Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
80-luvun lapset! Mitä pikkujuttuja jäänyt mieleen lapsuudesta?
15.03.2025 |
Itse olen syntynyt vuonna -78. Ja välillä mieleen tulee hassuja, kummallisiakin pikkujuttuja lapsuudesta, pieniä muistoja jotka jääneet jotenkin päällimmäiseksi mieleen lapsuusajoista, vaikka ovat vain satunnaisia yksityiskohtia. Ilmeisesti kuitenkin lapsen näkökulmasta varsin vaikuttavia asioita. Kiinnostaisi onko muilla saman ajan lapsilla jäänyt mieleen samoja asioita kuin itsellä.
Listaan tähän aloitukseen muutamia omia vahvoja muistoja pikkuasioita 80-luvulta, jotka tuntui silloin jotenkin vaikuttavilta tai muuten mahtavilta. 10 pennin irtokarkit lähikiskalla joka lauantai. Se, että kaveri ei saanut koskaan kutsua luokseen kotiinsa ketään kavereita. Että Jopot oli rumia pyöriä. Keväällä lumien sulettua purkkarit tuntui tosi keveiltä jaloissa talvisaappaiden jälkeen. Kärpänen käveli veden päällä. Opettaja teki kaikenlaista outoa myös vanhempien mielestä, mutta kukaan ei puuttunut siihen, ei vanhemmat eikä reksi. Mehu maistui aina todella pahalta siitä muovisesta litteästä kerhopullosta juotuna. Oli pakko ottaa leivän päälle jotain kevytmargariinia, joka oli pahaa. Kukaan ei vahtinut meitä lapsia ulkona vaan saimme jo 5-vuotiaina vapaasti keskenään olla meren rannassa ilman aikuisia ja kulkea sinne autoteiden yli. Naapurin ison susikoiran sai käydä hakemassa ulkoilutettavaksi ja naapuri aina antoi sen vaikka olimme vasta 5-vuotiaita.
Kommentit (164)
Alennusmyyntejä oli tyyliin 2 kertaa vuodessa. Ihmettelin aina mistä Anttilaan ilmestyi laatikkokaupalla vaatteita niihin alennuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheilupuikko! Muistan yhä sen lähikaupan tunnelman, mistä niitä käytiin ostamassa! Kaupasta sai monipakkauksena vain Ville Vallaton-puikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taksikuskit ei hakannu ja raiskannu asiakkaitaan.
Silloin uskalsi vielä ajaa taksilla.
Nykyään ei taksin kyytiin nousemista uskalla edes ajatella.
Taksikuskit tienasivat kivasti tuohon aikaan. Osasyynä oli varmaan se, että kaikki asiakkaat maksoivat kyytinsä käteisellä, ja kirjanpidon täydellisyys oli aika lailla omantunnonkysymys.
Mikä oli se jäätelöpuikko, jossa puikko oli purukumia? Vai olenko nähnyt unta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taksikuskit ei hakannu ja raiskannu asiakkaitaan.
Silloin uskalsi vielä ajaa taksilla.
Nykyään ei taksin kyytiin nousemista uskalla edes ajatella.
Oli noitakin tapauksia! Raija Pelli käsitteli niitä PoliisiTv:ssä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussa väkivalta. Välituntihakkaaminen. Jostain syystä opet ei huomannut mitään vaikka niille kertoi ja siellä oli aina joku vahtimassa pihalla. Hakkaamista ei kukaan opettaja huomannut vaikka se tapahtui opettajien huoneen ikkunan edessä.
Tässä kohdassa menneisyys ja nykyisyys ei kyllä eroa ollenkaan.
Tosin hakkaajien naamataulut näyttää hieman päivettyneemmiltä nykyään.
Samoin. Itse meinasin tukehtua merkkariin joskus 9-10-vuotiaana :(
En syönyt pitkään aikaan merkkarin merkkaria, oli se niin kauhea kokemus. Olin saattamassa ystävääni linja-autolle ja matkalla ostimme kioskilta merkkareita. Minulla se juuttui kurkkuun, kukaan ei auttanut- onneni oli jotenkin ( tai suojelusenkeli matkassa ) aloin oksentamaan ja karkki tuli ulos. Järkyttävä säikähtäminen ja pelko sillä hetkellä ja jäi pitkäksi aikaa päälle. Ja tämä tapahtui 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostarilla oli kemppari eli kemikalio, jossa me pikkutytöt käytiin katselemassa kaikkea pientä tilpehööriä, mitä siellä kosmetiikan ohella myytiin.
Majojen rakentaminen oli suurta hupia ala-asteella, kesällä ja talvella. Myös puihin kiipeily oli suurta hupia, ja kaikkea tätä tehtiin ilman aikuisten valvovaa silmää.
Koulussa laulettiin paljon, musiikintunneilla etenkin, mutta myös kaikissa koulun juhlissa. Musiikintunneilla meidän luokan suosikkilauluja olivat mm. kulkukauppias ja aaveratsastajat. Itsenäisyyspäivänä laulettiin lippulaulu ja jouluna tiernapoikia. Lucia-kulkue oli joka vuonna, ja joku onnekas 6-luokan tyttö sai olla Lucia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli se jäätelöpuikko, jossa puikko oli purukumia? Vai olenko nähnyt unta.
Puikko oli sinisen muovin peittämä ja sen sai avattua pystysuuntaisella repimisnauhalla. Nimeä en muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli se jäätelöpuikko, jossa puikko oli purukumia? Vai olenko nähnyt unta.
Puikko oli sinisen muovin peittämä ja sen sai avattua pystysuuntaisella repimisnauhalla. Nimeä en muista.
Oliko se ihan yksinkertaisesti Purkkapuikko?
Vierailija kirjoitti:
Ostarilla oli kemppari eli kemikalio, jossa me pikkutytöt käytiin katselemassa kaikkea pientä tilpehööriä, mitä siellä kosmetiikan ohella myytiin.
Majojen rakentaminen oli suurta hupia ala-asteella, kesällä ja talvella. Myös puihin kiipeily oli suurta hupia, ja kaikkea tätä tehtiin ilman aikuisten valvovaa silmää.
Koulussa laulettiin paljon, musiikintunneilla etenkin, mutta myös kaikissa koulun juhlissa. Musiikintunneilla meidän luokan suosikkilauluja olivat mm. kulkukauppias ja aaveratsastajat. Itsenäisyyspäivänä laulettiin lippulaulu ja jouluna tiernapoikia. Lucia-kulkue oli joka vuonna, ja joku onnekas 6-luokan tyttö sai olla Lucia.
Kulkukauppias! Taas näitä unohtuneita asioita. Rauhallisemmista biiseistä on jäänyt mieleen Hiljainen tienoo, hämyinen maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin ulkona kavereiden kanssa koko ajan. Pelattiin nelimaalia, 10 tikkua laudalla ja keinuttiin kesät, talvella oli rusettiluistelua ja hippohiihtoja. Kotona käytiin syömässä ja taas mentiin pihalle. Oli kyllä mukavaa aikaa.
Silloin oli paljon lapsia naapurustossa. Nyt itselläni kun on lapsi ja asutaan siis edelleen pk-seudulla, niin täällä naapurustossa ei ole käytännössä ollenkaan lapsia. Omalle lapselle ollut vaikea löytää ulkoiluseuraa mistään, koulussa on toki koulukaverit mutta moni heistäkin asuu useamman kilsan päässä. Ap
Silloin oli lapsia ja perheitä nykyään on sinkkunaisia nokka pystyssä tai turistin kainalossa.
Ihan kuulen incelin katkeruuden noiden naputtelemiensa kirjainten välityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin ulkona kavereiden kanssa koko ajan. Pelattiin nelimaalia, 10 tikkua laudalla ja keinuttiin kesät, talvella oli rusettiluistelua ja hippohiihtoja. Kotona käytiin syömässä ja taas mentiin pihalle. Oli kyllä mukavaa aikaa.
Silloin oli paljon lapsia naapurustossa. Nyt itselläni kun on lapsi ja asutaan siis edelleen pk-seudulla, niin täällä naapurustossa ei ole käytännössä ollenkaan lapsia. Omalle lapselle ollut vaikea löytää ulkoiluseuraa mistään, koulussa on toki koulukaverit mutta moni heistäkin asuu useamman kilsan päässä. Ap
Silloin oli lapsia ja perheitä nykyään on sinkkunaisia nokka pystyssä tai turistin kainalossa.
Ihan kuulen incelin katkeruuden noiden naputtelemiensa kirjainten välityksellä.
Kultaisella 80-luvulla ei muuten ollut inceleitä. Ikävää, että nykyään on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kanaviillokki oli kaikkien lemppari koulussa. Me kerättiin koulun keittiölle puolukoita. Hiihdettiin joka jumalan liikuntatunti, perjantai-iltapäivisin vikat tunnit oli hiihtoa ja kympin lenkin jälkeen sai lähteä kotiin. Ope ei odotellut pääsikö kaikki perille. Oli rapea oli viikon jälkeen. Pyöräiltiin joka paikkaan. Muistan kun kylännparas uimaranta oli 15 km päässä, ja siellä kun kävi niin oli taas hikinen kotiin päästyä.
Me hiihdettiin talvella ala-asteella muulloinkin kun liikuntatunnilla, välitunneillakin käytiin hiihtämässä ihan oma-aloitteisesti. Merkittiin niitä matkoja johonkin vihkoon ja vertailtiin, viikossa joskus hiihdeltiin kymmeniä kilometrejä ja oltiin siis pikkulapsia. Varmaan aika harva nykyinen ala-asteikäinen hiihtelee tuollaisia matkoja.
Meinasin tukehtua merkkariin 80-luvun alkupuolella, hätänumeroon oli jo soitettu, mummo sai irroitettua karkin muistaakseni selkään hakkaamalla. Hyviä ne kyllä olivat, ja söin niitä sen jälkeenkin. Karkeista mieleen jäänyt merkkareiden lisäksi Roope Ankan kolikot, aniskarkit, ja tietty ne irtokarkit mitä ostettiin kioskeilta yksitellen.
Käytiin ravitallilla hevosia hoitamassa n. 10-vuotiaina. Isommat tallitytöt oli ihailun kohteina, kaikilla oli puukkarit (puukengät) jaloissa. Saatiin kuskata kisahevosia tarhaan, siivota karsinoita, laittaa ruokia, kävelyttää heppoja lenkin jälkeen jne.
Oltiin ns. avainlapsia, erään yrityksen työsuhdeasuntoina oli muutama iso kerrostalo Helsingissä, ja lapsia oli paljon. Leikittiin isoissa porukoissa pihalla esim. kirkonrottaa. Rappukäytävässä tuoksui aina ruskea kastike tai silakkapihvit. Äidit huuteli parvekkeilta syömään, ja äideille myös huudetiin pihalta "äi-ti, tuu ikkunaan, täällä huuta XXX!". Parhaan kaverini isä oli alkoholisti, muistan että aina kun olin kaverin luona leikkimässä, isä oli yleensä sammuneena keittiön pöydän ääressä. He olivat köyhiä, lapsia oli neljä. Kahvikin keitettiin uudestaan jo keitetyistä puruista. Mekin olimme vähävaraisia, mutta koska meillä ei juotu ollenkaan, kotona oli turvallista. Tai miten sen nyt ottaa...isä oli yksinhuoltaja, ja lähti töihin klo 5 aamulla. Me lapset (4 v & 6v) tehtiin itse aamupala, puettiin päälle ja lähdettiin päiväkotiin. Oli ihan sallittu toimintatapa vielä 1984. Joskus lintsattiin, eikä lähdettykään "tarhaan".
Ensimmäinen tietokone tuli kotiin n. 1989, Amica 500. Oli siinä ihmettelimistä!
Hyvät muistot lapsuudesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hubba bubba, ruutibubbikset, merkkarit (niitä isoja myytiin, ennen kuin urbaanilegendan mukaan joku tukehtui sellaisen syötyään).
Ei se tukehtuminen kuitenkaan niin legendaa ollut. Myös siskolle ja kaverille oli hilkulla käydä köpelösti. Syystä ne muokattiin.
Minulta lähti hampaasta paikka irti kun söin tuollaista isoa merkkaria joskus lapsena. Tuo merkkari siis tarttui hampaisiini kiinni niin, että en saanut suuta auki, ja sitten kun lopulta suuni loksahti auki, niin samalla lähti paikkakin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki söi innoissaan kouluruokaa ja sitä ei saanut hakea lisää.
Me saatiin kyllä hakea lisää ruokaa jos haluttiin. Oltiin pienessä kyläkoulussa ja oli hyvää ruokaa.
Minäkin muistan kerhopullon. Mulla oli myös sellainen matala muovilaatikko/-salkku, jonne mahtui pullon lisäksi eväsleipä. Olivat samaa sarjaa.
Kerhotossut oli myös, ne "tarra"pohjaiset.
Liityn myös joukkoon, joka on täpärästi pelastunut Merkkariin tukehtumiselta. Olin niin pieni, etten muista tapahtumaa, mutta joku kehollinen trauma siitä on jäänyt, koska en ole ikinä pystynyt nielaisemaan edes särkylääkettä kokonaisena. Jos vahingossa jotain isompaa lipsahtaa kitarisojen ohi, iskee jäätävä parin sekunnin paniikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan sellaiset (kondomi?) mainokset, jossa varoitettin HIV-tartunnasta. Siis että "suojaudu, HIV tarttuu" tai jotakin sinnepäin. Näitä mainoksia oli kadun varsilla, eli joku kampanja varmaan. Mainoksessa oli naisen tai miehen paljas alaselkä. Voi olla valemuistokin. Vuosi on ollut 1987 tai 1988, muistan noita lapsena ihmetelleeni ja pelänneenikin.
Mä muistan telkkarista sellaisen kondomimainoksen missä laulettiin "on vain kaksi tapaa harrastaa seksiä, nimittäin oikea ja väärä". :D En ole ihan satavarma, oliko se kasarin puolella vai ihan ysärin alussa.
Tämähän se olis.
Alue: Aihe vapaa
Silloin uskalsi vielä ajaa taksilla.
Nykyään ei taksin kyytiin nousemista uskalla edes ajatella.