Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Keinot lopussa erittäin vilkkaan 1,5v kanssa!!!!! AUTTAKAA viisaammat!!!
12.03.2007 |
Tytär on aivan mahdoton... en enää tiedä miten jaksaa, hän vie meistä vanhemmista kaiken energian ja voimat alkaa olla lopussa. Isompi sisar on rauhallisempi huomattavasti mutta villiintyy ja vauhkoontuu myös pienemmän kanssa :( Yhdessä ovat sellainen paketti joka imee meistä vanhemmista kaikki mehut.
Ensinnäkin... 1,5v tytär kiipeilee joka paikkaan. Siis ihan joka paikkaan. Laatikot ja kaapit eivät saa rauhaa vaan kaikissa on oltava lukot. Levittää ja hajottaa aivan kaiken mitä käsiinsä saa. Syö kukkamultaa jos vaan käsiinsä saa.
Sotkee ruoalla. Ei syö koskaan kunnolla vaan keskittyy sotkemiseen. Ruokapöydässä on erittäin levoton ja keskittyy vaan sotkemaan ja heittelemään ruokia lattioille.
Nykyään ihan nauraa päälle kun kiellän häntä. Tuntuu että kaikki on vaikeaa... ei ole rauhassa missään. Vaipanvaihtokin on yhtä taistelua, potalla ei malta istua hetkeäkään.
En saa tyttöä rauhoittumaan mihinkään :(( Olen huolissani. Onko normaalia edes tuollainen?
Ulkoilu on hankalaa kun tyttö karkaa jatkuvasti ja syö IHAN JATKUVASTI lunta, hiekkaa, multaa... ihan kaikkea mitä irti saa. Oikein kuin olisi suurtakin herkkua. KAIKKI menee suuhun. Ihan kauhistuttaa ajatella kun tulee kevät... kuinka hänen kanssaan voi mennä esim puistoon kun hän pistää kaiken suuhunsa. Kotipihallakin on vaikeaa olla kun kaikki menee suuhun. Edes toppakintaat ei hidasta, saati sitten kun ei enää niitä tarvitse...
Ei viihdy leikkien parissa juuri ollenkaan. Kirjoja jonkin verran katselee mutta muuten kaikki menee överiksi ja ennenpitkää reuhaamiseksi.
Olen todella uupunut ja olen neuvoton :( Elämässä on muutenkin stressiä ihan tarpeeksi. Mitä tehdä?
Lapset ovat siis kotihoidossa. Tiedän että tuo aktiivinen ulkoilu voisi kenties rauhoittaakin häntä mutta on erittäin rasittavaa ulkoilla kun tyttö sielläkin vain keskittyy syömään kaikkea, katsoo vaan ilkikurisesti minua kun tietää ettei niin saa tehdä. Mutta miten hitossa estän edes? Ei kai lapsille taida kuonokoppia olla. Sellainen olisi kyllä ihan paikallaan.
Oikeasti, toivon että saisin täältä asiallisia kommentteja ja kenties neuvoja... kohtalotovereita?
Tälläkin hetkellä tyttö huutaa ja kiukuttelee kun on jäähyllä syöttötuolissa, meno oli taas niin mahdotonta.
:((
Kommentit (26)
Kiipeily ja taistelut alko 7kk iässä. Ennen sitä huudettiin ja raivottiin vaan öisin. Mulle sanottiin, että mulla ei vaan ole pinnaa, kaiken maailman konsteja annettiin, mm. hiekkalaatikon reunalla Hesarin lukemista. Ja HAH! Ei ikinä...
Niin monet itkut sai itkeä lapsen takia, tai lähinnä muiden ihmisten takia. Masennus pukkasi päälle, ja se huuto ja muiden kommentit julkisissa on saanu mut tähän päivään asti karttamaan liikkumista lähimetsää tai pakollista kauppaa pidemmälle. Voimia vie, kyllä. Yksinhuoltajana vielä enemmän... EI hetken rauhaa, ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko sittenkin tunnustaa tuttaville, kuinka rankkaa on? Itse olin aluksi tähän tuttuun äitiin tutustuttuani sitä mieltä, että voi lapsiparkoja, kun on niin kamala äiti. Heillä oli juuri koko ajan negatiivinen ja kireä ilmapiiri. Pikkuhiljaa huomasin, että äiti on vaan tosi stressaantunut lastensa kanssa ja tarvitsisi lepohetkeä.
Voisin vaikka hoitaa tutun äidin vilkkaita lapsia joskus muutaman tunnin, mutta tämä tuntemani äiti ei voi tunnustaa, että on rankkaa (yrittää kai olla täydellinen äiti), ja jos apua yrittää tarjota niin alkaa heti vakuutella, kuinka jaksaa kyllä hyvin.
hyvät ihmiset ainakaan syöttötuoliin jäähylle laittako....
Ja JOS jollain on tapaa rauhoittaa tätä heppuliheijaa, niin kaikki keinot vastaanotetaan riemulla! Ihana pieni elopilleri hän kyllä on, mutta tosiaankin vie kaiken ajan ihan totaalisesti, kun on NIIN kova touhuamaan ja tekemään kaikkea sitä, mistä on kielletty (kaappien sisältöjen inventointi on ihan ykkösjuttu muuten). Ja mikään, ei mikään, voita kiipeilyä ja taiteilua siinä rajamailla, että tippuukohan - suu hymyssä!! Huhhuijaa....Että kohtalotoverisi olen ap hyvä, yritetään yhdessä kestää näitä ihanuuksiamme!!
Esikoiseni oli ihan samanlainen. Sain yhdeltä tuttavaltani kauheat haukut, kun pidin esikoistani syöttötuolissa valjaissa lapsen oman turvallisuuden takia. Selkänikun käänsin lapsi tanssipöydällä. Meidän pihamme aidattiin, kun lapsi karkasi koko ajan. En voinut olla viittä metriä kauempana hänestä. Lapseni istui valjaissa rattikelkassa ja hän oli valjaissa seisomalaudalla, sillä jos hetkeksikin herpaannuin niin hän karkasi. Voit vaan kuvitella minkälaista hänen kanssaan on kaupassa, niinpä kauppaan häntä en ota. Esikoiseni on nyt nelivuotias ja edelleen vilkas. Syö lunta ja mikä raivostuutavinta näin vesikelien alkaessa pitää rännistäkin juoda. Tänään teki sitten mahtavan pesäpallosyöksyn erittäin isoon vesilammikkoon.......
Alue: Aihe vapaa
Mutta ei meidän 1,3v kyllä ymmärrä jäähyistä mitään, niin kuin ei kielloistakaan.
Odotankin, että lapsi olisi sen verran iso, että voisi ottaa " super-nanny" -konstit käyttöön.
Mutta mitä sillä välin? Huomion puutteesta ei poika ainakaan riehu, niin kuin yksi arveli. Enhän voi kääntää huomiotani hetkeksikään pois pojasta. Jo sekunnissa meidän sähköjänis on kiivennyt kirjahyllyyn/sohvalle/juossut otsansa pöydänkulmaan... mitä milloinkin.