakemisesta mitään tajua. Tuskin kukaan ei pääse sinne kuukauden lukemisella, valmennuskurssitkin alkavat jo syksyllä.  

Sinä et vain tunne aidosti älykkäitä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vaan sitä, miten ylioppilaat täysin surkeilla papereilla haaveilevat lääkiksestä. Tiedän yhden tapauksen, jossa a:n ja b:n papereilla oli hakemassa pääsykokeen kautta lääkikseen. Aika epätodennäköistä, ja ihmettelen, että lukion opo tai vanhemmat eivät yhtään puutu asiaan. Ei tuollaisilla papereilla taida päästä edes hoitajakoulutukseen. Ehkä lähärikoulutus voisi olla sopiva?

Samaa mieltä. Lääkis on L:n ja E:n oppilaita, ehkä joitakin alisuoriutuneita M:n oppilaita varten. Jos biologia ja kemia ei ole lukiossa kiinnostanut A/B:n papereita enemmän, niin miten ne alkaisivat jotenkin enemmän lääkiksessä kiinnostaa. Jos ei pääse E:n papereilla suoraan todistuksella ja joutuu pääsykokeissa käymään, niin sen vielä jotenkin ymmärtää, mutta A/B:n papereilla ei. 

Ihmiset voivat muuttua, 16-vuotiaana moni ei edes tiedä mihin haluaa hakea lukion jälkeen, voi olla diagnosoimattomia oppimisvaikeuksia jne. Vaikka lukio olisi mennyt huonosti ja kemiat fysiikat opiskelematta, myöhemmin voi käydä iltalukioissa opiskelemassa tai vaikka käydä kirjoittamassa nuo aineet. Joku saattaa opiskella ihan itse omatoimisestikin.

Huoh.

En ole ikinä halunnut lääkäriksi ja kirjoitin myös e:n paperit. Yhden l:n. Omana aikana ei hajautettu kirjoituksia.

Luin kuitenkin jutun ja jotenkin uskon, että tuolla innostuksella voisi olla jopa hyväkin lääkäri?

Ei se 7 ällää heti kirjoittanut välttämättä ole todellakaan hyvä lääkäri.

Lisäksi yhtäkkiä tarjoilijan työ jotenkin huono asia?

Kummallinen kommenttikenttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä katkeraa porukkaa :D miten voikaan muiden ihmisten sisukkuus olla joillekin niin kova paikka. Samalla valmennuskurssilla oli nainen, joka haki lääkikseen 7. kerran ja sillä kerralla onnistui pääsemään sisään. Hänestäkin tuli lääkäri ja on nyt erikoistumassa.

Sisukkuus on hieno asia, mutta en kyllä itse kehtaisi mainostaa, jos olisin hakenut johonkin kouluun 7 kertaa.

No sä nyt et kehtaa mitään muutenkaan mt-potilas🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasin viime vuonna 26-vuotiaan naisen, jolta kysyin siinä muun juttelun lomassa, että mitä hän tekee työkseen tai onko vielä opiskelija. Ilmoitti hakevansa lääkikseen, mihin olin ensin silleen että jaa, miltä alalta olet vaihtamassa. Ei yhtään mitään, on vaan hakenut lääkikseen siitä lähtien kun pääsi lukiosta. 

 

 

 

Olisi ehtiny opiskella vaikka lähihoitajaksi ja työskentelystä saanut kokemusta jota ei kouluista löydy. On jo nyt vieraantunut elämästä. Toivottavasti ei pääse lääkäriksi ikinä

Sun mielestä elämää on tuntemattomien haukkuminen vauvapalstalla? Jessus!

Itse pääsin heti lukion jälkeen yliopistoon sellaiseen koulutusohjelmaan, mihin otettiin yhteensä kuusi uutta opiskelijaa. Laitoksen dekaani tervetuliaispuheessaan kehui meitä "kermasta kermaisimmaksi", koska sisäänottoprosentti oli niin naurettavan pieni, ja taisin olla niistä kuudesta vielä ainut, joka oli päässyt sisään ensiyrittämällä. Valmistuin tunnollisesti määrä-ajassa ja mitä olen siitä tutkinnosta saanut? En niin mitään. Työttömäksi jouduin suoraan. Ja miksi? Koska nyt tässä vaiheessa näkyy luokkatausta. Itse tulen maalta, köyhästä perheestä ja hyvin vähän kouluttautuneesta suvusta, jonka ensimmäinen ylioppilas olin. Ei ollut suhteita, millä hakea sitä ensimmäistä työpaikkaa. Niillä, jotka töihin pääsivät, ja joita onnittelin, vanhempi tai joku muu sukulainen istuu firman johtoportaassa. Ja sanoivat tämän vielä täysin peittelemättä. Musta tuntuu, että koulutuslaitos petti mut. Aivan turhaan opiskelin ja kehitin itseäni, kun toivoa ei ole. 

No ei tule pääsemään koskaan, jos lähtökohta on haluta lääkäriksi katsomalla nuorena housea, niin ei ehkä ymmärrä lääkärin työstä yhtään mitään