Miksi niitä mokkapaloja laitetaan juhlapöytään, kun kukaan ei niistä oikeasti tykkää?
Kommentit (68)
Tein viime viikolla lapsen 5-vuotissynttäreille mokkapaloja. Leikkasin sellaiseksi pieniksi suupaloiksi. Kaikki meni. Suurin osa syöjistä aikuisia.
Kyllä meille kasarin lapsille maistuu. Ne oli silloin synttäriherkkujen parhaimmistoa.
AP on hullu. Kaikki rakastavat mokkapaloja
Mokkapalat on parasta. Pitäisikin tehdä pitkästä aikaa. On ollut karppauksen aloitus mielessä ja jos mokkapaloja mielii saada niin ne pitäisi tehdä ennen karppia.
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
juu, kyllä se on kiinni reseptistä ja osaamisesta. Kunnolla oikeaa voita ja van houten kaakaota ja hieman vahvaa kahvia. Lapsella kun oli koulussa jokin tapahtuma, niin mun tekemät mokkapalat meni alta aikayksikön. Myönnettäköön sen verran, että laskelmoin ja otin huomioon "asiakkaat" eli nonparelleissa en säästellyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
juu, kyllä se on kiinni reseptistä ja osaamisesta. Kunnolla oikeaa voita ja van houten kaakaota ja hieman vahvaa kahvia. Lapsella kun oli koulussa jokin tapahtuma, niin mun tekemät mokkapalat meni alta aikayksikön. Myönnettäköön sen verran, että laskelmoin ja otin huomioon "asiakkaat" eli nonparelleissa en säästellyt.
Nonparellit on kivan näköisiä, mutta maistuvat hirveälle. Toivoisin, että ihmiset niitä välttelisi leipomuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
Meillä oli kotona myös aina vaaleapohjaista, tuulomantortuksi sitä meillä päin kutsuttiin, Porissa vissiin masaliisaksi. Kuorrutetta oli tosin paksulti, ja sehän siinä parasta on. Omaan silmään ruskean kuorrutteen ja vaalean pohjan kontrasti tuo herkullista ryhdikkyyttä. Itse teen netistä löytyvillä mokkapalaohjeilla, ja syön tuulomantortut äidillä.
No minä en voi sietää mokkapaloja, vaikka muu perhe niistä pitääkin. Juhliin en niitä kehtaisi laittaa, ellei kyse ole lapsen synttäreistä. Ne on minusta sellaista lastenkutsutarjottavaa, ehkä siksi, kun jo pienikin koululainen pystyy ne yksin tekemään, ei vaadi leipomistaitoja. Mutta kyllähän ne on varsin suosittuja.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tykkäävät mokkapaloista!
yök no ei! Kerran koulun myyjäisissä mulle pakkomyytiin, ja mitään niin kamalaa en ole koskaan maistanut!
Koska yleensä ne ihmisten tekemät mokkapalat ovat aivan karseita.
Kahvikuorrutus tehty jostain vaaleapaahtoisesta kurasta ( Juhla Moka, Kusi Katriina yms. ) ja käytetty margariinia leivonnassa
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meille kasarin lapsille maistuu. Ne oli silloin synttäriherkkujen parhaimmistoa.
Esimerkiksi kouluissa järjestetyissä kahvioissa mokkapalat loppuvat heti, ostajina koululaiset. Vanhempainilloissa ostajina ovat vanhemmat. Ja yleisissä koulujen myyjäisissä myös isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
Meillä oli kotona myös aina vaaleapohjaista, tuulomantortuksi sitä meillä päin kutsuttiin, Porissa vissiin masaliisaksi. Kuorrutetta oli tosin paksulti, ja sehän siinä parasta on. Omaan silmään ruskean kuorrutteen ja vaalean pohjan kontrasti tuo herkullista ryhdikkyyttä. Itse teen netistä löytyvillä mokkapalaohjeilla, ja syön tuulomantortut äidillä.
Itsekin pidän vaaleapohjaisesta.
Vierailija kirjoitti:
No minä en voi sietää mokkapaloja, vaikka muu perhe niistä pitääkin. Juhliin en niitä kehtaisi laittaa, ellei kyse ole lapsen synttäreistä. Ne on minusta sellaista lastenkutsutarjottavaa, ehkä siksi, kun jo pienikin koululainen pystyy ne yksin tekemään, ei vaadi leipomistaitoja. Mutta kyllähän ne on varsin suosittuja.
Miksi juhlatarjoiliujen pitäisi olla monimutkaisia valmistaa?
Olisin iloinen, jos joskus saisin hyviä mokkapaloja, ihan liian harvoin niitä tarjotaan niissä piireissä, missä liikun.
Miten niin ei muka tykkää? Nehän on herkunmoisia!
Vierailija kirjoitti:
Mokkapalat on parasta, kun ne tehdään oikein eikä pihistellä. Paksu taikinakerros ja se on voilla leivottu. Paksu mokkakuorrute ja voita siinäkin eikä margariinia.
Siinäpä se juttu onkin. Moni käyttää leivonnassa nuukuuksissaan margariinia, myös sellaiset, jotka leivillensä laittavat voita niin, että lotisee. Sitten ihmetellään, miten siitä leivonnaisesta ei tullut ollenkaan sellainen kuin piti.
Vierailija kirjoitti:
Äitini teki mokkapalan tapaisia, mutta kutsui sitä suklaapiirakaksi ja se oli kyllä niin köyhä leipomus. Margariinilla teki ja pihisteli. Ohut pohja eikä siihenkään laittanut kaakaota, vaan oli vaalea taikina. Kuorrute oli liru, joka läpi kuulsi pohjataikina. En tykännyt.
No äitisi ei osannut leipoa. Vaaleaan taikinaan minun äitini tehnyt aina, kaakaokuorrutus. Itse teen vaalean pohjaan tomusokerikahvikuorrutuksen, kaakaokuorrutukseen laitan myös pohjaan kaakaota. Vm-71
Jos mokkapalat jäävät kuiviksi ja tiiviiksi ne eivät maistu.
Väsynyttä. Ihme kun et taas väsää villasukista aloituksia kun kukaan ei niistäkään tykkää.