Olen korkeasti koulutettu ja usein mietin, miksi niin moni lapsiperhe vaikuttaa siltä, ettei koulutus ole heille arvokysymys
Tämä ei ole ylemmyyden osoitus vaan aidosti surullinen havainto. Kun katson esimerkiksi kaupungin leikkipuistossa vanhempia, tai seuraan vanhemmuusryhmiä, niin moni keskustelu pyörii vain lastenvaatteiden, turvaistuinten tai ruuhkavuosien ympärillä. Missä on kiinnostus kulttuuriin, politiikkaan, lukemiseen, tieteeseen!!
Tiedän että arki on raskasta, mutta onko se oikeasti niin kokonaisvaltaista, ettei mikään muu enää kiinnosta?
Kommentit (149)
Miten se koulutus vaikuttaa siellä leikkipuistossa?
Vierailija kirjoitti:
Tradenomin paskaprovo ilmiannettu.
Tämän tasoisen kommentin saa kun yrittää ottaa kahvilassa puheeksi Vergiliuksen vaikutuksen renessanssin kirjallisuuden luonteeseen
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
En kuulu viiteryhmään paitsi koulutuksen, sivistyksen ja arvopohjan pohtijana, ja siksi rupesin lukemaan ketjua. Yllättää, miten kriittisen vastaanoton ihan fiksu ja kiihkottomasti esitetty aloitus on saanut. Mistähän se kertoo - voi kukin ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Aina naurattaa kun joku vauvalla kehuu olevansa korkeasti koulutettu. Yleensä nää on jotain amkilaisia tai luokanopettajia.
Juu. Joku sukunsa eka maisteri hössöttää aivan tohkeissaan, kuinka meidän Vertistä tulee isona presidentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomin paskaprovo ilmiannettu.
Tämän tasoisen kommentin saa kun yrittää ottaa kahvilassa puheeksi Vergiliuksen vaikutuksen renessanssin kirjallisuuden luonteeseen
Aika pinnallinen aihe. Itseäni kiinnostaa enemmän klassisemmat ja syvällisemmät aiheet.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kannustaa ja painostaa on eri asioita. Kannustaminen on ok, mutta se jos esimerkiksi mollaa lapsen valintaa mennä ammattikouluun ei ole kannustamista, vaan jotain päinvastaista.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kukas sun pyllysi pyyhkii sitten kun olet vanha? Ja varmaan joku käy isolla autolla hakemassa teidänkin roskat, ettette huku omiin jätteisiinne? Sulle ois varmaan kauhea häpeä jos lapsesi päätyisi duinariammattiin 😄
Mistä senkään päälle päin tietää mitä muut arvostavat? Et varmaan minustakaan arvaisi minkä tutkinnon olen suorittanut. Olisi outoa jos puhuisin siitä koko ajan tuntemattomille leikkipuistossa.
Olen itse oikein valtiotieteiden maisteri, ja äiti. En todellakaan juttele muiden äitien kanssa leikkipuistossa muusta kuin lapsien asioista, koska ne nyt ovat asioita, jotka meitä varmasti yhdistävät. Kiusallistahan se olisi alkaa puhua vaikka jostain museon näyttelystä ja oppia, ettei toinen ole kiinnostunut museoista, tai kuntavaaleista, ja oppia että olemme aivan eri linjalla. Se, onko reiman vai jonathanin haalari parempi, ei ole yhtä henkilökohtainen aihe hyvänpäiväntuttujen kanssa. Ystävien kanssa sitten puimme komission päätösten vaikutuksia ja muuta "korkeasti koulutettujen juttuja". Sitä paitsi, ihan kuin lasten asioista kiinnostuminen olisi muut aiheet elämästä poissulkevaa?
Vierailija kirjoitti:
Miten se koulutus vaikuttaa siellä leikkipuistossa?
Miten korkeakoulutettu isäni ja hänen pelkän kansakoulun käynyt kaverinsa leikkivät eri tavalla lastenlastensa kanssa siellä leikkipuistossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ja se on surullista. Jos ei itse ole kouluttautunut, ei sitä osaa myöskään arvostaa ja kannustaa lapsia siihen. Näistä lapsista tulee sitten kattoon syljeskeleviä työttömiä tai parhaimmassa tapauksessa menevät amikseen. Mikään auton rassaamista vaativampi ei kiinnosta, kun eivät vanhemmat ole mistään muusta kiinnostuneita.
Kannustaa ja painostaa on eri asioita. Kannustaminen on ok, mutta se jos esimerkiksi mollaa lapsen valintaa mennä ammattikouluun ei ole kannustamista, vaan jotain päinvastaista.
Meillä oli tuollaista. AP kuulostaa vähän äidiltäni. Äiti ponnisti köyhistä oloista ja nai koulutetusta suvusta tulleen koulutetun miehen.
Jotenkin söpön lapsellista, miten joillekin se koulutus tuntuu olevan aina määräävä tekijä kaikessa. Ei aihetta, mitä ei saisi jotenkin liitettyä siihen koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse oikein valtiotieteiden maisteri, ja äiti. En todellakaan juttele muiden äitien kanssa leikkipuistossa muusta kuin lapsien asioista, koska ne nyt ovat asioita, jotka meitä varmasti yhdistävät. Kiusallistahan se olisi alkaa puhua vaikka jostain museon näyttelystä ja oppia, ettei toinen ole kiinnostunut museoista, tai kuntavaaleista, ja oppia että olemme aivan eri linjalla. Se, onko reiman vai jonathanin haalari parempi, ei ole yhtä henkilökohtainen aihe hyvänpäiväntuttujen kanssa. Ystävien kanssa sitten puimme komission päätösten vaikutuksia ja muuta "korkeasti koulutettujen juttuja". Sitä paitsi, ihan kuin lasten asioista kiinnostuminen olisi muut aiheet elämästä poissulkevaa?
Sullakin outo oletus että olet ainoa korkeasti koulutettu siellä leikkipuistossa :D
Koulutus ei muuten ole yhtä kuin korkeakoulutus. Monissa perheissä arvostetaan esim. ammattiun kouluttautumista enemmän.
Eikä kai lapsista tai vaipoista tai vaikka tv-ohjekmista puhuminen poissulje esim. poliittista kiinnostusta.
Ehkä kyse on myös piireistä joissa liikut? Meidän päiväkotiryhmän whatsupissa kyllä seurataan tarkkaan esim kunnallispolitiikkaa ja ystäväpiirin kanssa koulupiirislueet on syynätty tarkkaan ennen asuntokauppoja. Samaten harrastuksia on esitelty lapsille vähän sillä kärjellä, että hakutessaan voisi päästä isompana jollekin painotusluokalle.
Mutta jossakin leikkipuistossa en kyllä ala huutelemaan politiikasta, pitäisin sellaista jokseenkin moukkamaisena. Sivistystä on ottaa tilanne ja ympäristö huomioon.
Saattaa olla uusi tieto sinulle mutta noista asioista voi olla kiinnostunut tai kiinnostumaton ihan koulutuksesta riippumatta.
Leikkipuistossa ei vaan yleensä keskustella muusta kuin pikkulapsiarjesta.
Mutta: kieltämättä itselle kävi niin, ettei oikein ollut kapasiteettiakaan keskittyä muuhun kuin lapsiin ja heidän kasvuunsa, oman palkkatyön ohella tietysti. Kukapa muu muksujen arjesta välittäisi, jos ei heidän vanhempansa?
Minulle lasteni mahdollinen koulutus ei ole tärkeää vaan se että he tekevät jotain mielekästä, löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa ja ovat onnellisia.