Eikö ihmiset huomaa oman kotinsa epäesteettisyyttä?

Sinkkuna selkeän esteettisyyden pitäminen oli todella helppoa. Ei ollut kuin omat kamat ja sotkut.

Omaan silmääni se esteettisyys oli lähinnä siisteyttä, ja tavaramäärän vähäisyyttä. Puhtaita pintoja ja selkeitä värejä, jotka ei ainakaan omaan silmään riidelleet keskenään. Huonekalut oli kirppikseltä, mutta ei ne rumia olleet.  Esim ruokapöytä joka oli 50 luvun tiikkiä siihen sopivin ehjin ja siistein tuolein alkuperäisasussaan.

Perheellisenä nää on vaihtuneet pikkuhiljaa isoon tammiruokaryhmään ja ajoittain eskaloituviin vaate / lelusotkukriiseihin. Mutta en mä niistä kärsi. Tärkee että se perheen toinenkin aikuinen arvostaa kodin ylläpitoa, niin helpompaa jälkikasvultakin sitä vaatia.  

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sisustanut meillä oman estetiikkani mukaan. Tiedostan, että kotini ei ole muodikas eikä ns. sääntöjen mukaan sisustettu, koska huoneet ovat tietyllä tapaa eriparisia keskenään. Lisäksi kun muutkin perheenjäsenet saavat vaikuttaa sisustukseen, niin olohuoneessa on mun midcentury-kirjahyllyssä esillä miehen vintageleluja 80-luvulta. Ja koska iskä sai laittaa lelujaan esille, niin hyllyssä on myös pari lapsen vanhaa pehmolelua. Keittiössä on mun tekemiä steampunk-proppeja, koska satun tykkäämään siitä estetiikasta ja askartelusta. Eteisessä taas on tavoiteltu sellasta Beetlejuice-estetiikkaa. Vessa on kirkkaan keltainen, koska oli keltaista maalia tarjouksessa ja aattelin, että väri on kiva. 

Luultavasti ap:lle tulisi meillä epämukava olo kaikesta sekamelskasta, mutta hänen ei onneksi tartte asua meillä :)

Runsauskin voi olla esteettistä ja värit on ihania mutta kyllä mua ahdistaa ystäväni kakkoskodissa käydessä.

Ihanassa yli 100v torpassa on kaikki kaupunkikodeista hylätty roina aina 90-luvun alusta saakka, lasten lelut ja vaatteet 30v ajalta,  aitat ja varastot täynnä samaa tavaraa, seinillä suunnilleen kaljapullon korkeista tehtyjä taideteoksia kun on lahjaksi saatu jne. Ei todellakaan mitään esteettistä

Täkit, tyynyt ja lakanat ehkä peräti 70-luvulta!

Joka kerran mietin miten upean paikasta saisi 5-6 roskalavallisen ja täysrempan jälkeen.

Ja kyse ei ole sairaista hamstraajista vaan fiksuista koulutetuista ihmisistä. Tosi outoa, he ovat töysin sokeita paikalle

No jopas oli taas kuivakka trollin tynkä  :D  Mitä loppuviimeksi tarkoittaa epäesteettisyys? Että naapurin silmää ei mun koti miellytä? Mitäs jos toisen naapurin mielestä mun koti on esteettinen, kumpiko on oikeassa? Mitä merkitystä sillä on mitä muut ajattelee meikäläisen huushollista, oikeasti, miten sen pitäisi haitata mua? En ymmärrä.

Suomalainen desing ja selkeät linjat on aina miellyttänyt mua. 

Mutta toisaalta jotku vanhat nuutajärven lasitaidehommat on samalla kiehtovan häröjä... :D Suorastaan psykedeelisiä. Siinä on esteettisyyden rajat koetuksella. 

Ap, mitä tarkoitat esteettisyydellä?

Vierailija kirjoitti:

vaikka filosofittoisin väittävät, estetiikkä on yksilöllistä. Ts se, mitä sinä pidät kauniina, ei välttämättä ole toisen mielestä sitä. Siksi meillä on erilaisia tyylisuuntauksia, joista voivalita, yhdistellä ja soveltaa - jotkut osaavat lisäksi luoda itse.

 

Minun kotini on minun mielestäni esteettinen ja muiden täällä asuvien. Onko se sitä myös sinun mielestäsi, ei oikeastaan ole ollenkaan tärkeää, ja se on vain hyvin vähän kiinnostavaa.

Juuri näin ja nämäkin preferenssit muuttuvat iän sekä oman kulttuurikehityksen mukana. Siinä missä joskus saattaa pitää kokopuusta, alkaessaan ymmärtämään maailman touhua saattaa alkaa arvostamaan enemmän teollista tuotantoa, lopulta jopa halpista. Joku saattaa ajautua tokmanni-muodista jonnekin käsityöläisten uniikkeihin teoksiin. Elämä on yhtä kokemista ja oppimista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sisustanut meillä oman estetiikkani mukaan. Tiedostan, että kotini ei ole muodikas eikä ns. sääntöjen mukaan sisustettu, koska huoneet ovat tietyllä tapaa eriparisia keskenään. Lisäksi kun muutkin perheenjäsenet saavat vaikuttaa sisustukseen, niin olohuoneessa on mun midcentury-kirjahyllyssä esillä miehen vintageleluja 80-luvulta. Ja koska iskä sai laittaa lelujaan esille, niin hyllyssä on myös pari lapsen vanhaa pehmolelua. Keittiössä on mun tekemiä steampunk-proppeja, koska satun tykkäämään siitä estetiikasta ja askartelusta. Eteisessä taas on tavoiteltu sellasta Beetlejuice-estetiikkaa. Vessa on kirkkaan keltainen, koska oli keltaista maalia tarjouksessa ja aattelin, että väri on kiva. 

Luultavasti ap:lle tulisi meillä epämukava olo kaikesta sekamelskasta, mutta hänen ei onneksi tartte asua meillä :)

Runsauskin voi olla esteettistä ja värit on ihan

Joo tämä, tuo vanhoissa pahniossa pyöriminen on karmivaa. Eteenpäin vaan, ei kukaan halua mitään vanhoja, käytettyjä ja rikottuja nukkeja.

Huomaan, mutta kodissa asuu muitakin. En päätä sisustuksesta yksin, ja valitettavasti maku on aika erilainen.

Ei voisi vähempää kiinnostaa "esteettisyys". Kämpässä on tavaroita joita tarvitsen, tai joista kissani pitävät. Koriste-esineitä en tarvitse.

Minun kotini on toiminnallinen. Esteettisyys tulee sitten kakkosena

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut ennenkin vastaavia aloituksia, ja minua aina hämmästyttää se miten aihe menee joillakin niin tunteisiin. Ei siinä mielestäni mitään väärää ole että ihmiset ovat erilaisia. Ei kaikille ole tärkeää miltä asiat näyttävät eikä tarvitse ollakaan, mutta silti näihin keskusteluihin tullaan riehumaan Mitä se sinulle kuuluu miltä kotini näyttää ja Äitis oli epäesteettinen -tyylisin kommentein.

Voisihan sitä vain myöntää, että muut asiat ovat elämässä tärkeämpiä. Esteetikkona oikeastaan joskus toivoisin, että itse osaisin helpommin ohittaa sotkun tai harmonian puutteen ympärilläni.

Ehkä se johtuu siitä että sinä et ole mikään ylin totuus ja jumala sisustusasioissa, ja heti jo tällaisesta aloituksesta tietää että tarkoitus on nostaa itsensä sisustusjumalan asemaan mollaamalla muita? Kaikki eivät jaksa sellaista niellä vaan antavat takaisin samalla mitalla. Tämä sinun varmaan pitäisi hyväksyä kun oma tyylisi on tuo? 

Jos haluaisit keskustella estetiikasta, niin osaisit varmaan älykkäänä ihmisenä tehdä aloituksen josta siinä keskusteltaisiin..

Estetiikasta ja erityisesti lähimmäistensä kotien esteettisyyden arvioinnista kiinnostuneille sekä heille, jotka haluavat vain hyvät naurut, suosittelemme luettavaksi Hilja Valtosen kirjaa Nuoren opettajattaren varaventtiili.

Teoksessa esitellään lahjakas, ns. "lepäävä esteetikko".

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä tarkoitat esteettisyydellä?

Kai se sitten ilmaisee sen, että epäruma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurikin mieheni kanssa tästä puhuttiin. Kävimme nimittäin kodissa , jossa oli pientä tavaraa, kuivakukkaa, elilaisia kankaita , pitsiä ja piperrystä paikat täynnä. Toisaalta ihan kauniisti ja lämpimästi laitettu, kotoisastikin. Mutta totesimme molemmat myöhemmin, ettemme me haluaisi asua niin. Meillä on  tavarat kaapeissa, pöytäpinnat vapaina eikä turhia tekstiilejä pölyjä keräämässä. Meidän valinta on elää niin. Kiva vierailla vaikka romanttisessa kahvilassa, mutta kotiimme haluamme selkeyttä.

SAMOIN  meillä ! 

Yleensä ihmiset pitävät/kasaavaat  kaikkea mahdollista  tavaraa ja roinaa  pöydille ! 

Ja tasoille ja lipastojen  päälle. Se  luo todellakin  epäesteettisen kuvan. Ja sotkuisen kuvan. Vaikka olisi muuten miten siitä tahansa.  

Näkyvillä oleva tavara  vie oikeesti&nbsp

Minua taas ahdistaa, jos "missään ei ole mitään"! Joten minulle esteettisyys tarkoittaa juurikin ties mitä koriste-esineitä hyllyillä ja tasoilla.