Lue keskustelun säännöt.
Olen korkeasti koulutettu ja usein mietin, miksi niin moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei koulutus ole heille arvokysymys
26.03.2025 |
Tämä ei ole ylemmyyden osoitus vaan aidosti surullinen havainto. Kun katson esimerkiksi kaupungin leikkipuistossa vanhempia, tai seuraan vanhemmuusryhmiä, niin moni keskustelu pyörii vain lastenvaatteiden, turvaistuinten tai ruuhkavuosien ympärillä. Missä on kiinnostus kulttuuriin, politiikkaan, lukemiseen, tieteeseen!!
Tiedän että arki on raskasta, mutta onko se oikeasti niin kokonaisvaltaista, ettei mikään muu enää kiinnosta?
Kommentit (149)
Aloin puhua siitä etten ota lapselle erästä rokotetta eräässä vanhemmuusryhmässä. Aivan sama on vaikka hakisi mitään tutkimusta asiansa perustelemiseksi sillä kaikki tuollaiset todisteet poistettiin kyseisestä keskustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään moni työläisvanhempien lapsi esiintyy suurena asiantuntijana, koska on saanut opiskella itselleen akateemisen loppututkinnon.
Omat vanhempani väittelivät tohtoreiksi nk. kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri ja mieheni tohtori. Meillä on kolme lasta ja leikkipuistossa keskustelemme milloin mistäkin.
Itse ainakin tykkäsin leikkipuistossa puolituttujen kanssa jutella small talk tyyppistä kevyttä juttua ihan tietoisesti. Siis vaikka säästä, arjen jutuista, jotain lapsista, harrastuksista jne. Politiikka oli jutuissa mukana esim perhevapaauudistuksen muodossa, mutta muutoin koen että en halua puolituttujen kanssa vaikkapa nykyistä Ukrainan sotaa, Venäjän tilannetta tai muuta käydä läpi. Lisäksi vältän sotaan liittyvää keskustelua lapsen kuullen ylipäätään.
Omalla kohdalla juttelun aiheet puistossa oli siis tietoisesti kevyitä. Toki en muutenkaan ole esim tiedemaailman aktiivinen seuraaja. Uskoisin kuitenkin, että moni lapsiperhe on ainakin kirjallisuudesta kiinnostunut ja lasten kirjoja luetaan ahkeraan, mutta ei näistä aina hirmuisesti jutunjuurta riitä muille jaettavaksi.
Mitkä ovat ne tieteen, kulttuurin ja politiikan aiheet joista sinä haluaisit hiekkalaatikolla puolituttujen kanssa jutella luontevasti?
Vanhemmuuden some-ryhmät lienee ensisijaisesti juuri vanhemmuudesta keskusteluun aivan kuin puutarha-aiheiset ryhmät puutarhan hoitoon. Toisaalta olen kyllä vanhemmuusryhmissä nähnyt paljonkin poliittista kannanottoa esim päivähoitoon tai kouluihin liittyen. Kulttuurin osalta monessa ryhmässä näkee mainoksia lasten konserteista tai teatteriesityksistä. Pienille koululaisille mainostetaan kesäleirejä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kannustaa ja painostaa on eri asioita. Kannustaminen on ok, mutta se jos esimerkiksi mollaa lapsen valintaa mennä ammattikouluun ei ole kannustamista, vaan jotain päinvastaista.
Onhan siinä elämä pilalla, jos lahjakas lapsi menee ammattikouluun nuoruuden hölmöydessään, kun kaveritkin menevät ja vanhemmat eivät välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa, että vanhemmuusryhmissä puhutaan vanhemmuudesta. Menetkö sinä AA-kerhoonkin puhumaan retiiseistä?
Lasten koulutus ei sinusta liity vanhemmuuteen?
Ei niin millään tavalla, kun puhutaan leikkipuistoikäisistä lapsista.
"Meidän Pirkko-Eemelistä tulee vielä diplomi-insinööri!!", samalla kun kyseinen taapero vetää toista hiekkalapiolla naamariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni työläisvanhempien lapsi esiintyy suurena asiantuntijana, koska on saanut opiskella itselleen akateemisen loppututkinnon.
Omat vanhempani väittelivät tohtoreiksi nk. kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri ja mieheni tohtori. Meillä on kolme lasta ja leikkipuistossa keskustelemme milloin mistäkin.
Ja sinä olet selvästikin mielestäsi hieman parempi, kiitos vanhempiesi saavutusten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kannustaa ja painostaa on eri asioita. Kannustaminen on ok, mutta se jos esimerkiksi mollaa lapsen valintaa mennä ammattikouluun ei ole kannustamista, vaan jotain päinvastaista.
Onhan siinä elämä pilalla, jos lahjakas lapsi menee ammattikouluun nuoruuden hölmöydessään, kun kaveritkin menevät ja vanhemmat eivät välitä.
Ei se ammattikoulu mikään vankila ole mistä ei pois pääse koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa, että vanhemmuusryhmissä puhutaan vanhemmuudesta. Menetkö sinä AA-kerhoonkin puhumaan retiiseistä?
Lasten koulutus ei sinusta liity vanhemmuuteen?
kyllä puhutaan viimeistään siinä vaiheessa kun peruskoulu loppuu, poika itse päätti mennä lukioon ja hyvin kävi, itekin sitä mieltä, sitten Hgin yliopisto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni työläisvanhempien lapsi esiintyy suurena asiantuntijana, koska on saanut opiskella itselleen akateemisen loppututkinnon.
Omat vanhempani väittelivät tohtoreiksi nk. kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri ja mieheni tohtori. Meillä on kolme lasta ja leikkipuistossa keskustelemme milloin mistäkin.
Ja sinä olet selvästikin mielestäsi hieman parempi, kiitos vanhempiesi saavutusten.
No ainakin parempi kuin joku sukunsa ensimmäinen maisteri tai tohtori. Ei se akateeminen koulutus nyt niin ihmeellistä ole (paitsi niiden mielestä, jotka ovat sukunsa ensimmäisiä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aattele. Ja koiraryhmässä puhutaan vaan koirista ja viherkasviryhmässä kasveista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni työläisvanhempien lapsi esiintyy suurena asiantuntijana, koska on saanut opiskella itselleen akateemisen loppututkinnon.
Omat vanhempani väittelivät tohtoreiksi nk. kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri ja mieheni tohtori. Meillä on kolme lasta ja leikkipuistossa keskustelemme milloin mistäkin.
Ja sinä olet selvästikin mielestäsi hieman parempi, kiitos vanhempiesi saavutusten.
No ainakin parempi kuin joku sukunsa ensimmäinen maisteri tai tohtori. Ei se akateeminen koulutus nyt niin ihmeellistä ole (paitsi niiden mielestä, jotka ovat sukunsa ensimmäisiä).
Millä perusteella ajattelet olevasi parempi vanhempiesi koulutustaustan perusteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia tekee jo lähtökohtaisesti vähemmän älykkäät. Ei fiksuilla ole kouluissa edes kavereita, ovat enemmänkin koulukiusattuja. Se on aina se keskivertomassa, joka pariutuu ekana ja elää sen oman libidonsa ehdoilla. Siitä kertoo myös se, että kansan ÄO on ollut laskussa jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni työläisvanhempien lapsi esiintyy suurena asiantuntijana, koska on saanut opiskella itselleen akateemisen loppututkinnon.
Omat vanhempani väittelivät tohtoreiksi nk. kovista tieteistä -80-luvulla. Itse olen maisteri ja mieheni tohtori. Meillä on kolme lasta ja leikkipuistossa keskustelemme milloin mistäkin.
Ja sinä olet selvästikin mielestäsi hieman parempi, kiitos vanhempiesi saavutusten.
No ainakin parempi kuin joku sukunsa ensimmäinen maisteri tai tohtori. Ei se akateeminen koulutus nyt niin ihmeellistä ole (paitsi niiden mielestä, jotka ovat sukunsa ensimmäisiä).
No et ole yhtään sen parempi. Ainoastaan ylimielisempi. Miksi olet alikouluttautunut vanhempiisi nähden, vaikka noin hyvistä lähtökohdista ponnistat? Täytyy päteä vanhemmillaan, kun ei muulla voi. Toisin kuin se huonosta taustasta omilla ansioillaan sukunsa ensimmäiseksi tohtoriksi ponnistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei koulutus ole heille arvokysymys"
Minä olen vain sosionomi, niin en ymmärrä tuota lausetta aloituksessa, miksi lapsiperheelle koulutus pitäisi olla arvokysymys? Ja miten?
JA miten se, että onko koulutus arvokysymys, liittyy siihen mitä puhutaan jossain leikkipuistossa tai vanhemmuusryhmässä? Ja miten se liittyy siihen, onko joku kiinnostunut kulttuurista, politiikasta, lukemisesta tai tieteestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kannustaa ja painostaa on eri asioita. Kannustaminen on ok, mutta se jos esimerkiksi mollaa lapsen valintaa mennä ammattikouluun ei ole kannustamista, vaan jotain päinvastaista.
Onhan siinä elämä pilalla, jos lahjakas lapsi menee ammattikouluun nuoruuden hölmöydessään, kun kaveritkin menevät ja vanhemmat eivät välitä.
Ei se ammattikoulu mikään vankila ole mistä ei pois pääs
Ammattikoulun käyneet poikani ovat diblomi-insinöörejä.
Jos olet sinne leikkipuistoon päätynyt, et kovin sivistynyt voi olla. Sivistyneet eivät lisäänny. Käsittääkseni ihan tutkittua tietoa on, että äitiys tyhmentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomin paskaprovo ilmiannettu.
Tämän tasoisen kommentin saa kun yrittää ottaa kahvilassa puheeksi Vergiliuksen vaikutuksen renessanssin kirjallisuuden luonteeseen
Normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ihminen ymmärtää, mistä ihmisten kanssa on sopivaa puhua ja milloin. Jos istutaan suuremmassa porukassa leikkipuistossa, niin silloin varmaan on hyvä puhua niistä lapsiasioista, että kaikki voivat osallistua keskusteluun. Jos taas haluat aloittaa kahvilassa keskustelun jonkun kanssa, silloin ehkä kannattaa valita aluksi kevyempi aihe. Säästä ei puhuta turhaan, koska se on tunnustelua. Haluaako joku keskustella vai olla rauhassa.
Minäkin tiedän kaiken herneenpalon kasvattamisesta nenään. Mutta tuskin herneen rakenne kaikkia kiinnostaa ja urpoksi itseni tekisin, jos jankkaisin seurassa kuin seurassa vain herneenpalosta nenässä.
"moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei..."
Noniin.Tämähän on aloittajan omaa tulkintaa hyvin pienestä otannasta. Tulee jopa mieleen putkinäkö -näkökulma. Hetkelliset kohtaamiset saaneet aika isoja ajatusaaltoja liikkeelle.
Oletuksia. Uskomuksia. Sinun ajatuksia ja tulkintoja.
Ei se leikkipuistossa kuultu ja nähty keskustelu kerro yhtään mitään muista sen päivän tai viikon aikana käydyistä keskustelun aiheista.
Jokaiselle keskustelulle on paikkansa ja aikansa. Ja onneksi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa, että vanhemmuusryhmissä puhutaan vanhemmuudesta. Menetkö sinä AA-kerhoonkin puhumaan retiiseistä?
Lasten koulutus ei sinusta liity vanhemmuuteen?
Juu leikki-ikäisten vanhempiahan juurikin pitäisi kiinnostaa mihin yliopistoon kukin lapsensa laittaa, eiku.
Ihmiset puhuvat ajankohtaisista asioista. Jos lasten kanssa on käyty heurekassa siitä puhutaan eri ihmisten kanssa viikon mutta ei samojen.
Miksi sitä sun juttua pitäisi ventovieraiden jankata joka viikko puistossa.
Auto pitäisi katsastaa. Ei siitä riitä kolmeksi vuodeksi juttua.
Keväällä ja syksyllä puhutaan autonrenkaista. Leikkipuistossa kuravaatteista.