Lue keskustelun säännöt.
Noissa syrjäseudun taloissa on vieläkin hintaa likaa
15.03.2025 |
Tsekkasin just. Ja joku melkein laho talo maksaa 50 000 e. Tontti 2000 neliötä.
Kommentit (156)
Ihan hyvä ajatus ostaa talo jossa voi asua vaikka eläkepäivänsä, max. 20 vuotta. Jos perikuntaa on, he voivat kieltäytyä ottamasta sitä vastaan. Eikä tee muita remontteja kuin ihan välttämättömät. Siihen kelpaa vähän kulahtanutkin talo. Hinnan pitää tosiaan olla oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Valtion pitäisi lunastaa näitä taloja.
Juurihan valtio ulisee mediassa sitä että joutuu vastoin tahtoaan lunastamaan näitä taloja.
Lakia pitäisi kuulemma muuttaa etteivät perilliset voi luopua perinnöstä ja jättää näitä pommeja valtion riesaksi kun tästä on tullut suoranaista kansanhuvia.
Näiden "minunhan ei ole pakko myydä alihintaan"-horiskojen homepommit päätyvät viimeiset 20v kylmänä seistyään valtiolle kun perikunta hyväksyy lopulta sen faktan että markkinahinta ei ole ainoastaan nolla vaan rajusti miinuksella.
Miksi nuo jäärät eivät ajattele edes lapsiaan?
No kun ne jäärät tosissaan kuvittelevat jättävänsä lapsille mahtavan perinnön, vaikka lapset asuisivat satojen kilometrien päässä eikä ole aikomustakaan muuttaa minnekään perähikiälle valtavaan remonttia vaativaan omakotitaloon.
Äitini on sellainen jäärä ja olen yrittänyt tolkuttaa, että eikö yhtään tajua, mikä taakka talo tulee meille olemaan, ei me tehdä sillä yhtään mitään eikä olla ottamassa sitä vastaan. Että jos jollain ihmeellä niin valtavan talon kirjaimellisesti keskellä ei mitään (lähimpään kirkonkylään yli 10km, lähimpään kaupunkiin lähes 100km) saa jollekin myytyä pilkkahintaan, niin myy pois ja muuta sinne kylälle kauppojen lähelle. Niin ei. Hänelle se tunnearvo on niin suuri, että kuvittelee kaikkien muidenkik pitävän taloa yhtä arvokkaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Valtion pitäisi lunastaa näitä taloja.
Juurihan valtio ulisee mediassa sitä että joutuu vastoin tahtoaan lunastamaan näitä taloja.
Lakia pitäisi kuulemma muuttaa etteivät perilliset voi luopua perinnöstä ja jättää näitä pommeja valtion riesaksi kun tästä on tullut suoranaista kansanhuvia.
Näiden "minunhan ei ole pakko myydä alihintaan"-horiskojen homepommit päätyvät viimeiset 20v kylmänä seistyään valtiolle kun perikunta hyväksyy lopulta sen faktan että markkinahinta ei ole ainoastaan nolla vaan rajusti miinuksella.
Miksi nuo jäärät eivät ajattele edes lapsiaan?
Tällä kertaa asuntokupla kesti niin pitkään ja paisui niin järjettömän kokoiseksi että suomalaiset tuudittautuivat sellaiseen harhaan että yksiönkin ostamalla saa väistämättä vähintään ylilääkärin vuosipalkan verran voittoa myydessä 2v kuluttua.
Kaikki hokevat mantraa "minunhan ei ole pakko myydä tappiolla ja myyjä määrää hinnan" ja oikeasti kuvittelevat että myyjä sanelee asunnon hinnan eikä ostajalla ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa.
Myyjä voi sanella hinnan joo mutta hinta ei ole sama kuin asunnon arvo.
Hilaa hinta taivaaseen ja istu sitkeästi odottamassa että joku maksaa siitä vähintään ostohinnan verran ettei vaan tule tappiota niin lopulta perikunta luopuu koko perinnöstä ettei joudu maksumieheksi.
Eläkeikä lähestyy ja pohdittiin hetki myyntiä ja muuttoa lähemmäs lapsia vuokra- tai asumisoikeusasuntoon (mitään ei enää haluta ostaa). Rivitalokolmioiden vuokrat/ asovastikkeet oli kuitenkin min 1300 eur. Kerrostaloon ei lähdetä ja kaksiossa tapettais toisemme. Sitäpaitsi lapset elelee omaa elämäänsä. Tämän 5h talon kulut on keskimäärin 500 eur/kk ja talo on lähes kaupungin keskustassa. Tontti on iso. Niin että tässä kotona ollaan niin kauan kuin jalat kantaa ja pää on kasassa. Lapset ovat hyvissä töissä, niin että ei me tässä nyt kuolemaamme ja jälkeläisten tulevaa perintöä aleta suunnittelemaan. Tai keittiöremppaa tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1000-2000 M2 tontti ja syrjäseutu ei oikein kuulosta oikealta...
Hämeenkyrö, Kyröskosken, Sastamala
Jämsänkoski ja monet Keski-Suomen pikkupaikat.
Monet pienet taantuvat teollisuuskaupungit ovat tosi halpoja. Niissä on kuitenkin menneen menestyksen päivien jäljiltä mukavaa ympäristöä puistoineen ja arvotaloineen. Kirjastot, uimahallit ja terveyskeskukset. Jos pitäisi muuttaa Helsingistä, valitsisin Mäntän tai Varkauden tai vaikka jonkun Kymenlaakson pikkukaupungin. Tai vaikka Jämsänkosken.
Minä olen katsellut juuri tällaista downshiftaus-taloa työuran viimeisiksi vuosiksi ja optimistisesti ajatellen 20v asumiseen. Realistina lasken että omakotitalon arvo putoaa nollaan ostohetkellä eikä siihen kannata tehdä mitään muuta remonttia kuin välttämättömät jutut että se pysyisi em. ajan asumiskunnossa.
Olet oikeassa siinä että näistä kuolevista yhden sammuneen piipun varassa olleista paikkakunnista saa pilkkahintaisia omakotitaloja hyvin läheltä keskustaakin ihan pilkkahintaan mutta näissä on oikeasti hautausmaan tunnelma. Kaikki rapistuu ja kuolee ympäriltä eikä niitä hyvinä vuosina luotuja palveluita ole varaa enää ylläpitää kovinkaan pitkään vaan hetken kuluttua kaikki sammuttavat valonsa.
Paljon mieluummin etsin pientä paikkakuntaa joka on ollut jo vuosikymmeniä suunnilleen saman kokoinen ja hoitanut taloutensa hyvin eikä koskaan yli-investoinut mihinkään mitä ei ole varaa ylläpitää jatkossakin. Varsinkin Turun ympäristöstä löytyy reilun puolen tunnin ajomatkan säteellä muutamia tällaisia kuten tilastokummajainen Masku jossa on ollut vuosikymmeniä Suomen alhaisin työttömyys .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikä lähestyy ja pohdittiin hetki myyntiä ja muuttoa lähemmäs lapsia vuokra- tai asumisoikeusasuntoon (mitään ei enää haluta ostaa). Rivitalokolmioiden vuokrat/ asovastikkeet oli kuitenkin min 1300 eur. Kerrostaloon ei lähdetä ja kaksiossa tapettais toisemme. Sitäpaitsi lapset elelee omaa elämäänsä. Tämän 5h talon kulut on keskimäärin 500 eur/kk ja talo on lähes kaupungin keskustassa. Tontti on iso. Niin että tässä kotona ollaan niin kauan kuin jalat kantaa ja pää on kasassa. Lapset ovat hyvissä töissä, niin että ei me tässä nyt kuolemaamme ja jälkeläisten tulevaa perintöä aleta suunnittelemaan. Tai keittiöremppaa tekemään.
Ei kannata myydä jos siinä itse pystyy asumaan. Ongelma on tyhjilleen jäävät talot joita ei käytetä ja ne menee pilalle.
Me ostettiin vanha hirsitalo maalta 50 tuhannella. Hehtaarin tontti. Ihan hyvin pidetty talo, toki aina jotakin remppaa saa tehdä tämän hintaluokan taloihin. Pohjoisemmassa Suomea pikku paikkakunta.
Täälläkin päin on maalla monet talot kuntoonsa nähden tosi kalliita. Vuositolkulla myynnissä eikä kukaan osta mutta hintakaan ei vaan laske.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ostettiin vanha hirsitalo maalta 50 tuhannella. Hehtaarin tontti. Ihan hyvin pidetty talo, toki aina jotakin remppaa saa tehdä tämän hintaluokan taloihin. Pohjoisemmassa Suomea pikku paikkakunta.
Täälläkin päin on maalla monet talot kuntoonsa nähden tosi kalliita. Vuositolkulla myynnissä eikä kukaan osta mutta hintakaan ei vaan laske.
Joskus ihmetyttää että niitä ei tarjota vuokralle. Moni etätyöläinen yms. olisi halukas kokeilemaan maalla asumista ilman omistamisen riskiä. Taitaa olla niin vieras ajatus konservatiivisella maaseudulla että sitä ei edes oteta huomioon.
Vierailija kirjoitti:
No on! Tosi paljon on myynnissä 70-80-luvun taloja, jotka on kaikilta osin alkuperäiskunnossa eli jos talossa haluaa vielä asua niin kaikki remontit lankeaa kerralla ostajalle. Hinnat alkaen 100 tuhatta, sijainti peräkylä.
Jos ei varaa niin älä osta, se on voi voi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmaa on. Mä luulen, että ne myyjät luulee, että iso tontti = korkea hinta, mutta eihän sillä tontin koolla peräkylillä ole väliä, ellei sitten halua hevosia pitää tai peltoa viljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi murehdit asiaa, joka ei sinulle kuulu? Tai toistuvasti itket täällä, kun rahasi eivät riitä
En ole ap, mutta ketä se palvelee että jää paljon taloja tyhjilleen ja kaikkien on pakko pakkautua tiivisti vuokrakerrostaloihin kun ei ole mahdollista ostaa omaa kotia.
Köyhälle kaikki on kallista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ostettiin vanha hirsitalo maalta 50 tuhannella. Hehtaarin tontti. Ihan hyvin pidetty talo, toki aina jotakin remppaa saa tehdä tämän hintaluokan taloihin. Pohjoisemmassa Suomea pikku paikkakunta.
Täälläkin päin on maalla monet talot kuntoonsa nähden tosi kalliita. Vuositolkulla myynnissä eikä kukaan osta mutta hintakaan ei vaan laske.
Niin kauan, kuin olen talojen hintoja seurannut (n. 35v), ylihinnoittelua on esiintynyt myös senhetkinen hintataso huomioiden. Sekä kasvukeskuksissa että syrjäseudulla - siitä ei mihinkään pääse, että luulot ja tunnearvot voivat vaikuttaa omistajan haaveisiin myyntihinnasta. Sitten talo jää joko myymättä tai ehkä joku hiukkasen hölmö sen ostaa. Sekin on nähty, että alueella tarjontaa on niin vähän, että hinnat nousevat älyttömiksi - ja tulevat muutaman vuoden päästä siitä alas ja taas nousevat jne.
Mutta minkäs sille voi. Täytyy vain huolella miettiä oma ostopäätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi murehdit asiaa, joka ei sinulle kuulu? Tai toistuvasti itket täällä, kun rahasi eivät riitä
Eka aloitus asiasta. Tekisi mieli muuttaa syrjemmälle. Monessa vielä mahdollisesti asbestia.
Ei siitä asbestista ole mitään haittaa kun et sitä louhi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on! Tosi paljon on myynnissä 70-80-luvun taloja, jotka on kaikilta osin alkuperäiskunnossa eli jos talossa haluaa vielä asua niin kaikki remontit lankeaa kerralla ostajalle. Hinnat alkaen 100 tuhatta, sijainti peräkylä.
Jos ei varaa niin älä osta, se on voi voi sitten.
Miksei varaa olisi 100 tonnin taloon, mutta eri asia onko sellaista summaa mitään järkeä maksaa.
Onhan noita juttuja julkisuudessakin ollut, kuinka vuonna nakki on silloin suht eläväiselle paikkakunnalle rakennettu (sen ajan mitta puulla) hieno asunto. On ehkä ollut tammiparkettia ja ehkä poreammettakin jne.
Sitten aikaa kulunut ja vuodet vierineet, 'muoti' mennyt eteenpäin, ko. paikkakunnalta työpaikat, väki ja palvelut hiipuneet pois. Ehkä talossakin raihnaisten eläkeläisten jäljiltä paikat enemmän tai vähemmän rempallaan.
Talon myynti tulee ajankohtaiseksi, niin mielessä kummittelee se "puolen miljoonan MARKAN" talo, ja kuinka uutisoiiin että asuntojen arvot nousseet jne. ja kuvitellaan että vähintään "puolet" eli 250K on asunnosta euroissa saatava... Sitten pettymyt, ehkä jopa viha, kun fakta on se, että EHKÄ joku suostuu tuosta pyynnistä 10% eli 25K maksamaan.
Päälle vielä se, että aiemmin ns. "jokaisella' pysyi vasara kädessä, 'nikkarointi' oli suht yleistä ja opittiin 'isältä pojalle'. Nykyään nuoret ostavat Ikeaa, on paljon ihmisiä joiden ainoa kosketus vasaraan on koulussa tehty linnunpönttö tmv. eli jo pikkujutuista pitää maksaa ulkopuoliselle jos remppakojteen hankkii. -> moni hakee muuttovalmista kohdetta.
Asuntokaupoissa ajatellaan hyvin sitkeästi että omat pitää saada pois ja mielellään voittoa. Mutta ei minkään muun käytetyn asian myynnissä ajatella samalla tavalla, esim auto jonka arvo laskee joka kilometrillä. Suomessa on niin vähän alueita joilla arvo nousee, ja lähes aina kyse on sijainnista, ei seinistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1000-2000 M2 tontti ja syrjäseutu ei oikein kuulosta oikealta...
Se on yllättävän yleistä kun asiaa rupeaa tutkimaan. Vaikka ei heti uskoisi. Lohkaistu vain talolle tontti ja ympäriltä rajattu tietenkin metsät pois.
Ei syrjäseudulla mitään 1000 neliön tontteja lohkota. Kyllähän tontin minimiraja kaava-alueen ulkopuolella on kunnasta riippuen 5000-10000 neliötä.
Kyllähän nämä syrjäseutujen 1000-2000 neliön tontit on kaava-alueen tontteja taajamissa, tai kylissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ostettiin vanha hirsitalo maalta 50 tuhannella. Hehtaarin tontti. Ihan hyvin pidetty talo, toki aina jotakin remppaa saa tehdä tämän hintaluokan taloihin. Pohjoisemmassa Suomea pikku paikkakunta.
Täälläkin päin on maalla monet talot kuntoonsa nähden tosi kalliita. Vuositolkulla myynnissä eikä kukaan osta mutta hintakaan ei vaan laske.
Niin kauan, kuin olen talojen hintoja seurannut (n. 35v), ylihinnoittelua on esiintynyt myös senhetkinen hintataso huomioiden. Sekä kasvukeskuksissa että syrjäseudulla - siitä ei mihinkään pääse, että luulot ja tunnearvot voivat vaikuttaa omistajan haaveisiin myyntihinnasta. Sitten talo jää joko myymättä tai ehkä joku hiukkasen hölmö sen ostaa. Sekin on nähty, että alueella tarjontaa on niin vähän, että hinnat nousevat älyttömiksi - ja tulevat muutaman vuoden päästä siitä alas ja taas nousevat jne.
Mutta minkäs sille voi. Täytyy vain huolella miettiä oma ostopäätös.
Jos talo menee kaupaksi, niin eihän siinä silloin yli hintaa ole kuin sinulle, mutta ei sille ostajalle. Ylihintaa on vain silloin, jos ketään ostajaa ei löydy, hölmöä, tai vähemmän hölmöä.
Täytyy muistaa sekin, että se pyyntihinta on vain pyyntihinta. Se millä hinnalla kaupat sitten tapahtuu, onkin ihan eri juttu ja sehän ratkee siinä vaiheessa, kun myyjä vihdoin hyväksyy jonkun tarjouksista. Kyllähän niihinkin taloihin usein tarjouksia tulee, jotka roikkuu kauankin myynnissä, mutta tarjoukset ovat niin alhaisia, ettei myyjä ko tarjoukseen suostu. Kaiken maailman jobbarithan kokeilee jatkuvasti kepillä jäätä ihan mihin asuntoihin tahansa naurettavan halvoilla tarjouksilla, jos vaikka myyjällä olisi kiire päästä asunnosta eroon.
Kyse ei monilla ole köyhyydestä, vaan siitä millaisena sijoituksena oston näkee.
Jos hakee kotia missä ajattelee asuvansa vaikka 15 vuotta, kannattaa kulut laskea tuon 15 vuoden mukaan.
Jos ostaa talon syrjäkylästä, suurella todennäköisyydellä se on niin sanotusti arvotonta ongelmajätettä, omiaan ei saa koskaan takaisin.
Jos talosta maksaa vaikka 20'000e, tekee tuo n. 111e/kk 15 vuodelle jaettuna. Päälle tulee muut kulut hankintahinnan lisäksi (kiinteistövero, vakuutukset, pakolliset remonttikulut esim. kattopelti irroneen tilalle tai uusi vesivarajaaja, sähkö ja lämmitys jne.) jos noihin menisi vaikka n. 400e/kk, niin kokonaisuudessa asuminen maksaisi pyöristettynä n. 500e/kk =suht edullista, kannattavaa.
Jos taas talosta maksaa vaikka 80'000e, niin silloin asumiseen meneek 444e/kk ja päälle muut kulut n. 400e niin asuminen maksaakin pyöristettynä n.850e
Tuossa kohtaa voi houkutella enemmän vaikka vuokrarivarinpääty, josta asumismenot (samalla/vastaavalla paikkakunnalla) kaikkinensa esim. 600e/kk, jolloin jää enemmän käteen.
Eli myyjien kannattaa muistaa, että liki arvottomien asuntojen ostajat usein miettivät vain hyötyarvoa, koska tuskin saavat mitään rahoja koskaan asunnosta pois.
Monilla alueilla voi olla, siis isoissakin kaupungeissa, että asunnon arvo voi laskea, mutta siitä sentään jotain pois. Tuossakin voi laskea niin, että jos ostaa 100'000e asunnon, jonka arvo laskee vaikka 80'000e 15 vuoden aikana, saa sentään 4/5 sijoituksesta takaisin, ja tuon 111e/kk arvonalenema kannattaa koska esim. vuokra-asunto maksaisi enemmän eikä käteen jäisi mitään.
Monet pienet taantuvat teollisuuskaupungit ovat tosi halpoja. Niissä on kuitenkin menneen menestyksen päivien jäljiltä mukavaa ympäristöä puistoineen ja arvotaloineen. Kirjastot, uimahallit ja terveyskeskukset. Jos pitäisi muuttaa Helsingistä, valitsisin Mäntän tai Varkauden tai vaikka jonkun Kymenlaakson pikkukaupungin. Tai vaikka Jämsänkosken.