Kaipaan nuoruutta ja ikuisia kesäpäiviä
kun sai vain hengailla kavereiden kanssa tietämättä tarkkaan edes mikä päivä on. Sitä aikaa kun kesä tuntui ikuiselta, päivät oli aurinkoisia ja mieltä kutkutti mitä kaikkea tuleekaan tapahtumaan vaikkapa illalla kun suunnataan kavereiden kanssa joko ravintolaan tai mökkeilemään.
Aikaa jolloin ainoa huolen aihe oli lähestyvä tentti tai kännissä suudelmointi väärän henkilön kanssa.
Miksi aikuisuuden pitää olla niin syvältä? Jatkuvasti jotain huolia ja stressiä ja elämän suunnittelua.
Eipä aikuiset enää notkukkaan kylillä syljeskelemässä päivät pitkät, vaan kaikki tekee jotain aikuisten juttuja.
Mälsää. Koetteko samaa?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Hyljemiehet houkuttelevat pikkupoikia ruskeaan taloon.
Mitä?? ap
Lapsella lapsen mieli ja aikuisena (toivottavasti) vastuuta ja vapautta. Muistan itse, kuinka muksuna mietin, että sitten isona saan syödä karkkia niin paljon kuin ikinä haluan! No, nyt aikuisena ei aivan kiinnosta. Lapsena on hyvä, jos vastuullinen aikuinen päättää, nythän voit tehdä itse omia valintojasi.
En mä kyllä kesällä aina oo selvillä, mikä päivä on 😅
Noh kaikki eivät koskaan kasva aikuiseksi.
Tjaa, minusta on kyllä ihan kivaa olla aikuinen, vaikka silloin pitääkin maksaa laskuja ja käydä itse kaupassa.
Täh! Mun mielestä aika, jolloin jouduin murehtimaan tenttiarvosanoja, oli samaa aikaa, jolloin talouteni oli niin tiukilla että maleksittiin vapaa-aika olosuhteiden pakosta ja ahdisti koko ajan että miten rahat riittää koko kuuksi. Nykyään, aikuisena vakitöissä, mulla on varaa ottaa vaikka kolme viikkoa palkatonta ja lähteä toiselle puolelle maapalloa ex tempore. Paljon kivempaa ja huolettomampaa kyllä nykyään 😅
Vierailija kirjoitti:
Täh! Mun mielestä aika, jolloin jouduin murehtimaan tenttiarvosanoja, oli samaa aikaa, jolloin talouteni oli niin tiukilla että maleksittiin vapaa-aika olosuhteiden pakosta ja ahdisti koko ajan että miten rahat riittää koko kuuksi. Nykyään, aikuisena vakitöissä, mulla on varaa ottaa vaikka kolme viikkoa palkatonta ja lähteä toiselle puolelle maapalloa ex tempore. Paljon kivempaa ja huolettomampaa kyllä nykyään 😅
ero vain on siinä että et tee niin, vaan käyt töissä ja juokset oravanpyörässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh! Mun mielestä aika, jolloin jouduin murehtimaan tenttiarvosanoja, oli samaa aikaa, jolloin talouteni oli niin tiukilla että maleksittiin vapaa-aika olosuhteiden pakosta ja ahdisti koko ajan että miten rahat riittää koko kuuksi. Nykyään, aikuisena vakitöissä, mulla on varaa ottaa vaikka kolme viikkoa palkatonta ja lähteä toiselle puolelle maapalloa ex tempore. Paljon kivempaa ja huolettomampaa kyllä nykyään 😅
ero vain on siinä että et tee niin, vaan käyt töissä ja juokset oravanpyörässä.
Omanlainen oravanpyöränsä nuoruuskin on. Koko ihmiselämä on sellaista, eikä se mitään muuta voisi ollakaan. Oravanpyörän toiminta vaan vaihtelee: ensin ravaat päiväkodissa, sitten koulussa, sitten opinnoissa, sitten töissä, sitten matkustelet, sitten perustat perheen, sitten kasvatat lapsesi aikuisiksi, sitten eläköidyt, sitten vanhenet ja sitten kuolet. Tämä peruskaava on kaikilla sama persoonasta ja aikakaudesta riippumatta, sen yksityiskohdat vaan vaihtelevat.
Kyllä muistan Clas Ohlsonilla käynnit!
Samoja ajatuksia. Käyn kyllä mielelläni töissä, hoidan laskut ja muut aikuisuuteen kuuluvat asiat, mutta muuten aikuisuuteen perinteisesti liitetyt merkkipaalut, kuten lasten hankinta, omistusasuminen ja tulevaisuuden sunnittelu pitkälle eivät kiinnosta. Ahdistaa ajatuskin tehdä elämästä oravanpyörä joka on vain rutiininomaista selviytymistä päivästä toiseen. Tällä hetkellä voin sentään määrittää vielä itse mitä teen vapaa-ajallani.
Hyljemiehet houkuttelevat pikkupoikia ruskeaan taloon.