*** KESÄKUISET uuteen viikkoon ***

Alkaa olla aamukamman piikit vähissä - vielä 2 viikkoa töitä ja sitten lomalle. Nyt tuntuu kivalta jäädä kotio, kun kevätaurinko paistaa, mutta alkoi tossa vähän hirvittääkin, miten sitä jaksaa olla kotona taas pari vuotta. Sanoin miehelle aamulla, että ois kiva, jos vois sitten kun on palaamassa töihin tehdä osa-aikatöitä, esim 3 pv viikossa. En tiedä, kuinka innokas työnantaja olis sellaseen järjestelyyn, mutta voihan sitä sitten aikanaan tiedustella. Ettei vaan käy niin, että on vaikeuksia päästä takasin kokoaikatyöhön, kun haluaa. Nyt olen ollut osittaisella hoitovapaalla, eli tehnyt nelipäiväistä työviikkoa. Se on kyllä ollut tosi hyvä homma, perjantait on ollu kivaa viettää esikon kanssa tyttöjen päivää. No, yks asia kerrallaan, kunhan nyt ekaks jään äititiyslomalle!!



Mulle on iskenyt ilmeisesti jokin pesänrakennusvietti SIIVOUSMIELESSÄ! Eilen huhkin kuin heikkopäinen - pesin lattiat, pyyhin pölyt, kuurasin vessan, pyyhin kaapinovia, eteisen seiniä ja putsasin roskiskaapin!! Liekö syy hormoneissa vai vain keväässä, kun tulee niin puuhakas olo nimenomaan kodin suhteen. Toisaalta oma syynsä voi olla se, että anoppi ja appi tulevat hoitamaan ti-ke esikoista meille ja anoppi on aika siisti ihiminen... keeping up appearances, niin kuin Hyacinth Bucket sanoisi (jos joku on seurannu sitä telkkusarjaa). No joka tapauksessa hyvä aloittaa siivoilu jo nyt, kun esikon 2 v.-synttäreitä juhlitaan 2 viikon päästä. Vaikka tuskinpa kukaan meidän roskiskaappia syynää silloinkaan ;)!



Ny aamukahvelle, moi!



Uula rv 27 + 6

Sama juttu täällä Uula, kaksi viikkoa jäljellä töitä!



Meillä oli mies viikonlopun reissussa, olin muksujen kanssa kolmistaan kotosalla. Itselle iski ihan kunnolla nyt toi flunssa, nuutunut olo.. Onneksi töissä helppoa, voin itse määrätä työtahdin ja -järjestyksen..



Huomenna olisi taas labrapäivä, annan taas verta vasta-aineiden seurantaan. Mietin tässä kävisinkö samalla katsotuttamassa poskionteloita, ovat sen verran tukossa ja tuntuu kamalaa painetta. Töistä en enää kehtaa olla poissa, kun muksut ovat olleet koko ajan kipeänä, viimeisen kolmen viikon aikana olen ollut töissä jopa 4 päivää..



Muuten ei mitään ihmeellistä tännepäin, maha kasvaa, neiti harrastaa kickboxingia mahassa ja neuvola vasta 22.3. jolloin myös lääkäri.

Joo, kyllä ottaa välillä päähän, kuinka tahdittomia ihmiset voivat olla. Just äsken kahvitunnilla yks tyyppi sanoi, että " Sulla vatsa näyttää kasvavan hyvin, milloinkas se laskettu aika olikaan? Ai vielä kolme kuukautta. Ei tarvi ainakaan huolehtia, etteikö se kasvais." Voi tsiisus.

Sama kun sanoisin, että " sulla toi naama alkaa rupsahtaa jo aika hyvin, milloinkas sulla se eläkkeellelähtö olikaan..."



No, ehkä olen vähän herkkänahkainen, mutta ketuttaa, kun tuntuu että raskaana olevan ulkomuoto on vapaata riistaa arvostelulle. Milloin on vatsa liian pieni, milloin on liian iso. En ole kyllä kuullut kenenkään sanovan ikinä raskaana olevalle, että " Sun vatsasi näyttää vastaavan täysin raskausviikkoja kokonsa puolesta!" . Yks toinenkin tyyppi sanoi muutama viikko sitten töissä, että sulla on vatsa kasvanut paljon, isompi kuin näillä muilla kesäkuun odottajilla (hänen lähipiirissään on useampia, joille tulee bébé kesäkuussa). Joo, no kai mä itse peilistä näen, että muhkea tuo massu on! Lekurissa viime viikolla kysyin asiasta ja hän sanoi, että kohtu on ihan keskikäyrällä ja vastaa täysin viikkoja tunnustellen. Toisilla vaan vatsa piiloutuu lantioojn/selkään ja toisilla se näkyy enemmän edessä. Itse satun kuulumaan tähän jälkimmäiseen porukkaan!!

Närästys, eilen illalla nukkumaan mennessä se sitten alkoi. Ensinnäkin kello kolmeen asti yöllä supisteli ja koko ajan närästi. Nousin ylös, takaisn nukkumaan, nousin ylös... vessassa käyntiä. No, lopulta tilanne rauhoittui kolmen aikaan... kerkesin varmaan unessa olemaan vartin, kun kuopus kömpi viereen... joten ei sitten nukuttu yhtään viime yönä.



Tänään vihdoinkin vastasivat labrassa puhelimeen. Olinkin koko viime viikon yrittänyt soittaa. Pitää mennä sokerirasituskokeeseen... joka kerta olen siinä raskauden aikana käynyt ja aina se on yhtä puhdas. Nyt sain ajan vasta 19.4. Neuvolassa sanoivat että se tehdään raskausviikoilla 26. Joka minulla on ensi viikolla. Ja jos oikein muistan, niin se on ollut edellistenkin kohdalla.



Joku kirjoitti muiden kommenteista vatsan koosta... olen itsekin syyllistynyt ihan siihen samaan:(

Viime viikolla näin erästä henkilöä, joka lapsena asui samassa talossa kanssani. Hän sanoi että laskettu aika on ensi viikolla johon ihan spontaanisesti sanoin, että voiko olla mahdollista kun vatsasi on noin pieni:) (itse olen kuin valas mahani kanssa ja viikkoja vasta 25) Oli ilmeisesti kuullut hämmästystä aikaisemminkin, kun selitys oli valmiina:) Kyllä minua jälkikäteen hävetti.



Toivottelen kaikille hauskaa alkvaa viikkoa ja voikaahan hyvin!



T: Kiisseli ja masuasukki 25+1

mä en sit taida kuulua teidän joukkoon, on mulla pikkanen pötsi tossa edessä mut taitaa koko vauva siirtyä tonne perseen kohdalle ;))) emmä käsitä kuinka alas se oikeen voi valua...mitäs sitten ton kummun kohdalla on?? Aamulla kävin vaakalla ja sekin kilo mikä oli tullut plussaa ni on lähtenyt pois..vaikkei kyllä syömisen määrästä uskois. Mä vedän nyt suolasta ja makeeta kilpaa ja sit piimää purkista.



Se piimä auttaa närästykseen, mä ennen nukkumaan menoa juon lasillisen ja sit harjaan hampaat.Toissa iltana join kyllä kolme lasillista..ukkoo kypsyttää ku saa vaan purkin perät..



Mä äsken kävin kauppareissulla, kävelin varmaan 5 km tihkusateessa, loppumetreillä ajattelin etten enää jaksa, kärryssä tyttö ja sikana juotavaa ja sit ruuat päälle..teki mieli mennä pissille johokin puskaan mut onneks on sen verran viileetä et se jo esti hiukan paljasteluja.



Jos nyt sit palkitsis itsensä kahvilla ja ruisleivällä, sit pitää tehdä kiisseli loppuun et saa lapset välipalaa.



semmosta täällä, kuumetta rv 27

Mä muistelen, että joku ois sanonu vissyn auttavan närästykseen, tiedä häntä sitten, en ole itse kokeillut. Vissyssä voi tietty olla jonkin verran suolaa, mikä ei taas oo turvotuksen kannalta hyväksi, mutta mä tykkään muutenkin enemmän hiilihapollisesta lähdevedestä, jota on eri kauppaketjuilla omana merkkinä (esim. Rainbow S-kaupoissa). Pore kuin pore! Mun lempidrinkki on laimennettava mehu/tuoremehu + porevesiyhdistelmä, maistuu limulle mutta huomattavasti vähemmän sokeria ja lisäaineita. Mua närästi viime viikolla, mutta tällä viikolla se vaiva on mystisesti poistunut. Johtunee tämäkin siitä, missä asennossa se muksu tuolla köllii.

Nyt on sitten viikko hiihdetty ja viihdytty kimppamökeissä kaveriporukan kanssa. Oli mahtava reissu, jaksoin hiihtää yhteensä yli 40 kilsaa ja muutenkin oli mahtavuutta. Hyvää ruokaa ja vielä parempaa seuraa. Yllättävän hyvin sujui se reilun 12 tunnin ajomatkakin. Selvästi huomasi että sinnepäin mennessä selkä rasittui paljon enemmän. Viikon loma teki ihmeitä konttorirotan selälle.



Mun tarvii varmaan paastota nämä kaksi päivää että kehtaan mennä neuvolalääkärille keskiviikkona, on aika punkero olo tuon mässäilyn jäljiltä :(



Kävin selailemassa viime viikon pinon pikaiseen, jollain ei ollut loma mennyt yhtä mukavasti, ikävää se, muuten kaiketi aika tasaista odotusta/paisumista.



Kysyisin teiltä mielipidettä, vaikka tiedän jo ennakkoon, että töihinpaluu kohdallani on teidän mielestänne kuitenkin hurjan aikaisin. Erityisesti kuitenkin jo lapsia omaavat auttakaapas:



Eli olen sellaisessa tilanteessa oman yrityksemme kanssa että joudun palaamaan osa-aikatyöhön vauvan ollessa vielä hyvin pieni. Olen suunnitellut tekeväni kolme päiväistä työviikkoa ja 6 tunnin päivää. Nyt pitäisi vielä ratkaista missä vaiheessa paluuni tänne teen, vaihtoehdot ovat 1.10 ja 1.11 tai siltä väliltä. Onko 1.10 ihan käytännönkin kannalta aivan liian aikaisin. Kotona lasta hoitaisi vuoroin isi, vuoroin mummi. Minulla on myös mahdollisuus pitää vauvaa mukana työssä tarpeen vaatiessa ja käydä kotona mahdollisesti myös syöttämässä kerran päivässä (työpaikka 10 minuutin kävelymatkan päässä). Kaipaan käytännön neuvoja imetyksen, ruokailun, jaksamisen ym suhteen. Kiitos jo etukäteen!



Terkkusin Rouvaii

Omassa navassa vihdoin tosi hyviä uutisia:

Supistukset ovat kadonneet TÄYSIN!!!!!!!



Lauantaina lähdettiin asioille ja pystyin kävelemään ihan normaalisti, joten sitten kierrettiinkin päivän aikana siellä täällä ja sama sunnuntaina. En keksi muuta selitystä kuin sen, että juuri päättynyt lääkekuuri (se emätinpuikko jonka kanssa ei saanut käyttää alkoholia ja joka haittasi ajamista ja koneiden käyttöä...) olisi hoitanut jonkun tulehduksen joka supistelut aiheutti. Olen nyt päivittäin tehnyt kävelylenkkiä ja ihan tarkoituksella kovaakin vauhtia välillä, ja vaikka peruskunto on mennyt ihan rapaan, niin ei supistustakaan ole näkynyt.



Mä olen niin fiilareissa, ensi ma on lääkäri ja jos vaan tilanne säilyy näin niin pääsen takaisin normaaliin elämään ja kuukaudeksi töihin, jippiiii!



ROUVAII:

Tuo 3x6h ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta jos teillä menee asiat hyvin/normaalisti (eli että vauva on terve ja että itselle ei paukahda mikään kauhea masennus/psykoosi päälle tai tule jotain komplikaatioita, näitähän ei voi etukäteen ennustaa). Varsinkin jos koti on kävelymatkan päässä niin imettäminenkään ei kärsi, ja olethan tuossa vaiheessa ehtinyt jo 4kk imettämään, joten ei sekään ole katastrofin aines. Ja monet ovat saaneet imettämisen jatkumaan niin että lypsävät välillä töissä termoslaukussa oleviin pulloihin. Veikkaan että jaksaminen on se pahin juttu, varsinkin jossain 8kk iässä milloin tuntuu että kaikilla vauvoilla on nukkumisen ja kaiken olemisen suhteen vaikeaa. Mutta jos isä osallistuu vanhemmuuteen ja kodin askareisiin niinkuin sinäkin, eli jaatte kaiken tasan, niin hommalla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Se on ehkä se tärkein tekijä teidän tapauksessa.



Itse olen ajatellut tehdä vain puoli päivää viikossa opetuskeikkaa, ja sen lähinnä siksi että en täysin mökkiydy. Rahallisesti se ei kannata koska palkaan kotiin hoitajan siksi aikaa, mutta olen ajatellut sen olevan enemmänkin sijoitus omaan mielenterveyteen, että on joku pieni kodin ulkopuolinen henkireikä. Aion olla kotona 1,5-2 vuotta, ellei mies jää hoitovapaalle (riippuu hänen projekteistaan).



Mutta nyt huippumalli-ohjelmaa katsomaan, heippa!

SM & Aatu 25+5

ääni taas palannut viikonlopun jälkeen.. parjantaina ei meinannut lähteä ollenkaan suusta pihaustakaan ja meninkin käymään lekurilla.. mitään lääkettä ei voi ottaa näin raskaana.. crp kumminkin oli ok ja kaikki muukin siltä osin..

no katteli ja kuunteli mun muutkin ongelmat ja testien jälkeen oli sitä mieltä että teoriassa mulla on taas alkava raskausmyrkytys. eli ainakin viikottainen paineitten ´seuranta ja oireitten muuttuessa välittömästi lääkäriin.

Paineet alkaa nousta ja huimaa koko ajan... levon kannalta pitäis ottaa, mutta hippu vaikeeta näin kotiäitinä tuollasta taikaa harrastaa..





Mun vaivana on unettomuus.. vaivaako ketään muuta??

Yöt menee torkahdellessa ja valvoessa... mukavat silmänaluset saanu jo aikaseks..



palaan astialle myöhemmin kun jaksan lukea pinkan alusta..





mani ja purri 27+4

Ei näissä viikoissa meinaa mukana pysyä, raskausviikotkin pitää välillä tarkistaa allakasta... ekassa raskaudessa tiesi kyllä tarkalleen rv:t! Nyt tää raskaus menee melkein siinä sivussa : )



Joku valitteli univaikeuksia. Tuttu juttu täälläkin.

Heräilyn syitä on monia, esim. mies kuorsaa, esikoinen ääntelehtii sängyssään, lonkkia tai selkää kolottaa, liian vilkas ja todentuntuinen uni (ja niitähän nykyään riittää!), pissahätä tai sitten vaan havahtuu vilkaisemaan kelloa, et kuinka kauan mahdollisesti saa vielä nukkua.



Edellisessä raskaudessa oli niin kovat yläselkäkivut, että 4 kk yöt oli yhtä helvettiä ja itku silmässä venyttelin selkää ja yritin löytää parempaa asentoa. Sitten piti jaksaa tehdä kahta työtä, eli välillä 14 tuntisia päiviä. Olen todella onnekas, jos niiltä säryiltä säästyn tällä kertaa...

Meni taas ruikuttamisen puolelle, joten parempi lähteä nukkumaan...masuasukilla tosin potkuharjoitukset meneillään:)



T.miitu rv 28+3

Onkin vierähtänyt jo aika tovi edellisestä pinoutumisesta, ei taida kukaan enää edes muistaa mua...



Olen ollut nyt saikulla neljä viikkoa. Huomenna olis neuvola ja siellä sitten kai mietitään jatketaanko saikkua suoraan vai menenkö kokeileen töihin. Sairausloman syynä mulla on selkäsäryt, jotka tulevat heti kun joudun seisomaan taukoamatta taikka nostelemaan jotain/kumartelemaan. Työni taas on pelkkää kumartelua ja nostelua ja jaloillaan oloa, joten jos menen takaisin, saan varmaan oltua aamupäivän ja sit täytyy jo lähteä lepäämään... Tämä on nyt mulle kolmas raskaus ja sama homma ollut kahdesta aiemminkin, joten siksi vähän ihmettelen neuvolalääkärin käytöstä. (kirjoittaa aina muutaman päivän, viikon korkeintaan kerrallaan)



Tietääkö kukaan kuinka kauan tarvii olla saikulla, että putoaa päivärahalle?



Saaramaaria(ko?) mikä tulehdus sulla oli joka aiheutti supistuksia? Mitä lääkettä sait siihen ja miten se todettiin? Mitä oireita oli muita, paitsi supistelu?

Minä itse olen epäillyt tulehdusta alusta asti ja kertaalleen on kokeitakin otettu, mutta mitään ei löydy. Pahan hajuista valkovuotoa silti tulee ja alapäässä on vähän väliä haavaumia, jotka vuotaa ja on välillä hiukan kipeitä. I(tselläni on gyne ystävä joka väitti syyksi bagteerivaginoosia, kokeet otettiin, mutta mitään ei löytynyt.



Täytyykin olla vähän aktiivisempi sekä lukemisessa että erityisesti kirjoittelussa. Käyn kyllä lähes joka viikko lukemassa pinoja, mutta kirjoittanut olen viimeksi ehkä tammikuussa...



mustikkax2 ja tytteli

Huoh... vastaan heti aamutuimaan, kun noi univaikeudet kolahti kohdalle. Heräsin tänään nääs 5 maissa enkä saanut kuin koiranunta sen jälkeen. Muuten yöt ovat menneet erittäin ok, koska esikko 2 v. on vihdoin alkanut nukkumaan täysiä öitä yhä useammin! Ei nyt joka yö, mut kuiteskin. Mikähän toi 2 v. maaginen ikä on, kun joku toinenkin sanoi huonosti nukkuvan tyttönsä hokanneen just 2 v. iässä, että voishan sitä nukkuakin yöt! Mulla on muutenkin univajetta, kun on tullu vaan mentyä nukkumaan liian myöhään, aamulla kuitenkin herätys 6.30 maissa. Niinpä menen nyt kahveelle!!



Uula, jolla tänään tasan 28 viikkoa plakkarissa! Jes, kohta päästään kolmenkympin paremmalle puolelle. SAARAMARIALLE onnittelut, että supparit laantuivat. Muillekin suppareiden kourissa oleville tsempitystä, viikot senkun lisääntyvät tässä ja vaavi vahvistuu!!

Pitää tehdä sekin edes kerran ennenkuin vauva syntyy! Silloin tällöin olen käynyt lukemassa kesäkuisten pinoja. Eli odotan kolmatta lasta, tytöt ovat lähes tasan 6v ja 2v. Saa nähdä tuleeko kolmas tyttö! Savossa asutaan. Minä olen ollut saikulla reilun kuukauden supistusten vuoksi.



-mani- epäili raskausmyrkytyksen olevan uusiutumassa. Ihan uteliaisudesta kysyn että millä viikolla sinulla on se edellisessä raskaudessa tullut? Meillä esikoinen oli täysiaikainen mutta toista odottaessa sairastin vaikean ja nopean raskausmyrkytyksen ja tyttö syntyi kiireellisellä sektiolla 32+5. Olen nyt äitipoliseurannassa ja mittailen kotona verenpainetta. oireita ei vielä ole, mutta nuo supistukset on vaivaksi. Huomenna on onneksi äitipolikäynti niin tulee tarkastettua kohdunsuun tilanne samalla. Kovasti toivon että siellä ei ole isompia muutoksia tapahtunut vaikka napakasti välillä supistaakin.



Mitähän muuta minusta?! Oma napa on koko ajan lähinnä, mutta nuo tytöt pitävät maan tasalla eikä voi vaan itseensä keskittyä...



Terveisin Annfrid 27+2

Mani ja Uula: Minä olen ruvennut jostain mystisestä syystä heräilemään ihan älyttömän aikaisin. Siin klo 4 saatan jo herätä. Uni vain kertakaikkiaan loppuu. Pari tuntia oltuani hereillä alkaa sitten taas ramasemaan, ja unenpäästä saa juuri kiinni kun pitäisi herätä! Todella rasittavaa. Minulla kun ei vielä olen sitä esikoistakaan joka herättelisi... paitsi tuolla mahassa. En kuitenkaan usko että herään hänen liikkeisiin, vaikka aamuisin hän just aina harrastaakin humppaa mahassa :)



Gallupia: Onko joku jo aloittanut synnytysvalmennuksen tai jonkun muun vastaavan. Minua kun alkaa kohta vähän jo jännittämään että eikö niitä asioita ollenkaan kerrota. Olen aina kuvitellut että " puhallus harjoituksiin" pääsee jo hyvissä ajoin kun on raskaana. Mielikuvani on ilmeisesti väärä tai sitten minut on unohdettu ottaa mukaan ko. ryhmiin :(



Cana & kirppu 26+1

ihana auringon paiste ja lämmintä on, kaivelin kevättakin kaapista...



synnytysvalmennusta ei oo meillä monen lapsen äideille/iseille...edellisestä oltas päästy mukaan ku väliä oli se 10,5 vuotta mut eipä ollut ketään samassa ryhmässä..nyt en edes mene vaikka tarjottas, eiköhän tuo ulos tuu ilman ryhmiäkin ;)))



Mua ei vaivaa unettomuus, päin vastoin. Illalla meinaan sammua jo ysiltä, ennen lapsia sit ku pääsen sänkyyn ni ei kerkee pää nykiä tyynyä ku kuorsaan. Mut mulla on levottomat jalat ni se häiritsee unia, mut sit aamuyöstä taas saan unenpäästä kiinni ja nukkusin vaikka minne saakka. Mut väkisellä vedän itteni sängystä ylös et ei mee päivä kiville.



Nyt me lähdetään pikkusen kans laulamaan. Mulle tuli ihan ihme lasku just netanttilasta..marraskuussa olis ollut eräpäivä..en oo kyllä mitään tilannut sieltä!!!



kuumetta

Labrassa käyty, reilun viikon päästä taas saan tuloksia.. Neuvola on ensi torstaina, varmaan ehkä silloin ovat valmiina.



Rovaii: Itse sain esikoisen kun koulu oli 4 kk kesken. Ja vaikka olin yrittänyt tehdä paljon etukäteen syksylukukaudella, jouduin silti pakertamaan koko kevään koululla (poika syntyi 9.2.). Välillä otin vauvan mukaan, välillä mieheni tai siskoni hoiti häntä. Olisinko tehnyt paria kolmea päivää viikossa ja 5-6 h kerrallaan, eli suunnilleen samoja lukuja sun kanssa.



Kaikki meni hyvin, enkä ole huomannut pojassa mitään traumoja (nyt reipas 7v)..=) Väsynyt olin kyllä, varsinkin kun pikkumies valvotutti öitä. Mutta selvisin ja valmistuin samaan aikaan toisten kanssa! Minusta on toisaalta ollut ihan hyvä, että annoin pojan jo varhaisessa iässä toistenkin hoitoon, vauvan ja isän suhde kehittyi vahvaksi enkä ominut vauvaa vain itselle...=) Ja iltaisin jaksoin olla parempi äiti kun olin saanut hiukan omaa aikaa. Imetys sujui hyvin, mies antoi poissaollessani pullosta lypsämääni maitoa.



Muillakin taisi olla jo liitoskipuja, minäkin pääsin taas niiden ihanaan maailmaan.. Jotenkin muistelen, että ne olisi tulleet myöhemmin kuopusta odottaessa, en ole kuitenkaan varma.. Mutta närästys ja levottomat jalat ovat helpottaneet kokonaan! Muutenkin huomaa että olen vielä toisessa kolmanneksessa, olo suht energinen.. Mitä nyt flunssa meinaa vähän väsyttää.. Unettomuudesta en muuten kärsi, paitsi jos herään yöllä vessaan, en saa unta pitkään aikaan. Meillä on tämä kuopus, 1 v 8kk ollut ihmeellisen hyvä uninen ihan vauvasta asti, oisko ollut viikon ikäinen kun nukkui 8 h putkeen yöllä. Nyt yöheräämisiä aiheuttaa vain kipein korvatulehdus ja sekin saadaan loppumaan antamalla illalla panadolia. Saa nähdä tekeekö meillä se 2 v sitten kehitystä toiseen suuntaan..varsinkin kun silloin juuri syntyy kolmonen, eli taantuuko isompi levottomaksi nukkujaksi..



Mustikkax2 kyselit kuinka pitkään voi olla sairaslomalla ennenkuin jää kelan rahoille. Mun ymmärtääkseni työpaikka/-sopimuskohtainen, meillä se juuri tiputettiin 14 vuorokaudeksi. Yleisempi käytäntö kai 2 kk.. kannattaa siis ottaa selvää työnantajalta.



Annfrid tervetuloa mukaan! Missä päin savoa asutte, me asutaan 40 kuopiosta, pienessä maalaiskylässä. Meillä aika samanikäiset muksut, poika 7, tyttö vajaa 2..



Mutta nyt yritän teeskennellä vähän työntekoakin tänään.. =)



hmm.. 25+2

Onpa tosiaan mukava lukea teidän kaikkien kommentteja ja kuulumisia. Täällä sitä huomaa miten vähän kenenkään kanssa tulee tästä raskaudesta juteltua. Nekin kaksi kaveria ketkä ovat raskaana asuvat kaukana joten välillä vaan netin kautta vertaillaan oloja.



Täällä myös on iso maha ja siitä olen kommentteja saanut. Eräs sukulainen kysyi ihan vilpittömästi että onko sinulla nyt vähän isompi maha kuin viimeksi?? Vastasin että ei ole, vaikka en silloin vielä tiennyt että ihan samalla käyrällä maha kasvaa kuin esikoisenkin kanssa, eli täysin normikäyrällä, ja lähtöpainokin oli niin sama, että en usko mahan koossa mitään eroa olevan. Isohan tuo on silti, mutta niin toki oli esikoiseltakin : ) Töissä sain kyllä myös positiivisen palautteen mahan koosta kun työkaveri ihaili ja sanoi että ihanaa kun sinulla raskaus näkyy kun toisilla tulee vain pieni kumpu. Tuo oli minusta kiva kommentti koska sanoja todella sitä tarkoitti.



kiisseli: minä kun luulin että täällä meillä oli labrassa tunkua kun eilen soitin aikaa sokerirasitustestiin ja sain ajan ensi viikolle. Minulle ei ole testiä ennen tehty koska sukurasitus on ilmennyt vasta viime raskauden jälkeen. Saa nähdä kuinka käy, sillä olen kyllä aika perso makealle... itse testikin vähän jänskättää, lähinnä siis se, että nostaako raskauspahoinvointi taas päätää kun joutuu niin pitkään olemaan syömättä.



rouvaii: Halutessasi voit todella varmasti palata töihin jo 1.10, ellei mitään ihmeellistä tapahdu. Minä jatkoin esikoisen jälkeen opiskelua työharjoittelulla syyskuun alussa kun neiti oli syntynyt 10.5. Päivät oli 7-8 tuntisia ja viisi päivää viikossa. Mieheni oli silloin vanhempainvapaalla töistä, ja minä myös uskon että tuo aika oli todella hyväksi lapsen ja isän suhteelle!! Itse jaksoin hyvin, neiti kyllä nukkui silloin pienenä hyvin. Imetys oli itselläni jo vähentynyt maidon vähenemisen takia. Opintojen alettua imetin aamulla ennen lähtöä ja heti kotiin palattuani, mutta neiti ei kovin pitkään malttanut tuota iltapäivämaitoa enää nautiskella (ei malttanut odottaa maidon nousemista). Tissistä vieroitus kävi siinä kuin sivussa, itse haikeana aamulla imettelin ennen lähtöä kun tiesin että on viimeiset imetyskerrat kyseessä. Loppuajasta jouduin neidin herättelemään aamutissillekin kun ei enää yön aikana ruokaa kaivannut. Lopullisesti imetys jäi kun neiti oli 5 kuukautta.



Unettomuudesta en varsinaisesti kärsi, mutta on uni erilaista raskaana ollessa. Alkuraskaudesta heräilin mitä erilaisimpiin uniin keskellä yötä (minulle todella harvinaista normaalisti), mutta tuo vaihe meni onneksi ohi. Nykyään heräilen normaalia useammin, syytä en osaa sanoa. Vauva tuntuu olevan herkkä näille heräämisille ja on aina valmiina potkimaan... unen saanti kestää jonkin aikaa. Onneksi vielä en ole juurikaan joutunut yöllä vessassa käymään, esikoiselta muistan loppuajasta sen että heräsin vessahätään ehkä viiden maissa, enkä vessareissun jälkeen saanut enää unta.



Tulipas jo höpöteltyä, mukavaa viikkoa kaikille : )



Taru rv 26+3

MUSTIKKA:

Mulla ei ollut juurikaan muita oireita kuin valkovuoto jota on ollut koko raskauden ajan ja gynodaktarin-hyllyllä ravasin jatkuvasti (ehkä välillä vähän kutinaa). Nyt sitten viimeksi kun olin gynellä niin hän sanoi että nyt vuotoa oli niin paljon, että kokeillaan Flagyl Comp.-kuuria, joka hoitaa sekä hiivan että mahdolliset muut tulehdukset.

Olen kyllä vieläkin ihan äimänä, välillä vähän supistaa mutta enemmänkin harjoitussupistuksen tyyliin, eli mitään sellaista kävelyä estävää supistusta ei vieläkään ole ilmaantunut. Mahtavaa! Äskenkin käytiin esikoisen kanssa puistossa käppäilemässä kun on aivan mahtava sää. Tyttö pitää vapaapäivää tarhasta kun mitä minä täällä kotona yksin kekkaloisin, ja ip lähdetään pankkiin saamaan vihdoin rahat tästä meidän asunnosta, päästään opinto- ja autoveloista eroon, jee! Mutta ettei kuulostais liian luksukselta niin asuntovelkaahan jää ja paljon :)



Joku kyseli sairaspäivärahasta, mulle ei vieläkään ole selvinnyt että missä vaiheessa sille joutuu, tiedän vaan sen että olen sille itse jo tippunut aikoja sitten. Olen patistellut mun esimiehiä viime päivät kun palkkakonttori ei ollut saanut mun sairauslomatodistuksia, saas nähdä milloin saan päivärahat... toivottavasti ei mene ikuisuus ettei tarvis ruveta muutto&remonttisäästöjä syömään.



Nyt päiväunille,

SM & Aatu rv 25+6

positiivisista kommenteista. Olen jo niin tottunut siihen että kaikki vain kauhistelevat aikaista paluuajankohtaa että usko alkoi mennä itselläkin. Tilannehan on se että suunnitelmat täytyy tehdä sille pohjalle että kaikki on hyvin, lapsi terve samoin kuin äiti. Sitten tietenkin jo ongelmia on tylt täytyy unohtaa.



Aamulla on lääkärineuvola, ei oikein mitään asiaa sinne taaskaan kun kaikki hyvin. Luulen että painon noususta voi tulla pyyhkeitä. Viimeksi oli jo niin nihkeää kommenttia ja nyt painoa tullut kaikkiaan kahdeksan kiloa. Ylihuomenna rv 27 tasan.

Annfrid - mulla kummallakin kerralla noi oireet puhjennu vasta tossa rv 35. Nyt jo alusta alkaen on ollut aika ajoin noi paineet koholla, ja nyt alkaa sit muut oireet puskee pintaan...



Mahan koosta oli jotain juttua... hei likat... pistäkää paremmaks... sf-yläkäyrän yläpuolella mennään ja komeesti!! mitta oli rv 26 __27cm ja maha sen kokoinen, mutta kun joku heittää jotain tosta mahasta niin oon voi nu ylpeenä sanoo etä eipä tota painoa oo tullu kun kilo vasta... On päivittelyt loppunu siihen...



Koko päivän melkein oltiin poikien kanssa ulkona ja kyllä olo on sellanen... väsyttää ja päätäsärkee, joten paineet huutaa varmaan...



Nyt lepään=)







mani ja purri 27+5