**EX-HAAHUT VIIKKO 11**

Onpas täällä ollut nyt hiljaista kun meidän kaikki mammislomalaiset ovat jakautuneet. Mutta eiköhän tästä vielä vilkasta keskustelua saada aikaan kun meillä puoliväliläisillä lomat alkaa :)



Lizietä huhuilen... Olisiko käynyt niin onnekkaasti että vaavi olisi maailmaan jo tullut kun ei ole mitään kuulunut?!



Vieläkö Pirpaliina on vuoteen omana sairaalassa?



eka: Ihana kuulla että teillä on tummatukkainen tyttö! Voi kuinka suloista. Kuulostaa siltä että olet hyvin tervehtymässä sektiosta, sehän on hyvä juttu. Kunhan nyt muistat kuitenkin levätä ja olla varovainen vielä näin alussa. Ja pistät miehenkin hommiin ;) Kiitos haleista, täältä tullaan kovaa vauhtia perässä! :) Ihanaa vauvantuoksuista aikaa sinulle ja koko teidän perheelle!



Joululahja: Teidän esikoiselle tapahtuikinsuuri asia elämässä, päiväkotiin meno. Mites on lähtenyt käyntiin? Oksutaudista selvittyänne siis. Kyllähän sitä sanotaan että toista kertaa odottaja saattaa liikkeet tuntea jo jopa viikolta 15 alkaen, joten ihan hyvin mahdollista että olet pikkuisen liikkeet jo bongannut. Saattavathan ne olla jotain suoliston plörinöitä, mutta ei mahdottomuus kuitenkaan että vauva se siellä jo kovasti myllertäisi :) Minullakin on ollut aina kaikenlaisia etappeja, ultria, neuvolakäyntejä, sydänääniä jne. ennenkuin on asioista mielellään muille puhunut. Tai lähipiiri ja työkaverit ovat melkein alusta asti kyllä tinneet, mutta olen pyrkinyt jättämään turhat hehkutukset pois ennenkuin on aina seuraava etappi saavutettu. Nyt kun raskaus alkaa jo näkyä, niin ihmiset mielellään tulevat juttelemaan vauvajuttuja. Olen kyllä antanut itselleni luvan niihin jo osallistua antaumuksella, sen verran pitkällä tässä jo ollaan. Mutta km-peikko täälläkin on taustalla ihan päivittäin. Se taitaa olla meidän exien risti :(



Haleja kaikille mammoille täältäkin

toivottaa D.O. ja nappula rv 21+1

Täällä taas yksi supistusten takia huonosti nukuttu yö takana. Juuri kun luulin että ovat jättäneet kiusaamiseni. No nyt sängyn pohjalta kirjoittelen ja koetan taas muistaa ottaa rauhallisesti. Eilen oli aika hulina päivä ja tuli käveltyäkin ihan reippaasti. Siinä varmaan syy. Vauvan pää tuntuu myös painavan tosi alas.



Olihan minulla neuvolakin tässä, sf-mitta taas huitelee nätisti plussakäyrällä: 32cm ja paino oli tullut kilon alaspäin. Siinä kai tärkeimmät. Niin ja vauveli viihtyy oikeinpäin, eli pää alaspäin. Tuo painon nousu on kuitenkin kokonaisuudessaan ollut ihan hyvä, niin ei siitä sen kummempia tuo terkka sanonut, kun sf-mittakin oli kasvanut.



Olen kaikenlaista pientä järjestellyt vauvaa varten myös. Kaappiin tilaa tavaroille, neulonut hahtuvapöksyjä ja ostin nettikirpparilta äp-makuupussin, kun emme pakkausta ottaneet ja tuo on kyllä ainakin meillä ollut yksi parhaista jutuista sieltä pakkauksesta. Myös ihanan pehmeän vauvapyyhkeen ostin ja harsoja paketin. Niitä tarvitsee kyllä varmaan vielä toisen, kun vaippoina käytetään.



Sani: kärsivällisyyttä vain vaunuhankintojen pähkäilyyn. Meillä mennään vanhoilla, mutta ehjillä emmaljungilla, jotka on olleet meidän esikoisen lisäksi ainakin kahdella lapsella. Niin eipä ole antaa vinkkejä uusista malleista.



Tuutupii: mites kävi sokerirasituksessa? Onnea myös minun puolestani hienoista 12 viikosta!



Ultsi: hienoa, että rauta-arvot on paremmat, helpompaa kaikinpuolin, kun ei huimaile ja väsytä tuon takia.



Joululahja: hieno eka päiväkotiviikko:) Jospa se siitä tasaantuisi. Liikkeistä sen verran, että minä tunsin sekä nyt, että esikoista odottaessa liikket noin 16+, eli aivan mahdollista on.



Emunainen: toivottavasti rupeaisi nuo sokeriarvot pysymään hyvinä, kun kerran kovasti yrität. Hienoa, että jaksat lenkkeillä, pitäisihän siitä kunnostkin pitää huolta tässä ennen synnytystä.



DreamOne: ihana lukea sinun onnellisia mietteitäsi. Aikamoisia lahjojahan nämä pienet ihmiset ovat. Jotenkin sitä on enemmän oppinut arvostamaan myös esikoista keskenmenon jälkeen, kun pamahti mieleen, että ei nää asiat tosiaankaan mitään itsestäänselvyyksiä ole. Nautihan vain masun esittelystä ja vauvajutuista, olet tosiaan onnesi ansainnut!



Helga: hauska kuulla mietintöjäsi saitkin hyviä vastauksia dreamOnelta, kun on hänellä asiat tuoreessa muistissa. Lisäisin vielä, että aluksi noitten liikkeiden kanssa käy helposti niin, että yksi päivä tuntuu jotain ja sitten taas menee useampi päivä, ettei mitään. Koita nyt kärsivällisesti odottaa.



Eka: Voi kun ihania kuulumisia! Nautihan nyt onnestasi ja perheestäsi täysillä ja muista lepäillä ja parannella itseäsi ja anna niitten perheen miesten passata!



Pirpaliinalle kovasti jaksuja sinne sairaalapetiin!



Missäs Lizie luurailet ja pidät meitä jännityksessä? Joko olet jakautunut?



Nytpä jatkan lepäilyä ja toivon, että tämä olo tästä taas rauhoittuisi.



Limetti 33+1

Nostellaanpas pinoa ettei vajota ihan syvyyksiin.



Limetti: Onpas sinulla komea sf-mitta! Varmasti ihana pyöreä masu :) Ikävä kuulla suppareista, toivottavasti pysyvät ihan vaarattomina vielä hetken aikaa. Muistahan lepäillä ja välttää rasituksia. Hieno juttu että vauveli viihtyy hyvin pää alaspäin, varmastikin pysyykin oikeinpäin loppuun asti. On niin ikävää kun täälläkin on muutama perätilavauva ollut ja se synnyttää kyllä ylimääräisiä sydämentykytyksiä äideille.



On kyllä ihana kirjoittaakin onnellisia mietteitä, tuntuu tosiaan siltä että on vihdoin onnen saanut ja ansainnut. Eilen oli hauska tilanne töissä, kun puhuttiin syömisestä, niin yksi työkaveri katsoi minuun ja sanoi kovaan ääneen " hyvin on syöty juu" . Siinä vähän hämmentyneenä paijailin masua ja sanoin että kyllä kyllä... Eikä kukaan katsonut minuun sillä tavalla, että olipas inhottavasti sanottu toiselle, jolla on vähän ylimääräisiä kiloja, vaan kaikki katsoivat minuun hymyillen ja nyökyttelivät. Ja nämä muut eivät siis tienneet raskaudestani etukäteen, ainoastaan tämä kommentin heittänyt työkaveri. Silloin tuntui siltä, että hei, mä todellakin olen raskaana ja ihmiset näkevät heti että mulla on vauvamaha, eikä vain muutama vähän ylimääräinen kilo! :)



omaa napaa: Nappula on alkanut futailemaan masussa oikein kunnolla, jatkuvaa pientä muksimista. Välillä alkaa oikein naurattaa kun ajattelee mitä mun mahan sisällä tapahtuu :D Olisi niin ihanaa jos olisi röntgenkatse ja näkisi missä asennossa se milloinkin on ja mitä puuhailee. Mieskin aina kovasti yrittää bongata liikkeet, mikä naurattaa mua ihan kauheasti. Yritän aina sanoa että odotellaan nyt rauhassa vielä useampi viikko ennenkuin ne ulospäin tuntuu. Mutta annan nyt hänenkin iloita asiasta, tuntuu olevan niin mahdottoman onnellinen ja innoissaan tuo miekkonen!



D.O. ja nappula rv 21+2

Olipas mukava lukea teidän kuulumisia ja muistella menneitä, et tuollastakos se odottaminen oli! kyllä sitä vaan unohtaa kummasti vaikka nuorin on vasta hiljan täyttäny 4v. No eiköhän ne muistot palaa mieleen masun kasvatuksen myötä.

Itsellä on oikein reilusti pahoinvointia. Pakkaa energia taso olla tosi alhaalla kun melkein kokoajan on huono-olo. kokoajan pitäis syödä niin sit on vähän parempi.

Mietin pitääkö mun paljastaa salaisuuteni töissä jos saisin hetkeksi jättää yövuorot väliin. viimme yövuoro oli ihan kauhea, tosi kamala olo ja loppuyö pää pöntössä. Toiseksi yöksi en sit enää menny.

Eka neuvolakin olis 26.3. jokohan sydänäänet kuuluu? olis niin ihanaa kuulla ne, ne tekis asiasta todellisemman että masussa todellakin on joku ettei vallaan turhaan yökitä päivät pitkät;)

menipäs jutut omaan napaan. joten paree lopettaa.



Hyviä vointeja kaikille!



oinas 6+6

Poika jo heräskin unilta ja isä viihdyttää sitä hetken...kunnes alkaa pikkunen vaatia taas äiten eväitä. Olisin halunnut kirjoitella enemmän, mutta kyllä se näin on, että tää touhotus vaatii veronsa ja sen pienen hetken kun on aikaa vaan olla, niin ei sitä koneelle oikein jaksa tulla vaikka mieli tekis.



Kello on nyt just sen verran, että meidän poika on nyt juuri tasan 2 vkoa vanha. Tähän tuli vielä kaikkeen kiireeseen hätä järjestää ristiäisetkin 1½ vkon varotusajalla kun meidän haluamalle papille ei muu päivä käynyt. Kun on kirkkoherra eikä periaatteessa enää näitä tälläisiä juttuja tee, mutta vanhoja tuttavuuksia hoitaa sen mukaan jos vaan on aikaa. Oli kuitenkin mun konfirmaatiopappina ja meidän vihkipappina, niin haluttiin se myös sitten kastepapiksi. Joten täällä on mennyt sitten loppu vapaa aika kutsujen väsäämiseen. Onneksi mummi ja mamma ovat auttaneet järjestelyissä parhaansa mukaan.

Ihan perhekeskeinen kastejuhla tulee ja vaan ehkä 12 henkee joten ei mitään suurempaa paniikkia oteta. Varmaan ihan kivat juhlat saadaan ja poikakin saa jo pikaisesti sitten nimen. Kivaa. =)



HANNELE: No näköjään se on vakio, että tuo ehkä 1½ vkoa meilläkin meni niin, että poika oli vähän liiankin kiltti, mutta nyt alkaa jo tahtoa vähän enemmän löytyä ja kitisee ja känisee ehkä enemmän ja yölläkin pikkuisen valvottaa kun maitomäärän noustessa tietyst alkaa vähän kipristellä sitten sitä masuakin enemmän. Toivottavasti pysyy normaalin rajoissa, eikä ala tuo koliikki painamaan päälle. Mutta ihan normaalia kitinää ja itkua vielä ainakin toistaiseksi täällä. Miehestä on ollut niin suuri apu, että vähän jännittää että miten kädet ja aika riittää kun hän menee ens to takaisin töihin. On huolehtunut täysin ruuan laitot ja aamupalat ja siivoillut vähän. Keitellyt vieraille kahvit, tehnyt kauppareissut tai sitten menty yhdessä, hoitanut vauvaakin sen minkä ehtinyt. Auttanut kylvetyksissä ja vaipan vaihdoissa, vaikka sanookin, että tuo pukeminen onnistuu multa paljon paremmin kun häneltä niillä isoilla käsillä. =) Mutta eiköhän se siitä.



EKA-VEKARA: Koitahan ottaa varovaisesti sielä kotosalla nyt kuitenkin vielä. Kyllä se peijakkaan väsy kuitenkin iskee sen vkon tai puolentoista jälkeen, joten koita levätä mahd. paljon. Ihanaa kun kuitenkin olette jo kotiutuneet ja sieläkin leijutaan niissä pilvilinnoissa. Itse olen vieläkin ihan onnen kukkuloilla, vaikka ajoittain tuntuu väsy painavan. Jotenkin tuo paketti on siltikin vaan niin ihmeellinen, että poskeensahan sen pistäisi. Ihanaa kun on kaksi NIIN IHANAA miestä rakastettavana. =)



Nyt jo eväitään huutelee, enkä siis ehdi enempää kommentoida. Kiitos kaikille onnen toivotuksista ja tsempityksistä. Niitä lähettelen myös täältä kaikille jo jakaantuneille vauva-arjessa jaksamiseen, sekä sitten niille jotka vielä odottavat ihanaa nyyttiään.



Palaan taas kun ehdin.



titi ja poika tasan 2vkoa

Meille syntyi viime sunnuntaina 11.3. myöhään illalla ihanan suloinen pieni prinsessa!!! Painoa neidillä 3,3kg, pituutta 50cm ja pipo 34cm!!



Eli silloin sunnuntaina keskiyön tietämillä alkoi supistella kipeästi muttei kovin säännöllisesti. En saanut kuitenkaan koko yönä nukuttua kuin muutaman tunnin ja senkin pätkissä. Aamulla supparit alkoivat tuntua sitten jo kipeämmiltä. Meinasin lähteä puistoon esikon kanssa mutta onneksi jätin väliin. Pian minkäänlainen liikkuminen (siis kotona hitaasti) pahensi suppareita niin, että parkkeerasin sohvalle, jossa sitten kärvistelin. Aina välillä tosin joutui pyyhältämään esikoisen perässä mikä ei tuntunut lainkaan mukavalta.



Iltapäivän puolella supistelut alkoivat olla aika lailla säännöllisiä. Mietin, et milloinkohan lähdettäis et esikkokin ehditään viemään hoitoon. Vihdoin sitten klo19 pintaan lähdettiin kotoaa, supistelut olivat jo tuskallisia. En silti ollut ihan varma siitä, että vauva meinaa juuri tänä iltana syntyä. Mutta ajattelin, että on parempi mennä tarkistuttamaan sairaalaan edes, että mikä on tilanne kohdunsuulla.



Synnytys meni hyvin, vaikkakin avautumisvaiheen viimeiset tunnit olivat hirvittävää tuskaa. Kivunlievitystä en ottanut/saanut, aika sairaalassa jäi ennen vauvan syntymää jäi jälleen vajaaseen muutamaan tuntiin. Supistukset vaan oli otettava vastaan. Sinänsä helpottaa, kun tietää että supistus aina tulee ja menee. Siinä sitten vain hengittelin ja selkää painoin kädellä, niin kestin tuon kivun. Helppoa se ei missään nimessä ollut, mutta ei mahdotontakaan. Jossain vaiheessa synnytystä katsoin synnytyshuoneen tyhjää vauvansänkyä ja toivoin vain kovasti, että vauva olisi jo siinä.



Sain peräruiskeen kätilön ehdotuksesta ja sen jälkeen en meinannut vessasta pois päästä. Supisti ja ponnistuttikin jo niin rankasti etten kyennyt liikkumaan. Kuin ihmeen kaupalla pääsin mieheni avustamana raahautumaan jossain vaiheessa takaisin synnytyspöydälle. Kätilö laittoi ktg-seurannan ja samalla sain luvan alkaa ponnistamaan, onneksi! Kätilö vielä jutteli synnytysasennon järjestelemisestä, kun käännyin itse kyljelleni ja aloin ponnistamaan vauvaa ulos. Meni kolme minuuttia eläimellisesti karjahdellen ja tyttö syntyi!!



Esikoisen synnytykseen verrattuna nopeampi, osittain kivuliaampi (just avautumisvaiheen viime hetket) ja rajumpi synnytys. Tuloksena maailman ihanin ja suloisin prinsessa!! Äiti rakastui heti päätä pahkaa pikkuiseen kuten taisivat perheen miehetkin tehdä. Tuntuu vaan niin ihanalta, että pikkuinen on täällä vihdoinkin nyt!!



Torstai-iltana päästiin kotiin sairaalasta. Vauva on ihana, niin suloinen ja kaunis¿ Vauva on oppinut hyvin syömään rinnasta ja saa äitinsä huippuonnelliseks!



Esikoinen on ottanut vauvan hyvin vastaan, huolestuu vain tosi kovasti heti, kun vauva itkee. Ehdottaa heti, että äiti ottaa vauvan syliin ja antaa tisumaitoa. Esikko on kovin kiinnostunut vauvan hoidosta, haluaa nähdä kun vaihdetaan vaippaa ym. Ja kerran vauvan itkiessä haki jopa jääkaapista maitopullon, että annetaan vauvalle. Maitoa tosin tulee äidiltään niin kovasti, että ei puhettakaan, että annettaisiin yhtään maitoa pullosta. Jos vauva nukkuu liian pitkään, joudun herättelemään syömään, että omat rinnat eivät pakahtuisi ja toisaalta vauvan painokin laski reilusti sairaalasta kotiin lähdettäessä. Ja vauvahan nukkuu¿ Hyvin ja levollisesti, iltaisin parhaiten sylissä.



Ollaan kaikki niin onnellisia ja väsyneitäkin toki. Pitkä odotus on vihdoin päättynyt näin ihanasti, että vauva on luoksemme saaapunut. Saa tuntemaan suurta kiitollisuutta, että on kaksi näin ihanaa lasta saanut, ensin esikoisen ja nyt vielä pikkusisaruksen. Rakkaus on valtava. Ja olo niin onnellinen, ettei selittää osaa. Oma perhe on tärkein ja niin rakas.



Kaikille siskoille terveisiä täältä vauvahuuruista ja kiitoksia tuesta matkalla. Kaikille vielä odottaville ja toivoville tsemppiä! Ja isoja haleja... Käyn täällä varmaan joskus kurkkimassa juttuja. Saa nähdä, innnoistuisiko sitä kirjoittelemaan vaikka tänne vauviksen vauva-ex-haahu-palstalle tai jotain¿



MAMILLE: Isot onnittelut vauvan syntymän johdosta! Ja oikein ihanaa vauva-aikaa teille sinnekin!



EKA ja TITI: Teille molemmille perheinenne myös oikein ihanaa ja onnellista vauva-aikaa, kiva on ollut odottaa yhtä matkaa ja vaihtaa kuulumisia etenkin just teidän kanssa, kun niin yhtaikaa plussattiin. Nyt nautitaan näistä ihanista lahjoista, jotka meille vihdoin on suotu!!



Kaikille rakkaille kanssasiskoille hyvää kevättä,

terv. Lizie & Napsu 5vrk

Onnea onnea onnea kovasti Lizielle pikku-prinsessan syntymän johdosta! Ja tervetuloa tytölle maailmaan!



Ihana synnytyskertomus oli, taas tuli ihan kyyneleet silmiin kun lueskeli. Ihana kuulla että olette perheenä onnellisia ja iloisia vauvan syntymän johdosta :)



Voimia vauva-arkeen ja aurinkoista kevättä sinnekin :)



D.O. ja nappula rv 21+3

Ihanan helpon kuuloinen synnytys sinulla!



mami kera pojun, 12pv

ihanaa, että teilläkin kaikki meni hyvin ja kotonakin sujuu mallikkaasti! =)



pikaisesti kertoilen meidän (.)



sisu on kasvanut kovasti, 3 viikon neuvolassa pituutta oli komeat 56cm ja painoa 4425g (syntyissään 48cm ja 3700g).



oma maito ei koskaan noussut kunnolla, vaikka miten yritin imettää, joten tälläkin kertaa olemme siirtyneet kokonaan putelimaitoon..

ton imettämisen kanssa kehittelin jo useamman itkuhepulin, mutta kun ei sitä maitoa tule kun ei sitä ole, niin ei vauvaakaan jaksanut tyhjä tissi 3 viikkoa kauempaa kiinnostaa.. =(

..no, ihan hyvä tosta esikostakin on nan:illa kasvanut =)



eilen otin tuplakärryt, ja kärräilin vauvan kanssa keskustaan (3km suuntaansa), käytiin kaupassa, ja hoideltiin muitakin asioita.

vein kauppaostokset (3 muovikassia) iskän työpaikalle auton paksiin, ja komensin tuomaan ne ruokatunnilla kotiin.. =)

kätevää, kun ei tartte kaikka raahata vaunuissa kuitenkaan.



kaupassa käynti on tollai aika kätevää, vaunut vaan parkkiin kaupan aulaan, vauva vauvanistuimella varustettuun ostoskärryyn, niin voi rauhassa tehdä isommatkin ostokset, kun ei tarvi sompailla vaunujen ja pelkän kauppakorin kanssa..

sitten kassalla pakkaa ostokset vähän vajaina kassillisina, että mahtuvat rattaiden alakoriin, kärryillä vaunujen viereen ostoksineen, vauva ja ostokset vaunuihin, ja valmis!



sitten me haettiin esikoinen rattailla kotimatkalla. pikkasen oli elmo ihmeissään, kun tultiinkin vaunuilla sisun kanssa kahdestaan, eikä totuttuun tapaan iskä autolla.

hyvät oli vaunut työntää, vaikka kyydissä olikin kaksi muksua =)

kannattava ostos! (käytetyt emmaljungan tuplat vm 2002)

elmo kyllä jaksoi kävellä puolet kotimatkasta, ehkä sellaisen 1,5km, kahdessa eri pätkässä. ihan hyvä suoritus hoitopäivän päälle, 2,5v pojalta.



tänään on lonkat olleet pirun kipeät tosta rattailusta.. sitä saa, mitä tilaa. olisi voinut aloittaa ehkä vähän lyhyemmällä matkalla, ja gore-tex kengissä ei ole edes kunnon vaimennuksia, että lenkkarit olis olleet huipusti parempi valinta, mutta kun tiet oli niin märät..



elmo on edelleen huolehtivainen isoveli.. =)

onneksi mies touhuaa elmon kanssa tosi paljon, ja kyllä minäkin yritän, sen minkä kerkeän.

onneksi sisu on aika tyytyväinen vauva, siis syö, nukkuu ja seurustelee noin useimmiten.

ja onneksi 2,5v voi ottaa jo osallistumaan moneen juttuun, kuten pyykkihommiin ja ruuanlaittoon..



mies antaa mun nukkua jos olen väsynyt, eli kun hän tulee töistä (on ruoka valmiina), ja on syönyt ja käyttänyt koiran, niin minä voin mennä nukkumaan jos olen väsynyt. vetelen parin tunnin unet, niin johan jaksaa taas.

tai, kun mies menee kuitenkin nukkumaan vasta puolen yön jälkeen, jos minä haluan mennä yöunille aikaisin, niin hän hoitaa vauvaa kunnes menee itse nukkumaan.

mies nukkuu siis elmon huoneessa, ja hoitaa esikon mahdolliset yölliset kujeet (ei herää joka yö)

ja minä olen vallannut makuuhuoneen vauvan kanssa, ja hoidan siis vauvan yöt.



mies tekee aika paljon siivous-kotitöitä, imurointi on oikeastaan miehen kontolla.

molemmat meistä järjestelee tavaroita ja tyhjää/täyttää tiskaria jne.

mun heiniä on pyykki ja ruoka-asiat, lakanoiden vaihdot ja sen sellaiset, sekä aika usein kaupassa käynti.

ihan toimiva systeemi.



ristiäiset on aprillipäivänä, eli 1.4.



jaa-a, sisu vaikuttaisi olevan taas vailla maitoa.. ihan hervoton ruokahalu tolla ukkelilla.. =)

(..äitiinsä tullut, ahmatti... ;) )

unohtui, 12kg tuli, ja 6kg on kadonnut, mutta toiset 6 on vielä jäljellä..



-ennis- ja se tärkeä juttu.. Sisu 3 viikkoa ja 5 päivää

Menin aikaisin nukkumaan, kun väsytti niin pirusti. Heräsin puoli tuntia sitten ja nyt ei väsytä enää ollenkaan...



LIZIELLE HIRMUISEN SUURET ONNITTELUT TYTTÖVAUVAN JOHDOSTA!



Omaan napaan ei sitten niinkään hyvää. :( Oon tällä hetkellä ihan masentunut. Torstain np-ultrassa saatiin sikiön niskaturvotusarvo selkeästi yli " sallitun" . Maanantaina istukkanäytteeseen. Taas. Esikon kanssa kävin ja oli sen verran ikävä kokemus, etten olisi halunnut uudestaan. Mutta eniten surettaa se, että taas on hirveä pelko persiissä, jos vauva todetaankin pahasti vammaiseksi tms. En voi kestää ajatusta, että pitäisi jotain ratkaisuja sitten miettiä. :' ( Tuntuu niin saa**nan epäreilulta, että kaikki paska miedänkin tarttee jaksaa. Esikon kanssa sama pelko, sitten se, että esikko melkein kuoli synnytyksen jälkeen, sitten tuulimuna ja taas tämä. Kyllä mä nyt hel**tti olen kovan käden kautta tullut hyvin tietoiseksi siitä, ettei lapsia tehdä, ne saadaan, mutta mikään muistuttelu ei vaan tunnu riittävän... Itkettää niin. Huoh, anteeksi purkaus.

No, sokerirasituksen tulokset oli sentään ok, ei ollut mitään häikäntapaistakaan, ihan normaalit arvot. Ultrassa lohdullista oli se, että nenäluu näkyi, mitat vastasi kaikki täysin toisiaan (raskauden kesto pidemmällä kuin menkoista laskettuna, mutta la ei muutettu) ja rakenteet näytti hyviltä.

Vaan mä lähden tästä taas itkeskelemään, ehkä uni tulee ja pelastaa alakulolta tai sitten ei. Viime yönäkin painajaisia aiheesta näin...



Epätoivoinen Tuutis ja Masuli rv 13+5

Täytyypä tästä lähteä päivällä äänensä antamaan, kunhan saa nämä aamutouhuilut alta pois. Laitoin jo pyykkiä koneeseen ja aamun vauvisteluja palstalla ei saa unohtaa ;)



Oinas: Harmi että joudut yövuoroja huonovointisena tekemään. Täytyy vaan yrittää kestää niitä äklötysoloja, kyllä ne siitä ajan myötä helpottavat. Voipi olla, ettei vielä sydänääniä ekalla neuvolakerralla ole kuultavissa, meillä ei edes kuunnella ennen viikkoa 12 ettei tule hirveitä pettymyksiä ja huolestumisia. Mutta pahoinvointisi viittaa kyllä siihen, että pikkuinen siellä voi hyvin ja kovasti kasvaa :)



titi ja Ennis: Kiva kuulla teidän vauva-arjesta, tuollaista se sitten meilläkin kesällä on :) Haleja teille mameille!



Lizietä onnittelinkin jo, oikein paljon haleja myös sinnepäin ja vauvalle kanssa!



Tuutis: Tulipa todella ikävä mieli kun kirjoituksesi luin! Olen hyvin pahoillani tästä koettelumuksesta johon olette joutuneet. Tuntuu kyllä niin epäreilulta ettei voi sanoin kuvailla, hitto vieköön. Ehkäpä tulokset ovat yhtä hyviä kuin esikoisen kanssa, eli jospa teitä vaan turhaan säikyteltiin raja-arvojen ylittymisellä. Toivotaan parasta, kaikki varpaat ja peukut ovat puolestanne pystyssä! Ja voimia maanantaihin!



omaa napaa: Eilen oli ikävä päänsärkypäivä ja olin vielä töissäkin. Mutta onneksi tänään päänsärky on poissa ja pystyy tekemään kotihommeleitakin. Nappula potkiskelee jo ihan reilusti, vieläkään en voi olla ihmettelemättä tuota tunnetta kuinka ihanalta se tuntuu :)



Mukavaa sunnuntaipäivää

D.O. ja nappula rv 21+4

Oikein suuret onnittelut tyttövauvan johdosta!! =) Tosi ihanaa! Pääsitte sitten tekin nuuhkimaan sitä ihanaa vauvan tuoksua.



Muillekin onnellista odotuksen jatkoa!! Voikaahan " paksusti" . =)



Katri

Lizie suuren suuret onnitteluhalit pienen prinsessan syntymän johdosta! Ihanaa, kun kuulostat onnelliselta! Tahtoo kans! :) Ei vaite toivottavasti tämä nyt vielä ainakin reilu 10 viikkoa kasvais masussa.. :) Rauhallista vauva-arkea teille!



Tuutupii: Voimia ja jaksamista kovasti sulle! Tosi ikävää, että teitä näin koitellaan! :( Pura tänne vaan rauhassa mieltäs, sen(kin) takia me täälä ollaan. Lähetän tuonne yläkerran ukolle kovasti toiveita, että hälytys olisi väärä ja kaikki olisi kuitenkin hyvin niin kuin esikoisenkin kanssa!



Enni-Maija: Hienoa, että teillä on alkanut taival hyvin pikkuherran kanssa! Kyllä lapset on kasvaneet hyvin iät ja ajat pulloruokinnallakin, että koita olla surematta sitä ettei imettäminen onnistunut (vaikka toki ymmärrän, että kun kerta oisit halunnut imettää, niin se surettaa).



Titi: joko teillä on nimi poitsulle valmiina? Mukavia ristiäisvalmisteluja teille! :)



D.O: hyvä homma, että päänsärky meni ohi. Se voi olla tosi kurja vaiva raskauden aikana..



Oma (.): ns harjoitussupisteluja on ollu kovasti tällä viikolla. Iltasin on välillä maha koko ajan kovana, kun on jalkeilla. Levossa sitten vähän helpottaa.. Onneks on ens tiistaina lääkärineuvola, niin näkee ovatko tehneet mitään. Vaunut on muuten nyt hankittu, viime vuoden mallia Brion novat.. Se on pehmeällä kopalla, mikä vähän harmittaa, kun oisin halunnut kovan, mutta niihin ei enää saanut. Siis ei muuten harmita, mutta mietityttää onko se liika kuuma kesävauvalle.. Myyjä kyllä vakuutti että käy ihan hyvin kesävauvalle.



Mukavaa vaali-iltaa kaikille, jotka vaaleja seuraavat!

-Sani rv 25+5