Olen alkanut pelkäämään miestäni
Kun mieheni joskus harvoin suuttuu (mielestäni joskus jopa ihan mitättömistä ja oudoista asioista), hän pistää sun suppuun jopa kahdeksi viikoksi, mutta räjähtelee kuin teekannu eli yks kaks huutaa, raivoaa, meuhkaa ja uhittelee, haukkuu ja uhkailee. Ensin pidin sitä naurettavana. Nyt olen vuosia myöhemmin huomannut, että olen jopa alkanut pelkäämään miestäni tällöin. Ehkä tietty arvaamattomuus hänessä on silloin ja samaan aikaan kun en saa itse lainkaan suunvuoroa vaan syytetään milloin h****ksi milloin niskoittelijaksi, niin on alkanut niskavillat nousta vanhemmiten pystyyn. Koskaan tähän alkuperäiseen suuttumusta aiheittaneeseen asiaan ei palata, eli en välttämättä edes saa tietää mistä mies on suuttunut, mutta sen pari viikkoa kuin tahalleen pitää minua varpaillaan. Ennen en jaksanut noteerata tätä kun harvoin kuitenkin suuttuu, mutta nykyään olen alkanut pelätä.
Kommentit (73)
Mun mies oli jo muutaman yhteisen kuukauden jälkeen tuollainen, syytti siitä vanhempiaan, sisaruksiaan ja lapsuuttaan.
Tuollaista miestä pelkäisin eronkin jälkeen, useinhan ne palaa kostamaan poislähtijälle. Turvaa itsesi ja lähde suuremmitta puheitta.
Ja tuollaisessa liitossa sitten olet pysynyt? Huo.rittelua, huutamista ym ei kannata jäädä kuuntelemaan, vaan lähteä etsimään parempaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Purkaa stressiä, on mielialahäiriöinen. Tuo pahenee vanhetessa, kuten olet huomannut. Syy voi olla perinnöllinen ja/tai aivojen rappeutuminen, hormonien lasku ym. Jos miestä ei saa tutkimuksiin niin parempi lähteä eri suuntiin. Se voi olla hänellekin helpotus.
Meillä oli tällaista. Ero oli kova paikka, mutta ainoa oikea ratkaisu.
Usko tai älä, arvoisa alapeukuttaja, näin se meni. Oireet pahenivat vuosien varrella. Lopulta kriisit ja mielilahäiriöt kasautuivat. Tähän on monta syytä, mutta perinnöllinen huono aivoterveys oli yksi.
Sulla on hidas sytytys olisin häipynyt jo vuosia sitten tuollaisesta liitosta.
Mies stressi, mies masennus, kysy mistä johtuu. Eli mikä aiheuttaa sen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran herää kysymys, miksi kaikista maailman miehistä juuri hän on sinun miehesi.
Ja aina herää kysymys miksi monellekin miehelle juuri vaimo on se jolle räjähdellään. Miksi ei kaveri, pomo, sukulainen? Muualla ollaan niin mielin kielin. Aina ei voi tietää millaista se kotikäytös tulisi olemaan.
Siksi kun mies haluaa kontrolloida vaimoaan. Nuo raivokohtaukset ovat täysin suunniteltuja ja laskelmoituja. Ja niiden tarkoitus on alistaa. Myös hyvä käytös niiden välillä on laskelmoitua. Mies opettaa vaimoa sietämään huonoa kohtelua siksi että pian vaimo tietää saavansa mukavaa kohtelua. Näin väkivaltainen mies saa naisen koukkuun.
Minulla oli vuosia tuollaista. Hirveitä raivokohtauksia tyhjästä.,Eräänä iltana hän kävi kunnolla käsiksi. Rukoilin, ettei tappaisi minua. Erosin heti tuon jälkeen. Älä sinä odota noin kauan,sanon suoraan, ettei tuo vähene, itse sitä turhaan odotin. Se vaan voimistuu.
Minä en ollenkaan ymmärrä naisia jotka jäävät kuuntelemaan mieheltään huorittelua. Yhdessä kerrassa sitä lajia on tasan yksi kerta liikaa. Minusta se on aivan riittävä syy eroon ellei käytökselle löydy todella hyvää syytä (lääkitys pielessä?) ja samalla varmuutta sille että se ei toistu.
Tässä huorittelu on ollut toistuvaa. Pakkaa tavarasi ja lähde eli jss.
M59+
On ilmeisen helppoa päätellä kaikenlaista kysymättä syytä - vilpittömällä halulla auttaa.
Kyllä tuo pari kolme kertaa vuodessa raivarin saava mies on paljon keskiverrompi kotiväkivallakko kuin se tarinoiden jokaviikkoinen hakkaaja. Kyse on siitä, että se puolen vuoden välein pimahtaminen riittää ja tuolla käytöksellä mies saa tahtonsa läpi. Tarkoituskin on pelotella ja saada kotona muut hyppimään oman pillin mukaan. Usko pois, tuo käytös on erittäin päämäärähakuista, vaikkei siinä näyttäisi olevan ajatusta mukana.
Menen nyt vähän sivuraiteille, mutta alkoi huolestuttamaan. Olen rakastunut mieheen, joka on ollut väkivaltainen vaimoaan kohtaan. Vaimo tosin ollut ilkeä. Olemme olleet suhteessa viitisen vuotta ja olen jo jättänyt oman mieheni kuukausi sitten ja haluan palavasti tuon em. miehen itselleni. Hän lupaa jättää vaimonsa. Tai vaimo jättää hänet, koska sai tietää uskottomuudesta.
Meillä on todella voimakas romanttinen suhde, olemme varmaan sielunkumppaneita. Voisiko mies olla joskus minuakin kohtaan väkivaltainen tai uskoton? Alkoi mietityttämään,,vaikka en toisaalta usko, hän palvoo minua ja kertoo kaikki syvimmätkin asiat minulle jo vuosien ajan.
M-1965 kirjoitti:
Minä en ollenkaan ymmärrä naisia jotka jäävät kuuntelemaan mieheltään huorittelua. Yhdessä kerrassa sitä lajia on tasan yksi kerta liikaa. Minusta se on aivan riittävä syy eroon ellei käytökselle löydy todella hyvää syytä (lääkitys pielessä?) ja samalla varmuutta sille että se ei toistu.
Tässä huorittelu on ollut toistuvaa. Pakkaa tavarasi ja lähde eli jss.
Minä en ymmärrä miehiä jotka syyllistävät naisia, sen sijaan että tuomitsisivat muiden miesten käytöksen.
Vierailija kirjoitti:
Ukko jonnekin terapiaan ja lääkäriin hakemaan apua.
Ukko sanan tilalle mies. Muuten olen samaa mieltä, että kun on kertonut syyn miksi on ärtynyt, niin hän menisi lääkäriin tavoitteena päästä terapiaan (es masennus, tunnesäätely jne purkamaan sitä). Puoliso ei voi olla terapeuttina, ja tuo on liian vaikea pariterapiaan. On myös miesryhmiä, joissa voidaan käsitellä asioita miesten näkökulmasta kun miehillä ja naisilla on erilaisia ongelmia. Lääkitystä ei niinkään ja siinä on 6 kk maksimi. Ei tarkoitus tehdä zombieta vaan auttaa.
Onko koskaan puitu keskustelu palstoilla että joku nainen on sairastuttanut miehensä joka alkoi oireilla jollain epätavallisella tavalla?
Näin voi käydä.
Purkaa stressiä, on mielialahäiriöinen. Tuo pahenee vanhetessa, kuten olet huomannut. Syy voi olla perinnöllinen ja/tai aivojen rappeutuminen, hormonien lasku ym. Jos miestä ei saa tutkimuksiin niin parempi lähteä eri suuntiin. Se voi olla hänellekin helpotus.
Meillä oli tällaista. Ero oli kova paikka, mutta ainoa oikea ratkaisu.