Hirveää yrittää päästä eroon Venlafaxinista. Yli kuukauden olen nyt ajanut lääkitystä alas
300 mg:sta. Nyt on menossa 75 mg jota alan laskea. Viekkarit on kamalia: sähköiskumaisia välähdyksiä päässä, pahaa aamutokkuraa, sairaita unia, hikoilua, pahoinvointia, tavarat tippuu käsistä varsinkin aamulla.
Hyvä lääke, mutta 20 vuoden käytön jälkeen vieroitusoireet on hurjat.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ Joo, ei tee juurikaan mieli rientoihin. Minä aloin lukea kirjoja saatuani pahimmat ikävät tunnepiikit pois. Luen älyttömästi nykyään. Kemialliseksi lobotomiaksi omalla kohdallani tämän lääkkeen vaikutusta kutsun.
Venla? Tekee juurikin tuota, että haluaa olla yksin. Koita vaihtaa lääkettä. Palaudut sosiaaliseksi taas.
En oikeastaan ole ollut sosiaalinen koskaan, koska mulla on aspergerin oireyhymä. Tämä lääke tekee minut kokonaan antisosiaaliseksi eikä se minua haittaa.
Tajusin tuon jutun vasta sen jälkeen, kun olin lopettanut Venlan ja siirtynyt Brintellixiin. Nyt en halua olla yksin. Se tuntuu oudolta. Sosiaalisuus ei kuormita minua enää niin paljon. Olen rennompi sosiaalisissa tilanteissa. En saa mielensisäisiä kilareita.
Venla saa epäsosiaaliseksi. Brintellixin kanssa jaksan kuunnella ihmisiä. Välillä olen ihan hiljaa ja kuuntelen :) Ei ole mielensisäistä ärhäkkyyttä ja hiljaista raivoa.
Vierailija kirjoitti:
Venla saa epäsosiaaliseksi. Brintellixin kanssa jaksan kuunnella ihmisiä. Välillä olen ihan hiljaa ja kuuntelen :) Ei ole mielensisäistä ärhäkkyyttä ja hiljaista raivoa.
Kiva kuulla tällaisia kokemuksia.
Itselle oli täysin turhia koska mun suurempi ongelma on ahdistus eikä masennus. Nyt on lääke jolla olen sosiaalinen ja se on hämmentävää. En ole tottunut siihen ettei tilanne viekään ihan kaikkia voimia niin kuin normaalisti vei. Sille ei voi mitään jos lääke yhtäkkiä lähtee mutta nautin niin kauan kuin lystiä kestää.
Ja tätä paskaa määrätään jopa vaihdevuosioireisiin, jos hormonikorvausta ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vasta puolen vuoden jälkeen alkaa tulla oireita, kun lopettaa lääkkeen, esim. Venla. Nykyään syön Brintellixiä, ja olen paljon sosiaalisempi. Pidän ihmisten seurasta. Venlan kanssa oli ulkopuolinen olo.
Puolen vuoden? Mulla tuli heti jos jäi yksi päivä välistä, niin seuraavana päivänä oli kun oisin huumattu ollut.
Joskus unohdin lääkkeet laukusta mökille lähtiessä, ja seuraavana päivänä piti ajaa takaisin siinä olotilassa. Kännissä olisi varmaan ollut helpompi ajaa. Todella vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta puolen vuoden jälkeen alkaa tulla oireita, kun lopettaa lääkkeen, esim. Venla. Nykyään syön Brintellixiä, ja olen paljon sosiaalisempi. Pidän ihmisten seurasta. Venlan kanssa oli ulkopuolinen olo.
Puolen vuoden? Mulla tuli heti jos jäi yksi päivä välistä, niin seuraavana päivänä oli kun oisin huumattu ollut.
Joskus unohdin lääkkeet laukusta mökille lähtiessä, ja seuraavana päivänä piti ajaa takaisin siinä olotilassa. Kännissä olisi varmaan ollut helpompi ajaa. Todella vaarallista.
Tarkoitan sitä, että lääkkeen lopetus näkyy. Taustalla piilevä sairaus puskee esiin. Vieroitusoireet tulee heti.
Joudutteko te käymään töissä vieroituksen aikana? Minulla on edessä sama, mutta joudun käymään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Joudutteko te käymään töissä vieroituksen aikana? Minulla on edessä sama, mutta joudun käymään töissä.
Mielialalääkityksen lopettaminen on hyvä tehdä suunnitelmallisesti siten, että voi ainakin soittaa esimerkiksi sairaanhoitajalle, miten voi ja miten menee. Mielialalääkkeiden käyttö on niin yleistä ja useimmilla niiden hidas poispurku myös niin ongelmatonta, että sairauslomaa tuosta syystä ei kannata edes miettiä.
Kaikkea ne keksii. Toivottavasti et joudu toista kertaa tuollaiseen rumbaan. En usko että ennen kuin näiden lääkkeiden määrääminen täysin eri vaivoihin kielletään jyrkästi mitään edistystä voisi tapahtua.