Minun on vaikea tajuta, miten joku voi dissata lastaan

Mun isä oli sellainen. Ilmankos minusta kasvoi tällainen masentunut luuseri.

Joskus kysyin häneltä, miksi hän teki niin mulle, selitti jotain että olin liian herkkä lapsi niin yritti kovettaa mua. Varmaan jotain wanhan kansan ajattelua tuollainen. Hän oli muutenkin kaikessa kovin vanhanaikainen.

N45

Narsistivanhempi.

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Onpas ajattelematonta sanoa olevansa isätön vaikka ei oikeasti ole, kyllä sulla isä on vaikka ei täydellinen isä ollutkaan. Meitä vanhempamme menettäneitä kohtaan tämä loukkaa ja on väärin.

Täällä myös yksi masentunut, häpeäidentitertin omaksunut luuseri. Jonkinlaista vastarintaa olen tehnyt koko elämäni ja mm. opintojen ja töidenkin osalta suhteellisen hyvin pärjännyt. Ihmissuhteet sen sijaan sakkaa. Eihän muita voi kohdata, jos ei arvosta itseään.

Äitini oli ja on väkivaltainen mielenterveysongelmainen alkoholisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Onpas ajattelematonta sanoa olevansa isätön vaikka ei oikeasti ole, kyllä sulla isä on vaikka ei täydellinen isä ollutkaan. Meitä vanhempamme menettäneitä kohtaan tämä loukkaa ja on väärin.

Kaikesta voi toki loukkaantua jos ehdoin tahdoin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Onpas ajattelematonta sanoa olevansa isätön vaikka ei oikeasti ole, kyllä sulla isä on vaikka ei täydellinen isä ollutkaan. Meitä vanhempamme menettäneitä kohtaan tämä loukkaa ja on väärin.

Mielestäni tämä menee kyllä toisinpäin. Usein kuulee niiden hyvän vanhempansa menettäiden sanovan itseään isättömiksi, vaikka eiväthän he sellaisia ole. Heidän vanhempansa on vain kuollut, se ei poista sitä hyvää vanhemmuussuhdetta.

Pahinta on se, että jos tuollainen vanhempi on muun yhteisön arvostama, eivät he usko, että hänessä olisi mitään vikaa. Syy on aina lapsessa. Lopulta se hyvä lapsi muuttuu epäonnistuneeksi vuosien myötä ja tavallaan se ennustus toteutuu siinä. Näin narsisti on sitten lopulta oikeassa ja yhteisö voi sitten päivitellä, että olipa huono lapsi. Niin kiittämätön ja huono. Vaikka se narsistivanhempi pilkkaisi, nimittelisi, löisi, käyttäisi hyväksi. Lapsi se vaan oli mätä.

Kateus pahentaa koko tätä kuviota. Kateus sitä lasta kohtaan, jos oli alunperin pärjäävä ja nätti.

Synnyin esikoisena, ja lopulta ainoana tyttölapsena sovinistiseen alkoholistiperheeseen. Jouduin jo ihan pikkutytöstä asti sylkykupiksi, minua syyteltiin milloin mistäkin. Myös muut lapset oppivat jo pienestä asti syyttelemään minua kolttosistaan. Jos puolustauduin, minut hakattiin. Aikuisena katkoin välit. Yrittivät että olisin heitä hoitanut vanhana ja suvun lapsetkin yritettiin vastuuttaa minun hoidettavaksi. Nykyaikaista suomalaista orjuutta. Aion omalta osaltani pitää huolen, että tämä ilmiö tulee vahvasti julkisuuteen ja tekijät joutuu vastuuseen. 

Isä hyväksikäytti minua. Se on jotain niin hirveää ettei voi edes yrittää avata. Ulospäin kaikki oli esimerkillisen hyvin. Sisaruksia ei nöyryyttänyt. Varmasti oli jotenkin epävakaa. Saastainen elukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Onpas ajattelematonta sanoa olevansa isätön vaikka ei oikeasti ole, kyllä sulla isä on vaikka ei täydellinen isä ollutkaan. Meitä vanhempamme menettäneitä kohtaan tämä loukkaa ja on väärin.

Voi v*ttu nyt taas.

Monesko keskustelu tämä jo on?

ku**päisiä vanhemmat.

Minusta tuli eläkeläinen nuorella iällä jo, MT-diagnooseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin sanomasta sitä ihmistä isäksi jo alle kouluikäisenä, tuo tiivistänee asian. Ihmisenä tämä oli itsekäs, lapsellinen, heikkohermoinen, arvaamaton ja piittaamaton. Oikeastaan minulla ei ollut isä lainkaan.

Onpas ajattelematonta sanoa olevansa isätön vaikka ei oikeasti ole, kyllä sulla isä on vaikka ei täydellinen isä ollutkaan. Meitä vanhempamme menettäneitä kohtaan tämä loukkaa ja on väärin.

Mikä tässä oikeastaan on väärin? Vanhempansa menettäneellä lapsellakin voi olla ihan hyvät olosuhteet kotona, toisin kuin esimerkiksi tuollaisen "isän" kanssa elävällä lapsella.

Mitä nyt se dissaaminen olisi? Pettymyksiä ja niiden tunteita pitää tulla lapselle eikä myöskään voi koko ajan kehua että lapsi on paras ja fiksuin jne .. 

Äitini on juuri tuollainen dissaaja ja on sosiaalisista taidoiltaan jotenkin vajaa. Ei ole oikein kavereita, pitkin kyliä silti haukkuu minua. Olen ihan tavallinen ihminen, mutta kaikki mitä teen tai en tee tai voisin tehdä, on äitini mielestä jotenkin naurettavaa.

Itse en voi käydä tietyissä lapsuuteni paikoissa ollenkaan, koska narsistivanhempani on mustamaalannut minut täysin. Ihan suoraan valehdellut. Luulisi, että normaali vanhempi olisi ylpeä ja kehuisi, vaikkei olisi syytäkään, pitääkseen kulissit yllä. Narsisti ei, hän tuomitsee ja mustamaalaa, tunteakseen itsensä paremmaksi. Näitä käsityksiä on vaikea muuttaa.

Olin kiltti ja hyvin koulussa menestyvä lapsi, ujo ja arka. Koin koko lapsuuteni mitätöimistä ja henkistä väkivaltaa, kauniisti ja tiiviisti ilmaistuna. Myöhemmin vähän avauduin tästä eräälle vanhempani ikäiselle ihmiselle ja kerroin mm. että keskiarvoni oli yli 9. Hän ei uskonut, vaan oli täysi kaasuvalotettu uskomaan, että olin itse syypää sille mitätöinnille ja se johtui mm. siitä, että olin huono koulussa. Mietin silloin, että jokin päivä vien todistukseni hänen nähtäväksi. Tosin tiedän, että sitten revitään seuraava "vikani" reposteltavaksi. Koko kuvio on täysin sairas.

Ponnistapa tästä sitten aikuisuuteen, normaali elämään ja ihmissuhteisiin.

Jaa-a. Jotkut aloittavat tuon jo lapsena, vauvaa pilkataan sinappikoneeksi ja häpäistään. Siis kiusataan vauvaa. Ja psykot vanhemmat tuollaisilla tietysti, sekä vanhempien suhde vastaava. Nautintoa saadaan toisten viiltämisestä ja satuttamisesta. Yleensä näkyy myös kauas ulospäin tämä pahoinvointi: sairaalloista ylipainoa tai muuta häiriötä. Paljastuu alle tunnin puhuttelulla. Pysykää vaan kaukana näistä, he tappavat lopulta toisensa

Sinappikone on täysin normaali sanonta vauvasta. Menee vähän yli toi jo, ei ihme että on henkisesti niin heikkoa porukkaa nykyään jos on kasvatettu kuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on se, että jos tuollainen vanhempi on muun yhteisön arvostama, eivät he usko, että hänessä olisi mitään vikaa. Syy on aina lapsessa. Lopulta se hyvä lapsi muuttuu epäonnistuneeksi vuosien myötä ja tavallaan se ennustus toteutuu siinä. Näin narsisti on sitten lopulta oikeassa ja yhteisö voi sitten päivitellä, että olipa huono lapsi. Niin kiittämätön ja huono. Vaikka se narsistivanhempi pilkkaisi, nimittelisi, löisi, käyttäisi hyväksi. Lapsi se vaan oli mätä.

Kateus pahentaa koko tätä kuviota. Kateus sitä lasta kohtaan, jos oli alunperin pärjäävä ja nätti.

Näitä on myös, että vahempi ihan tieten tahtoen haluaa nähdä sen lapsen viallisena, sairaana, ongelmaisena. Ja myös tämä näkyy jo vauvana.

Vauva itkee miehen käsittelyssä, koska miehellä kovakouraiset otteet ja inhottava asenne. Mies syyttää vauvaa sairaaksi, vatsavaivaiseksi, tai esim. äitiä että vauva on nälissään ja "imetä!". Vauva pääsee pois miehen läheltä ja lopettaa heti itkemisen. 

Lapsen vuorovaikutusta on se oireilu. Se on sen kieli sanoa, että hyi helvetti kun tässä on paska olla. Terveessä ympäristössä lapset ovat tyytyväisiä, hiljaisia ja uteliaita. Kaikki rääkyminen ja sekoilu kuuluu näihin toksisiin ympäristöihin

Vierailija kirjoitti:

Sinappikone on täysin normaali sanonta vauvasta. Menee vähän yli toi jo, ei ihme että on henkisesti niin heikkoa porukkaa nykyään jos on kasvatettu kuplassa.

Ei ole mitenkään normaalia. Ihan niinkuin sinustakaan "rumanaama", "äklöääni" tai vaikka "tyhmäpää".