Mies joka ei kykene lähtemään suhteesta, jossa häntä kohdellaan huonosti

Miksi ajattelet, että parisuhteen pitäisi olla joku valtataistelu?

Ei

T. sadisti

Aika moni on tässä tilanteessa. Niin miehet kuin naisetkin. Mutta ei uskalleta lähteä vaan kestetään vaan niin kauan että jommalta kummalta lähtee henki. Huonossa tapauksessa joutuu odottamaan 100 vuotiaaksi.

Eihän miehet juuri koskaan lähde parisuhteista. Lähtevät vain, jos on uusi nainen valmiina, ja silloinkaan eivät siis eroa ollakseen yksin, vaan menevät suoraan sen uuden naisen luokse. Naiset hakevat suurimman osan avioeroistakin, koska nainen voi erota ilman, että on uutta miestä valmiina, vaan voi erota ihan vain ollakseen yksin.

Suuri osa miehistä ei kerta kaikkiaan kestäisi olla yksin.

On. 

Tarkoitatko että pitäisi aloittaa salasuhde miehen kanssa ja auttaa sitten häntä lopettamaan nykyinen suhteensa? Vai miksi kyselet onko turn off?

On. Se huono kohtelukin voi joskus johtua siitä, että kumppani kokeilee että eikö toinen uskalla sanoa mihinkään vastaan ja pitää puoliaan. 

Minä naisena olin toisen kynnysmattona liian pitkään, hiljaa siedin kaikenlaisia asioita. Viimein kun löysin rajani ja kyseenalaistin miehen teot, niin minua pidettiinkin hulluna.

Vierailija kirjoitti:

On. Se huono kohtelukin voi joskus johtua siitä, että kumppani kokeilee että eikö toinen uskalla sanoa mihinkään vastaan ja pitää puoliaan. 

Kyllä, minä olin ilkeä miehelleni kun se ärsytti minua enkä varmaan olisi lopettanut ellei se olisi sanonut, että nyt riitti.

Vierailija kirjoitti:

Minä naisena olin toisen kynnysmattona liian pitkään, hiljaa siedin kaikenlaisia asioita. Viimein kun löysin rajani ja kyseenalaistin miehen teot, niin minua pidettiinkin hulluna.

 

Naisena se kyllä menee helposti noin, mutta ei manipuloivia ihmisiä pysty pitää elämässä

Vierailija kirjoitti:

Eihän miehet juuri koskaan lähde parisuhteista. Lähtevät vain, jos on uusi nainen valmiina, ja silloinkaan eivät siis eroa ollakseen yksin, vaan menevät suoraan sen uuden naisen luokse. Naiset hakevat suurimman osan avioeroistakin, koska nainen voi erota ilman, että on uutta miestä valmiina, vaan voi erota ihan vain ollakseen yksin.

Suuri osa miehistä ei kerta kaikkiaan kestäisi olla yksin.

Juurikin näin. Olen 55 vuotias nainen ja ehkä 1% tietämistäni pareista (niitä on varsin paljon) on enää yhdessä jonkun nuoruuden rakkautensa kanssa. Aina on käynyt niin, että joko nainen on lähtenyt (miehelle täysi yllätys...) Muutama mies on lähtenyt ja juurikin niin, että nainen on ensin uhkaillut erolla ja mies on sitten lähtenyt uuden naisen asunnolle. Eli jos nainen ei olisi uhkaillut erolla, niin mies ei olisi lähtenyt, vaikka toinen nainenkin kuvioissa. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän miehet juuri koskaan lähde parisuhteista. Lähtevät vain, jos on uusi nainen valmiina, ja silloinkaan eivät siis eroa ollakseen yksin, vaan menevät suoraan sen uuden naisen luokse. Naiset hakevat suurimman osan avioeroistakin, koska nainen voi erota ilman, että on uutta miestä valmiina, vaan voi erota ihan vain ollakseen yksin.

Suuri osa miehistä ei kerta kaikkiaan kestäisi olla yksin.

Totta, pettäjät yleensä hyppää suhteesta toiseen ja petetty jää eron jälkeen itsekseen käsittelemään asioita. On sitten mies tai nainen. 

Kyllä pitää osata pitää puolensa, ei pidä sietää huonoa kohtelua. Kyllähän se kertoo ihmisestä, että toinen ei arvosta sinua, etkä sinä itseäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Minä naisena olin toisen kynnysmattona liian pitkään, hiljaa siedin kaikenlaisia asioita. Viimein kun löysin rajani ja kyseenalaistin miehen teot, niin minua pidettiinkin hulluna.

Ihan sama kokemus. Mies haukkui, petti, huijasi, käytti kaikinpuolin hyväkseen, tuhosi omaisuuttani, vähätteli, piti erossa lapsuuden perheestäni, eristi kaikesta sosiaalisesta elämästä ja ties mitä. Kun vihdoin 19 vuoden jälkeen sanoin miehelle, että häivy (minun omistama asunto enkä koskaan onneksi edes ajatellut avioliittoa) niin mies oli hetken hiljaa, mutta alkoi sitten pommittamaan ilkeillä viesteillä, jossa haukkui hulluksi ja vaihdevuosi va mm aiseksi. Tätä on jatkunut tasisesti n.2 vuotta. En ole estänyt yhteydenottoja, sillä säästän ne poliisia varten, jos tämä vielä kauankin jatkuu. 

En nyt kuvailisi tilannetta sanoilla "turn off", vaan surullinen ja valitettava tilanne, kun joku joutuu kohtamaan suhteessaan henkistä väkivaltaa. On sitten kyseessä mies tai nainen, on tuollaisesta suhteesta vaikea irrottautua.

Enkä usko että kukaan antautuu henkiseksi nyrkkeilysäkiksi? Oikea kysymys on, miten joku ihminen ajattelee saavansa kohdella toista nyrkkeilysäkkinä. 

Millainen mies se on, joka antaa naisen pahoinpidellä itseään?

Vierailija kirjoitti:

Minä naisena olin toisen kynnysmattona liian pitkään, hiljaa siedin kaikenlaisia asioita. Viimein kun löysin rajani ja kyseenalaistin miehen teot, niin minua pidettiinkin hulluna.

 

Aina kun kuulen jonkun miehen suusta että "nainen tuli hulluksi", ajattelen aika automaattisesti että hyvä sen naisen puolesta, nyt on yksi voimaantunut daami lisää maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

On. Se huono kohtelukin voi joskus johtua siitä, että kumppani kokeilee että eikö toinen uskalla sanoa mihinkään vastaan ja pitää puoliaan. 

Melkoinen psykopaatti siis. 

Meillä kävi toisinpäin, että kun tajusin arvoni, niin lopulta minä purin pahan oloni monien viestien kera ex-miehelle. Olin liian pitkään, yksin ja hiljaa vain sietänyt sitä kaikkea. Tämänkaltaisissa suhteissa joku lopulta räjähtää kunnolla. Se toksisuus tarttuu. Eihän se oikein ollut mutta, opin pitämään puoleni, enkä siedä enää huonoa kohtelua. 

Up