Äidit! Mitä tekisitte kun lapsi on (taas) vaikea?
Meillä 5,5 v on kotipäivä ja ehdotin, että mentäisiin uimahalliin. Lapsi suostui ja vaikutti innostuneelta. Kieltäytyi kuitenkin hampaidenpesusta. Hoki kohta kohta ja pyyteli lisää aamiaista. Sitten mahaan koski eikä voinut lähteä. Sitten vaati, että ajaisin hänet uimahalliin pyörällä tai työntäisin rattailla. (Matka n. 800 m.) Muistutin, että oma pyöräni on rikki, enkä haluaisi viedä niin isoa lasta rattailla. Sitten vaati, että saisi ajaa omalla pyörällä, jolla pysyy ehkä sekunnin pystyssä. Vaatii saada ajaa ilman appareita, mutta ei jaksa tai suuttuu harjoitellessa. En ole vielä vienyt lasta pois pihasta. Sitten alkoi heitellä tavaraoita ja kaataa pienempiä huonekaluja pitkin kämppää. Koko kämppä on kuin kaatopaikka ja olin eilen siivonnut hulmisia synttäreitä varten. Lapsi myös hakkasi minua nyrkillä ja repi hiuksista. Nyt hieman rauhoittui ja edelleen ruinaa uimahalliin ja muovailuvahaa vuorotellen. Kieltäytyy siivoamasta ja syyttelee minua siitä, ettei osaa pyöräillä. Mitä te muut tekisitte. Tällaista on koko ajan.
Kommentit (41)
Lapsi kokee turvattomuutta jos vanhempi ei selkeästi laita rajoja. Tämäkin lapsi hakee sitä rajojen laittamista.
Meillä nuorin 9v jäisi puhelimeen koukkuun jos me emme rajoittaisi käyttöä. Toisaalta taas hänen isosiskolla ei tuota ongelmaa ollut vaikka hänelläkin oli puhelin tuossa iässä. Lapset on niin erilaisia enkä varmasti pärjäisi yksin. Onneksi on hyvä mies joka paremmin osaa laittaa rajat ja pitää niistä kiinni.
Perheissä nykyään niin moni yksin kasvattaa lapset. Jos olisi kaksi aikuista, niin elämäkin on helpompaa lasten kanssa.
Jokaisesta lyömisestä tai fyysisestä väkivallasta lelu lähtee jäähylle x ajaksi. Muista tuntuva rangaistus tällaisista teoista, että lapsi anelee leluaan ja muistaa, ettei lyö.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sanoittaisin tunteita. Paljon muuta ei uskalla tehdä koska lastensuojelu voi tulkita sen kasvatusvirheeksi ja hakea lapsen pois.
Tuohon tilanteeseen olisi hyvä saada lastensuojelu mukaan.
AP:n lapsi oikeasti tarvitsee tukea kasvamiseensa, eikä AP:lla selvästi ole kykyä riittävän tuen antamiseen. En tiedä olisiko kenelläkään tavallisella vanhemmalla.
AP tarvitsee myös itse tukea omaan jaksamiseensa.
Ap. Kiitos vinkeistä. Pitää harjoitella lisää fillarointia, mutta toistaiseksi se on ollut hankalaa kun lapsi ei vaan opi. Ja raivarit aina kun kaatuu vanhemman päästäessä irti.
Isä soitti ja lupasi viedä lapsen tänään uimaan. Sielläkin on raivarit ja tottelemattomuus ongelmana. Pahoja raivareita on ollut n. 1,5 v asti, eivätkä ne näytä loppuvan. Lapsi ei myöskään tottele useinkaan (äidin tai isovanhempien) käskyjä eikä osaa kunnolla varoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla että uimahalli tms myös jännittää? Voisi selittää osittain käyöstä. Joka tapauksessa tuntuu että mennyt jahkailuksi. Päätös uimahalliin menosta ja vaihtoehdot on kävely tai apupyörät. Vanhempi korjauttaa pyöränsä lähiaikoina ja samoin pyörällä ajon harjoittelua kun apupyörät vaivaa selkeästi. Auttaisin siivoamaan.
Tässä paljon hyviä vinkkejä. Laajemmassa skaalassa huomaa hyvä ja kehu hyvää. "Water the flower, not the weed" Auta, kannusta, kehu.
On ehkä joku huono vuorovaikutusmalli teillä jäänyt uhmaiästä päälle ja ette pääse eteenpäin. Neuvolasta apua, ne keskittyy juuri siihen vuorovaikutukseen. Googleta voimaperheet.
Ei tuo tilanne millään neuvolan lässytyksellä korjaannu. Sitä paitsi neuvolassa ei kannata ikinä kertoa mistään ongelmista koska ongelmat ova
No mitä haittaa lasusta on jos on ongelmia?
Olisit lennosta jättänyt pois idean mennä uimaan. Olisit siis viheltänyt pelin poikki.
Pyöräilyn opetteluun avuksi potkupyörä. Tai polkimet pois pyörästä. Tasapainon oppii helpommin kun ei tarvitse huomioida polkimia.
Nyt on aika ottaa jämäkkä vanhemmuus haltuun ja käyttöön. Huutaminen yms ei auta.
Jos et saa pientä lasta kuriin niin oota kun kasvaa teiniksi xD
Voiko joku noista lasu-hulluista kertoa miksi/miten lapset haetaan pois jäähyttäjiltä kun eivät saaneet vilja-erikaa tai sitä pientä kidutettua poikaa pois vanhemmiltaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla että uimahalli tms myös jännittää? Voisi selittää osittain käyöstä. Joka tapauksessa tuntuu että mennyt jahkailuksi. Päätös uimahalliin menosta ja vaihtoehdot on kävely tai apupyörät. Vanhempi korjauttaa pyöränsä lähiaikoina ja samoin pyörällä ajon harjoittelua kun apupyörät vaivaa selkeästi. Auttaisin siivoamaan.
Tässä paljon hyviä vinkkejä. Laajemmassa skaalassa huomaa hyvä ja kehu hyvää. "Water the flower, not the weed" Auta, kannusta, kehu.
On ehkä joku huono vuorovaikutusmalli teillä jäänyt uhmaiästä päälle ja ette pääse eteenpäin. Neuvolasta apua, ne keskittyy juuri siihen vuorovaikutukseen. Googleta voimaperheet.
Ei tuo tilanne millään neuvolan lässytyksellä korjaannu. Sitä paitsi neuvolassa ei kannata ikinä kertoa mistään ongelmista koska ongelmat ova
No tässähän se lasu nimenomaan pitäisi tehdä, kun äiti on selkeästi kujalla oleva lapanen ja lapsi tuleva nuorisorikollinen. Tässä vaiheessa jotain vielä voitaisiin korjata, muutaman vuoden päästä alkaa olla myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla että uimahalli tms myös jännittää? Voisi selittää osittain käyöstä. Joka tapauksessa tuntuu että mennyt jahkailuksi. Päätös uimahalliin menosta ja vaihtoehdot on kävely tai apupyörät. Vanhempi korjauttaa pyöränsä lähiaikoina ja samoin pyörällä ajon harjoittelua kun apupyörät vaivaa selkeästi. Auttaisin siivoamaan.
Tässä paljon hyviä vinkkejä. Laajemmassa skaalassa huomaa hyvä ja kehu hyvää. "Water the flower, not the weed" Auta, kannusta, kehu.
On ehkä joku huono vuorovaikutusmalli teillä jäänyt uhmaiästä päälle ja ette pääse eteenpäin. Neuvolasta apua, ne keskittyy juuri siihen vuorovaikutukseen. Googleta voimaperheet.
Ei tuo tilanne millään neuvolan lässytyksellä korjaannu. Sitä paitsi neuvolassa ei kannata i
No mitä haittaa lasusta on jos on ongelmia?
Kasvatuksen vapaus menee, yksityisyys menee, kotirauha katoaa ja tilalle tulee jatkuva stressi sossun kirjauksista, toimenpiteistä, kuulusteluista, huostaanotosta jne.
Itsellä ei vastaavaa tilannetta aikoinaan ollut, toimin niin kuin ei pitäisi eli en kysynyt mitä haluaisit tehdä vaan sanoin nyt mennään kirjastoon tai leikkipuistoon tai ...., kaikki kelpasi. Aina ei jaksa neuvotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla että uimahalli tms myös jännittää? Voisi selittää osittain käyöstä. Joka tapauksessa tuntuu että mennyt jahkailuksi. Päätös uimahalliin menosta ja vaihtoehdot on kävely tai apupyörät. Vanhempi korjauttaa pyöränsä lähiaikoina ja samoin pyörällä ajon harjoittelua kun apupyörät vaivaa selkeästi. Auttaisin siivoamaan.
Tässä paljon hyviä vinkkejä. Laajemmassa skaalassa huomaa hyvä ja kehu hyvää. "Water the flower, not the weed" Auta, kannusta, kehu.
On ehkä joku huono vuorovaikutusmalli teillä jäänyt uhmaiästä päälle ja ette pääse eteenpäin. Neuvolasta apua, ne keskittyy juuri siihen vuorovaikutukseen. Googleta voimaperheet.
Ei tuo tilanne millään neuvolan lässytyksellä korjaannu. Sitä paitsi neuvolassa ei kannata i
Ei lastensuojelu tee mitään lapsen kasvatuksen eteen, vaan niitä kiinnostaa muunlaiset asiat. Ennemminkin lapsi menee hunningolle, jos joutuu lastenkotiin muiden ilkeiden ja narkkaavien lasten joukkoon ja oppii huonot tavat. Sitten kun hatkaa niin viranomaiset eivät edes etsi nuorta, vaan lapsi joutuu raiskatuksi.
6 vuotiaan kanssa pitäisi vielä pärjätä. Huonekaluja ja tavaroita ei rikota! Istuisin vaikka päällä. Sitäkin voisi kokeilla, että ryhtyisi riehumaan itse, heittelisi lapsenntavarat, rikkoisi niitä , karjuisi.
Kuulostaa aika samalta kuin mieheni samanikäinen lapsi. Jossain kohti on mennyt vikaan ja nyt tarvittais tiukat rajat tai koulu tulee olemaan yhtä helvettiä opettajille...
Kyllähän tuo omakin nelivuotias hyppisi silmille, jos sen sallisin. Vaikka kuinka uhma olisi, niin se on vanhemman tehtävä tuottaa pettymyksiä ja ottaa se lapsen tunnereaktio vastaan. Lähes joka päivä jotain täytyy minunkin kieltää ja itkuhan siitä tulee, yleensä menee ohi, kun vain lasta halaan ja sanon, että ymmärrän harmisi. Tätä olen ihan alusta asti tehty, joten isoimmilta kiukkukohtauksilta yleensä tuolla selviää. Ei toki aina.
Joskus annan lapsen valita jotain asioita, mutta kyllä se aikuinen lopulta päättää mitä tehdään ja millä tavoin. Ja jos lapsi saa paskahalv, anteeksi, kiukkukohtauksen, tulee sekin reaktio ottaa vastaan. Lyömiseen ja muuhun fyysiseen reaktioon toki tulee jämäkästi puuttua.
Aloita vaikka siitä, että sinä teet joka ikisen päätöksen. Heti ekassa lauseessa ehdotit uimahallia. Et ehdota enää yhtään mitään, lapsi menee sekaisin kun saa päättää kaikesta. Sinä teet päätökset. Jos tavarat alkavat lentää niin pidät jämäkästi kiinni ja päästät irti kun on rauhoittunut. Jotkut tarvitsevat ns. koirakoulua.
Jos heittää huonekaluja niin mene hänen päälleen ja pidä käsistä kiinni niin pitkään kunnes rauhoittuu ja pyytää anteeksi tavaroiden heittämistä ja lupaa, ettei tee sitä uudelleen. Vanhemmuus on kovaa fyysistä työtä tällaisina hetkinä.
Lapselle pitää sanalle tarkat ehdot, mitä seuraa, jos käyttäytyy huonosti ja toteuttaa niitä, jos käytös on huonoa. Muuten käy noin.
Pidä huolta, että lapsi puhuu sinulle kauniisti ja kunnioittavasti. Rankaise kitinästä ja palkitse normaalista käytöksestä. Pelkällä palkitsemisella ei homma onnistu, vaan kerro myös, mitä lapsi teki väärin. Käytä vipuna esim. suklaapalaa, jolloin homma voi luistaa ihan sujuvasti. Hyvistä aamutoimista saa palkinnon.
Lasten kanssa ei voi olla "kaveri", vaan olet joko aikuinen tai lapsi ottaa vallan.